Explore
 Lists  Reviews  Images  Update feed
Categories
MoviesTV ShowsMusicBooksGamesDVDs/Blu-RayPeopleArt & DesignPlacesWeb TV & PodcastsToys & CollectiblesComic Book SeriesBeautyAnimals   View more categories »
Listal logo
Avatar
Added by Harmonica on 7 Mar 2012 08:47
430 Views 4 Comments
11
vote

Games Played Since Joining Listal

Sort by: Showing 1-50 of 66
Rating: List Type:
People who added this item 1 Average listal rating (1 ratings) 8 IMDB Rating 0
The Beast Inside - PC Games
Harmonica's rating:
Rate:
Owned Wanted Played Custom
People who added this item 2 Average listal rating (2 ratings) 7.5 IMDB Rating 0
Kakkososa jatkaa samalla tyylillä kuin ensimmäinenkin. Visuaalisessa puolessa suurin muutos on siinä että nyt kuvasuhteeksi on vaihtunut widescreen. Vaikka pidänkin onnistuneena ratkaisuna siitä että esim. uusissa retrotyylisissä tasoloikissa kuvasuhde on tavallisesti widescreen, koska sillä on pelattavuuteen selkeä parannus kun näkee pidemmälle sivuille, niin en ole yhtä vakuuttunut asiasta tällaisen pelin suhteen. Mielestäni 4:3 vaan toimi paremmin. Sinänsä pikseligrafiikka on ihan yhtä hienoa tässä kuin ensimmäisessäkin osassa.

Tarinankuljetus on tässä kakkososassa astetta vielä kehnompaa kuin ensimmäisessä. Nyt varsinkin loppupuolella sorrutaan aivan liikaa rautalangasta vääntämiseen ja unohdetaan että jännitystäkin pitäisi olla. Viimeinen episodi on käytännössä vain sarja takaumia jotka selittävät tarinaa jonka pääidea tuli jo selville aiemmissa osissa. Hyvin antiklimaattinen päätös siis.

Puzzlet ovat tässä toisessa osassa itse asiassa parempia kuin ensimmäisessä. Vaikka siitä on pidetty huoli edelleen että eksymään ei pääse, niin välillä joutuu oikeasti käyttämään loogista päättelykykyä. Harmi vaan että tarinankuljetuksen osalta ei olla oikein onnistuttu.

Harmonica's rating:
Rate:
Owned Wanted Played Custom
People who added this item 9 Average listal rating (7 ratings) 7.7 IMDB Rating 0
The Last Door - PC Games
Varsin kiva visuaalisesti vahvasti ensimmäisiä King's Questien ym. tyyliä lainaileva pienen budjetin indie point and click.

Hyvin äärimmilleen viety pikselisyys on ilmeisesti aika paljon jakanut mielipiteitä, mutta ainakin jos on juuri noita vanhimpia point and clickejä pelaillut niin väittäisin että sitä osaa arvostaa. Taustat ovat oikeasti todella hienoja ja niihin on nähty vaivaa. Samoin kehut ansaitsee soundtrack joka on taas sitten hyvin moderni tyyliltään. Äänimaailma on niin ikään toimiva, vaikka selkeästi ilmaisääniä onkin käytetty ahkeraan.

Käyttöliittymä on äärimmäisen pelkistetty ja puzzlet ovat varsin helppoja. Tarina on siis se pääjuttu tässä varsinaisen pelattavuuden kannalta. Ihan jees ratkaisu itse asiassa, eipähän ole typerää kuulogiikkaa tässä ja pelin pääsee varsin helposti läpi sortumatta walktrough-lunttaamiseen.

