Movie diary 2013

21.12.

17.12.

16.12.

10.12.

3.12.

26.11.

Jotain tämäntapaista suomalaisen cineman skene tarvitsisi tänä päivänä. Ja myös totetuksella, joka toimisi paremmin. Visuaalisestihan tämä on ihan näppärän näköinen ja leffan tahti on mielenkiintoinen, mutta silti en kauhean syvälle pystynyt tässä uppoutumaan. Kiinnitin auttamatta huomiota hämmentäviin näyttelijäsuorituksiin (Jörn Donner), minkä takia katselukokemus alkoi pikkuhiljaa rakentua snadisti huumorisävytteisemmäksi.

Minun mielestä tarina hitaasti kuolevista tunteista saa harmittavan vähän potkua. Toisaalta Donnerin vähäeleisen näyttelytyylin jossain määrin 'pitäisi' toimia kerronnan eduksi, ei se sitä vaan tee. Äänityöskentely aiheuttaa vielä enemmän hämmennystä, ja dubattu dialogi on välillä niin uskomatonta, etten vain jaksanut enää pitää vakavaa naamaa tätä katsoessa.



Jep. Jörn Donner näyttelee siis niin jäykästi, että koko jätkän voisi korvata vaikka kivikovalla kävelevällä kyrvällä, eikä elokuva tuntuisi sen jälkeen yhtään erilaiselta. Mielikuvat apaattisen jääkaappeja myyvän kyrvän ryyppäyssessareista alkoi elokuvan aikana pitkälti naurattamaan enemmän ja enemmän, joten samalla katseluasenteeni lähti ihan väärään suuntaan.

23.11.

16.11.

31.10. to 11.11.

29.10.

23.10.

Katselin tämän kouluni miniteatterissa. Osallistumaani kurssiin kuului siis käydä katsomassa yksi leffaesitys noin viidestä vaihtoehdosta. Tarjolla oli tämän lisäksi mm. Dome Karukoskea, Reindeerspottingia, sekä jotain pohjoismaisia dokkareita.
Opettaja oli tosin kussut infoamisen kaikille opiskelijoille, että juurikin tämä leffa esitettäisiin tuona iltana, ja tästä syystä miniteatteriin oli ahtautunut jotain liiketalouspuolen opiskelijoita odottamaan Reindeerspottingin näkemistä, kai.

Sitten katsomossa syntyi aktiivinen keskustelu koko elokuvan ajaksi siitä, miten onkin Suomessa osattu aina tehdä paskoja elokuvia. Tilan vallitsi siis todella kypsä ilmapiiri, kun näiden ihmisten reaktiot elokuvan tapahtumiin, hahmojen ulkonäköön ja elämäntapoihin, sekä kerronnan erilaisuuteen alkoivat ilmetä. Moni asia ja toimenpide elokuvassa oli siis heidän arkielämästään niin poikkeavaa, että elokuvaa piti kommentoida porukalla varsin vahvoin sanoin. Naispuolisia henkilöitä iljetti varsinkin realismia tavoitteleva graafisuus (lehmäkohtaus), sekä näyttelijöiden ulkonäkö, joista varsinkin päähenkilöä esittämän nuoren naisen ulkoinen olemus. Miespuoliset ihmettelivät enemmän sisältöä, eivätkä saaneet lopun keskusteluiden mukaan mitään käsitystä tai hajua siitä, mistä elokuva edes vittu kertoo.

...

Olisin siis saanut tästä varmasti ehkä vielä enemmän irti, jos olisin yksin kotona katsonut. Visuaalisuudeltaan ja kerronnaltaan aivan kova. Ainoastaan amatöörinäyttelijöiden panostus jää hieman harmittamaan.

22.10.

9.10.

8.10.

Toimintaa, kauhua, pehmopornoa ja komediaa piisaa aivan älyttömillä mittasuhteilla. Täydellistä viihdettä oikeassa porukassa jälleen.

1.10.

Tän leffan logiikka ja eettiset elementit (tai niiden olemattomuus) on oikeasti sitä tasoa, ettei mikään pääse helposti näin lähelle. Tuli katsottua taas hyvässä ja isossa porukassa, joten huutonauru raikasi jatkuvasti.

24.9.

21.9.

18.9.

17.9.

15.9.

5.8.

2.8.

Mulla on taas ihan uskomaton krapula, ja känkkylä aukeaa vasta kahen tunnin päästä, enkä kykene nukkumaan. Huoltomies tuli herättään minut seittemältä aamulla maalailemalla kämppishuoneen seiniä. Fuck my life.

Vitun typerä elokuva, josta en nauttinut.

29.7.

Miksi zombit juoksee?

27.7.

Apinamaista paskaa.

22.7.

Tuttua FG-huumoria, ja huumorin taso tunnetusti lainehtii vitun paskan ja ihan hyvän välillä koko ajan.

21.7.

21.7.

15.7.

28.6.

27.6.

17.6.

Vittu mikä juliste!

16.6.

12.6.

Pilotti siis. Tyylikkäämpi kuin muut jaksot yhdessä.

12.6.

9.6.

12.5.

Tyhmää basgaa.



Kommenttien kirjoittaminen kuolonkrapulassa on kyllä vittu järkevää.

12.5.

9.5.

Voi luoja mikä krapula. Punker Games yllätti toisaalta, sillä alkupäässä oli hivenen 70-luvun dystopiaurheiluleffoille tyypillistä fiilistä.

8.5.

Tämä kääpiökauhuleffa oli rasittavaa katsottavaa. Kehitysvammaiset pilaa kaiken ja Warwick Davis perseilee rumaksi paskeerattuna.

8.5.

6.5.

3.5.

27.4.

Ihan vitun paska.

25.4.

Viihdyttävää poltergeistiperseilyä, mutta ei tissejä.

21.4.

18.4.

14.4.

9.4.

Brandon viettää kahdeksan vuotta linnassa syyttömänä ja kostaa tappamalla kaikki verisesti heroic bloodshed -tyyliin.

6.4.

Hassu.

30.3.

Ei. Naiset nyt vittu.