Itse tarina on ihan kiintoisaa settiä, hyvin kliseisen lovecraftiläistä vaan. Lopussa sitten lainaillaan vielä mm. Wicker Mania. Ihan suht toimivaa matskua kuitenkin, joskin tunnelmaa ja sellaista sisältöä joka voisi edes teoriassa olla pelottavaa saisi olla enempi.
Harmonica's rating:
Rate:
Owned Wanted Played Custom
People who added this item 2 Average listal rating (1 ratings) 9 IMDB Rating 0
Noita - PC Games
Tämä peli on itse asiassa tätä kirjoittaessa edelleen early access. Sitä on kuitenkin vaikea ajatella niin, koska niin valmiilta peli jo vaikuttaa. Ensimmäisen parin viikon aikaina tuli peliä pelattua huikeat 50 tuntia, ja vaista siinä ajassa tuntui että valtaosa pelin sisällöstä tuli koluttua. Pelintekijät ovat sanoneetkin että ehkä n. vuoden kulutttua tuleva lopullinen julkaisu on jotakuinkin sama, ehkä joinakin lisävihollisina täydennettynä jne.

Pelin kiehtovin idea on sen 2D-pikseligrafiikkasysteemi, jossa tekijöiden omin sanoni "jokainen pikseli on simuloitu". Tämä tarkoittaa sitä että kaikki maasto on tuhottavissa/muokattavissa. Pommeilla ym. eri voimakkuuksilla taikasauvojen panoksilla voi tuhota maastoa. Samoin pelisä on useita eri nestemäisiä aineita jotka käyttäytyvät fysiikoilla kuin neste luonnollisesti käyttäytyy. Vettä, öljyä, happoa, erilaisia fantasiataikanesteitä ym.

Eri nesteisiin liittyy myös systeemi jossa oma hahmo tahra-arvon. Hahmo voi olla esim. märkä, öljyinen tulessa jne. Märkänä esimerkiksi ei syty niin helposti tuleen, öljyisenä taas entistä helpommin, ja lisäksi liikkumisesta tulee liukkaampaa. Lisäksi pelissä on erilaisia potioneja, joissa kylpemällä pystyy esimerkiksi muuttumaan näkymättömäksi tai kaksinkertaistamaan iskuvoimansa.

En aiemmin ole liiemmin ollut erityisen innostunut ns. roguelike-pelejä kohtaan, joissa maastot, viholliset ym. ovat hyvin vahvasti randomgeneroituja. Tässä pelissä konseptissa ollaan kuitenkin onnistuttu harvinaisen hyvin. Pelin tasapainotus osuu (ainakin näin ensijulkaisun kohdilla) hyvin kohdilleen. Ensimmäisessäkin tasossa joutuu oikeasti olemaan huolellinen jotta pärjää ja mielenkiintoa riittää. Toki kääntöpuolena roguelike-henkeen meno on monelta osin hyvin rng-painotteista. Tässä kohtaa selkeä miinuskohta on että vaikeusaste nousee hyvin rajusti kolmannen tason kohdalla johon päättyi karkeasti arvioiden n. 80% omista yrityksistäni. Toki kun ymmärsi että sitä piti pelata hieman erilailla kuin edellisiä kenttiä prosentti hieman paranikin.

Pelissä on useampi eri taso joiden välillä on aina levähdyspaikka joissa pääsee ostamaan uusia taikoja/sauvoja ja valitsemaan yhden kolmesta eri perkistä. Sinänsä roguelike-perussettiä siis.

Randongeneroidut maastot tuovat välillä helpompia, välillä haastavampia kenttiä. Välillä saa erinomaisia uusia sauvoja ja perkejä tasojen välissä, välillä ei tunnu saavan yhtään mitään järkevää vaikka kuinka hyvin ja huolellisisti koluaisi kaiken lävitse. Tämä on osaltaa hyvin turhauttavaa toki, mutta jostain syystä ei ainakaan tämän pelin kohdalla niin turhauttavaa etteikö olisi jaksanu yrittää aina uudelleen.

Ensimmäisen kerran pääsin pelin lävitse 30 tunnin pelaamisen jälkeen. Toisen kerran 50 tunnin päätä. Tosin tässä kohtaa olin jo välissä moneen kertaan lähtenyt tutkimaan pelin lukuisia salapaikkoja ja näin ollen aikaa meni hyvin paljon siihen. Pointtini on että halvaksi indie-peliksi pelattavaa ja mielenkiintoa riittää erinomaisesti kysyttyyn hintaan nähden.

Peli muuten muistuttaa aika vahvasti vanhaa kunnon lieroa mekaniikaltaan. Ykät jotka muistavat edelleen tämän klassikon, tutustukaahan.
Harmonica's rating:
Rate:
Owned Wanted Played Custom
People who added this item 187 Average listal rating (77 ratings) 7.1 IMDB Rating 0
Dungeon Siege - PC Games
Arvosana tälle moninpelikampanjan perusteella, jossa on siis kokonaan eri kartta kuin yksinpelissä. Ehkä sen yksinpelinkin voisi joskus läpi pelata, mutta tässä kohtaa on kyllä tuskastuminen peliä kohtaan sen verran korkealla, että eipä huvita.

Sinänsä peli on ihan leppoisaa kevyen aivotonta diablomaista toimintaropeilua, hyvin paljon hidastempoisempana vaan. Suuren osan nautinnosta vaan vie pelin alkeellisuus monessa asiassa, varsinkin mitä tulee moninpelitoteutukseen liittyviin asioihin:

1. Ilman erillistä modia questit eivät tallennu. Ja ilmeisesti ilman modia eivät tallennu myöskään kaupunkien välillä olevat väliteleporttietapit. Eli jos pelin lopettaa kesken sellaiselle päästyään pitää taas aloittaa matka alusta edellisestä kaupungista. Ja matkat kaupunkien välillä ovat usein aivan järjettömän pitkiä, ettei vain työssäkäyvällä ihmisellä oikein ole mahdollisuuksia usein varata niin montaa tuntia yhtä peli-istuntoa varten. Sittenkin kun pelin nämä välietapit tallentaa modin avulla ja pääsee jatkamaan niistä, on niiden päätepiste usein ihan täynnä vihuja. Niinpä kuolema koittaa sekunneissa ja joutuu respawnaamaan itsensä haamuna johonkin vähän turvallisempaan paikkaan ja aloittamaan tuskallisen hitaan etenemisen ruumiinsa luo, jonne tietysti tippuu myös kaikki välinetaulukon tavarat (jotka eivät ole hahmolla päällä).

2. Moninpelissä ideana on kerätä kahdeksan (tai oikeasti seitsemän, yksi kivistä on jo valmiiksi omalla paikallaan) eri kaupungin kiveä ja viedä ne sitten samaan paikkaan joka avaa viimeisen dungeonin. No, arvatkaapa vaan tallentuuko pelissä se että dungeon on avattu, jos pelistä poistuu kivien jättämisen jälkeen? No juu ei. Ja meillä nyt sattui käymään niin että peli kaatui KAKSI kertaa juuri tuossa kyseisessä viimeisessä dungeonissa. Ensimmäisellä kertaa vahinko ei ollut vielä suuri, koska kiviä oli saanut kaksin kappalein, yksi kummallekin pelaajalle. Dungeonia pääsi siis yrittämään toisen pelaajan kivillä vielä uudestaan. Mutta nyt kun peli kaatui toistamiseen tarkottaisi se sitä että kaikki kivet pitäisi taas käydä keräämässä uudestaan. Juu kiitos ei. Ei siis oikeasti läpäisty peliä, mutta näin se on laskettava, koska pääsimme oletettavasti pelin viimeiseen huoneeseen asti, jossa ei edes ole loppubossia, ennen kuin peli kaatui.

3. Taitojen käyttöön perustuva hahmonkehitysjärjestelmä, vaikka ideana kiva onkin, ei ihan kauhean hyvin tasapainotettu ole. Varmaan onnistuin sössimään myös sen miten hahmoa pelasin, mutta silti on perin ärsyttävää kun nature-taikoihin keskittyvällä magella en saanut hahmon leveliä kuin puolella siitä nopeudesta mitä warriorina pelannut kaveri. Tästä seurasi mm. se ongelma että en pystynyt enää pelin loppupuolella käyttämään mitään uusia taikoja tai välineitäkään. Ja kaiken lisäksi pelin hub-systeemi toimii sillä idealla että uusiin kaupunkeihin pääsee teleporttaamaan sen perusteella mikä leveli itsellä on. Niinpä kun ei ollut tarpeeksi leveliä aloittaa peliä viimeisimmistä kaupungeista pelin edetessä, niin joutui kaveri aina hakemaan minut teleportilla mukaan sinne mihin jäätiin.

Yksinpeli tässä nyt todennäköisesti voisikin olla toimivampi osio moninpelin alkeellisten teknisten ratkaisujen takia. Ehkä sitten joskus. Sinänsä kyllä tykkään esim. pelin grafiikoista jossa on sellaista nättiä low poly -kiehtovuutta.
Harmonica's rating:
Rate:
Owned Wanted Played Custom
People who added this item 1 Average listal rating (1 ratings) 9 IMDB Rating 0
Mordhau - PC Games
Tavallisesti lisään pelin listaan siinä vaiheessa kun olen mennyt sen läpi asti. Tätä nyt ei kuitenkaan voi mennä mitenkään läpi, kyse kun on nettimoninpelistä. Enkä kyllä ala kaikkia achievementteja hankkimaan tms. 129 tuntia on tällä hetkellä kuitenkin jo pelikellossa, joten koen että arvion voin pelistä jo antaa.

En ole itse asiassa edes oikein ikinä pelannut ihmisiä vastaan netissä mitään pelejä, joten olen vähän jäävi arvioimaan tällaista peliä siinä mielessä, ainakaan muihiin moninpeleihin verrattuna. Mutta osaan kyllä arvioida mikä tässä voisi olla parempaa ja mikä on hyvää.

Parasta pelissä on se että se on vain aivan törkeän hauska. Myös turhauttava toisinaan kyllä ja välillä kyllä hermoja saattaa kiristelläkin, mutta kaiken sen arvoinen. Keskiaika on ollut aina aiheena lähellä sydäntä, ja jo se innostaa tässä. Idea siis on että keskiaikaisessa miljöössä taistellaan eri pelimoodeissa muita pelaajia vastaan erilaisilla keskiaikaisilla aseilla lähitaistelua. Tai jousimiehellä jos tykkää enemmän siitä. Lähitaistelu on kuitenkin se pelin varsinainen suola oikeastaan, ja se missä peli erottuu edukseen.

Hahmon kontrollointi voi alkuun tuntua hyvin haastavalta. Itse meinasin jo alkuun luovuttaa täysin, mutta onneksi sentään jaksoin tahmailevan alun jälkeen jatkaa. Tärkeintä aloittelevana pelaajana on ainakin se että valitsee pelimoodiksi frontlinen. Se antaa paljon enemmän vapautta erilaisille taktiikoille kuin battle royale (ei oikein toimi tässä pelissä mielestäni edes) tai deathmatch (jotka ovat aina 1vs1 -dueleja, ei kannata siis mennä umpimähkään hakkaamaan ihmisiä niihin). Dueleissa saa todennäköisesti pahasti turpiinsa tässä kohtaa kun pelin ilmestymisestä on jo kulunut aikaa. Itsekin varmaan saisin, omaan taktiikkaani kun ei kuulu yleensä 1vs1-taistelut muutenkaan.

Tässä on siis mahdollista keskittyä hyvin erilaisiin pelitaktiikoihin. Omani ja se mitä pidän itse hauskimpana on se että olen tehnyt täysin ilman armoreja olevan hahmon jolla on hyvin tehokas lyöntiase (kahden käden kirves). Tällä hahmolla sitten pystyn liikkumaan hyvin nopeasti taistelualueella ja näin pyrin löytämään tilaisuuksia joissa pääsen raukkamaisesti iskemään vihollisen selustasta tai takaa kimppuun.

Pelin suurimmat ongelmat liittyvät sen tasapainoitukseen. Neljästä frontline-kentästä kahdessa, osittain kolmannessakin on punaisella tiimillä selkeästi parempi mahdollisuus voittaa. Se on välillä turhauttavaa, ja toivon mukaan kenttiä tullaan vielä tasapainottamaan. Ottaen huomioon että asian suhteen ei olla vielä tehty mitään vaikka ilmestymisestä on jo tovi, en kylläkään odottelisi liikoja. Toinen tasapainotusongelma on tiettyjen aseiden ylivoimaisuus. Erityisesti lyhyt keihäs + kilpi -kombo aiheuttaa yleisesti turhautumisesta pelaajien keskuudessa. Keihäällä kun pystyy tökkimään hyvin nopeasti samalla kun kilvet suojaavat vähän turhan tehokkaasti vihollisen hyökkäyksiltä.

Aika usein pelissä kuolee niin että ei vain ole juuri ollut mahdollisuutta selvitä tilanteesta, mutta se kuuluu hyvin pitkälti pelin luonteeseen, ja sen enimmäkseen kyllä hyväksyy. Katapultit silti kyllä käyvät hermoon, se on myönnettävä. Niistäkin kyllä pääsisi aika helposti eroon jos ihmiset tässä pelissä osaisivat tiimipeliä. Mutta niin ei oikein ikinä ole. Ehkä jokin eri tiimien komentajien rooli voisi olla kehityksen paikka pelissä.

Taistelujärjestelmä on se joka vaatii tosiaan totuttelua. Iskuja voi tehdä eri suunnista (lyönti vasemmalta tai oikealta, alaviistosta tai yläviistosta) ja erilaisia hienouksiakin löytyy, joten masteroiminen vaatii jo sitten todellista taitoa pelitilanteessa. Mahdollisuus on siis opetella todella hyväksi pelissä. Taitopeli tämä kuolemien ajoittaisesta näennäisestä satunnaisuudesta huolimatta siis on. Ne parhaimmat pelaajat löytyvät aina listojen huipulta.

Turhautumista on siis odotettavissa kun tätä lähtee pelaamaan, mutta toisaalta myös hienoja onnistumisen hetkiä kun kerrankin onnistuu lahtaamaan useamman vihun putkeen.

Niin, peli on muuten myös todella hyvin optimoitu, varsinkin siihen nähden että grafiikat ovat todella kauniit.
Harmonica's rating:
Rate:
Owned Wanted Played Custom
Ehdottomasti paljon nautittavampi tämä 2001-vuoden faniremake ensimmäisestä sarjan pelistä. VGA-grafiikka on kaunista ja nyt puzzletkin ovat vähemmän turhauttavia, vaikka tietty oivaltamisen ilo yksinkertaistumisen johdosta puuttuukin. Siltikin tässäkin on ainakin yksi kohta johon helposti jää jumiin, tai ainakin itse muistan jääneeni kun nuorempana tätä pelasin.

Tarinallisesti tämä nyt on samanlainen sillisalaatti eri satuja kuin King's Questit yleensäkin. Tässä nyt ei vain ole juuri mitään omaa ideaa, vielä.
Harmonica's rating:
Rate:
Owned Wanted Played Custom
Kaikki arvostus niille innovaatioille joita tämä peli seikkailupeligenreille ja peleille ylipäätänsä toi. Näin nykyaikana pelattuna peli on kuitenkin monin paikoin hyvin turhauttava.

Yhdessä kohtaa pitää esim. työntää kivi paikoiltaan löytääkseen tikarin sen alta. No, kyseinen kivi ei näytä mitenkään erityiseltä niin että sitä mitenkään osaisi arvata työntää. Kiviä kun on pelissä muissakin ruuduissa. Samoin puzzle jossa pitää tietää hahmon nimi on äärimmäisen kryptinen. Pitäisi ensinnäkin tietää se alkuperäinen grimmin satu johon homma perustuu, ja sitten vielä tajuta että nimi pitää kirjoittaa eri tavalla kuin kyseisessä sadussa. Armollisesti sentään pelintekijä on antanut vaihtoehtoisenkin reitin päästä peli läpi.

Grahamin kävelynopeus on lisäksi joko ärsyttävän hidas, tai pelinopeutta lisätessä niin nopea, että peli päättyy usein siihen että hahmo kävelee ruudun vaihtuessa suoraan jokeen.

Nämä seikkailupelit joissa pitää kirjoittaa se mitä tehdään ovat sinänsä kyllä aina kiehtoneet. Se tuo parhaimmillaan huomattavasti suuremman illuusion vapaudesta. Tässä pelissä ei vielä vain ole kovin suurta sanastoa ja vaihtoehtoja mitä kokeilla tehty. Ja usein pitää tietää juuri se oikea komento vaikka ajatus olisikin oikea mitä pitää tehdä.

Pari kertaa jouduin tässä katsomaan ratkaisun netistä.
Harmonica's rating:
Rate:
Owned Wanted Played Custom
Erinomaisen hyvä lisäosa. Ei tässä mitään uutta sinänsä oikeastaan ole. Lisää sitä samaa tuttua pelattavaa alkuperäiseen peliin. Mutta miksi korjata jotain joka ei ole rikki? Aluksi tuntui että tämä tulee olemaan tosi lyhyt lisäosa ja hyvin nopeasti pelattu läpi, mutta sitten viimeiseen kaupunkiin päästyä paljastuukin että se on vielä todella iso alue. Ja mikä hienointa todella upean näköinen alue. Itse asiassa hienoin mitä koko pelissä, alkuperäinen peli mukaan lukien, on. Loppujen lopuksi pelattavaa siis on tuntimääräisesti lähes yhtä paljon kuin alkuperäisessäkin pelissä.
Harmonica's rating:
Rate:
Owned Wanted Played Custom
People who added this item 31 Average listal rating (15 ratings) 6.7 IMDB Rating 0
Hard Reset Redux - PC Games
Mitään pelistä tietämättä, odottaen pahinta ja nykytyylistä FPS-peliä, ostin tämän gogista kun oli todella halvalla. Yllätyin positiivisesti, vaikka pahoja vikoja pelissä onkin.

Tämä siis ei onnekseni ole nykytyylinen räiskintä, vaan hyvin oldschool-henkinen. Painkiller on varmaankin lähin mihin tätä vertaisi. Harmillisesti peli alkaa loppua kohden sortua juurikin samoihin virheisiin kuin Painkiller monasti, eli tekemään painottamaan mielikuvituksettomiin ja pitkiin taisteluihin areenamaisissa kentissä. Onneksi vain pari viimeistä kenttää alkavat olla sitä rasittavaa laatua ja pelin alkupuoli on pitkän matkaa erittäin nautinnollista menoa.

Mikä tässä pelissä on pahimmin feilattu on vaikeusasteen tasapainotus. Aloitin pelin normaalilla, ja parin tunnin pelaamisen jälkeen oli vaan todettava että pakko aloittaa alusta, ei tästä muuten saa oikein mitään iloa irti. Peli on vain niin naurettavan helppo. Ja täytyy sanoa että vaikein insane-vaikeusasten ei sekään pelasta liialta helppoudelta. Nyt vihollisilla on enemmän hitpoinseja joten edes jokin mahdollisuus on välillä kuollakin, mutta toisaalta se että vihut on kauhean työläs saada hengiltä tekee taas taisteluista kovin puuduttavia. Ja kun vaikeimmalla vaikeusasteellakaan tämä ei tosiaan vaikea ole. Silloin harvoin kun onnistuu henkensä menettämään niin johtuu se useimmiten siitä että ampuu itseään RPG:llä. Health-poweruppeja on ainakin ihan liikaa saatavilla. Huhu kertoo että tämä redux-versio on helpotettu siitä alkuperäisestä, mutta toisaalta lukemani mukaan alkuperäisen vaikeus johtuu lähinnä siitä että hahmo on hidas liikkumaan, ja siitä taas en ole ikinä tällaisissa peleissä pitänyt (lue Serious Sam -arvioni), joten sitäkään ei huvita oikeastaan lähteä haasteen takia kokeilemaan.

Grafiikat ovat oikein nätit ja Blade Runner -tyylinen maailma hieno. Tasosuunnittelu voisi kyllä olla monipuolisempaakin, mutta tosiaan niitä viimeisiä areenoita lukuunottamatta kuitenkin riittävän hyvää. Mitään kovin järkevää tarinaa tässä nyt ei ole, mutta ei se taas tällaisissa peleissä haittaa mitään. Ihmiset vastaan koneet on kiva konsepti ja se riittää minulle.

Oldschool-räiskintöjen ystävien kannattaa ehdottomasti tutustua, vaikka tasapainotus pielessä onkin.
Harmonica's rating:
Rate:
Owned Wanted Played Custom
People who added this item 55 Average listal rating (27 ratings) 6.5 IMDB Rating 0
Deponia - PC Games
Olen ostanut gogin tarjouksista point and clickejä ihan tolkuttoman määrän, ja sainpa nyt sitten yhden taas pelattuakin. Onhan tämäkin taas aika turhauttavaa paskaa, joten en sinällään ihmettele että koko genre hyvin pitkälti kuoli pitkäksi toviksi.

Tässä nyt en joutunut kuitenkaan turvautumaan läpipeluuohjeeseen kuin kahdesti. Ensimmäisellä kertaa syytän puhtaasti peliä, oli niin pikkuruinen hotspotti maastossa että sitä ei löytynyt edes hiiren lakaisemisella ahkerasti joka ruudussa. Toisella kertaa alkoi jo väsyttää sen verran ja peli oli niin lopussa ettei ollut kärsivällisyyttä enää jäljellä sen enempää. Olisi kyllä ollut ihan ratkottavissa. On tässä muutamia tosi typeriä ratkaisuja muitakin, mutta ne keksin perinteisellä kokeile kaikkea kaikkeen -taktiikalla. Mikä sinänsä on huono merkki jos homma menee siihen. Piristävästi sentään myös niille hölmöille yhdistelmille on jaksettu kirjoittaa yllättävän paljon uniikkeja repliikkejä.

Päähenkilö tässä pelissä on ihan täys kusipää. Tavallaan huono asia, mutta toisaalta olen sen verran kyynistynyt ihmisenä että en jaksanut loukkaantuakaan. Ratkaisu voisi jopa toimia ihan kivasti jos hahmolla olisi enemmän hauskoja läppiä ja homma olisi mahdollisesti viety vielä enemmän överiksi. Tällaisenaan Rufus jää jonkinnäköiseksi harmittomaksi egoistiksi, jota kuitenkin yritetään jossain määrin saada pelaaja symppaamaan. Mutta kun kyseessä on kuitenkin kusipää egoisti niin miksi symppaisin.

Grafiikka on tässä pääosin valtavan kaunista. Hahmojen piirrostyylistä en nyt niin valtavan paljon ehkä pidä ja animointiin nyt ainakin olisi voinut panostaa himpun verran enemmän, mutta taustat ovat todella upeita.

Ihan ok peli näin lopulta. Vielä olisi kolme osaa (tähän mennessä ainakin) tätä saagaa vielä jäljellä, joista kaksi ostettunakin.
Harmonica's rating:
Rate:
Owned Wanted Played Custom
People who added this item 44 Average listal rating (20 ratings) 6.7 IMDB Rating 0
SiN - PC Games
Tästä usein puhutaan jonkinäköisenä hidden geminä ihan viimeisistä hyvin perinteisentyylisistä FPS:stä. Mutta täytyy sanoa että itse en kyllä tykännyt tästä oikein yhtään. Periaatteessa tämä voisi olla ihan kelpo peli, moni tärkeimmistä asioista vain on pielessä. Erityisesti tasosuunnittelu.

Tätä ei vain ole hauska pelata oikein missään vaiheessa, siinäpä se kiteytettynä. Tasosuunnittelussa tosi usein sorrutaan turhaan kikkailuun. Pitää metsästää jotain vipuja eri paikoista jotta pääsee etenemään jne. Hyvin usein tästä seuraa se että muutenkin mielikuvituksettoman näköisistä miljöistä joutuu etsimään reittiä edetäkseen. Mukana on lisäksi stealth-tehtävä, joita pääsääntöisesti aina inhoan. Ei ole luontevaa se että pakotetaan pelaaja hiiviskelemään sen varjolla että muuten tulee loputon määrä vihuja kimppuun.

Vihollissuunnittelu ja -sijoittelu turhauttaa usein. Erityisesti tarkka-ampujat, jotka reagoivat puolen sekunnin viiveellä pelaajan astumiseen esiin ja vievät kaiken lisäksi aivan törkeän määrän elinvoimaa yhdellä osumalla ovat pahin rimanalitus. Pelin loppupuolella tulevat örkkivastukset ovat vain tylsiä taisteltavia. Ryntäävät vain kohti. Ja ne saakelin turretit, argh. Jotkut turreteista ovat sellaisia että ne pystyy ampumaan rikki. Toisia taas ei pysty, vaan niihin pitää löytää tietokone jolla ne saa suljettua. Tai sitten sellaista ei vain ole, ja turrettien ohi pitää vain kylmästi juosta luotisateessa.

Health-järjestelmä on myös suunniteltu varsin huonosti. Tason alkuun saa täydet armorit, jotka ottavat vastaan todella paljon iskua ennen loppumistaan. Sitten kun ne hyvin pitkien tasojen aikana lopulta alkavat ehtyä, niin seuraa siitä usein se että joutuu stressaamaan sitä löytääkö vihollisilta tai satunnaisesti tasoista piilotettuina lisää armoria ja healthia.

Tekninen toteutus myös takkuaa. Nykyisellä ihan kelpo tehokoneellanikin latausajat ovat jotain kymmenenkin sekunnin luokkaa. Se on pelissä jossa joutuu kohtalaisen usein lataamaan edellisestä tallennuksesta aika paljon. Ja miettikääpä mitä latausajat ovat olleet aikansa koneilla 20 vuotta sitten. Olen kuullut että olivat silloin useita minuutteja. Voin ihan suoraan sanoa että silloin en olisi edes jaksanut tätä läpäistä.

En kyllä suosittelisi tätä yhtään kenellekään, vaikka ilmeisesti tästä aika moni on pitänytkin. Ihan tyytyväinen olen että jaksoin pelata tämän läpi, mutta en kyllä taatusti koske enää ikinä peliin.
Harmonica's rating:
Rate:
Owned Wanted Played Custom
People who added this item 138 Average listal rating (92 ratings) 8.5 IMDB Rating 0
Point and Clickit on vähän sellainen peligenre että niihin on oikeastaan aina ollut viha-rakkaussuhde. Tykkään ideasta, mutta todellisuus melkein joka pelin kohdalla on se että jossain kohtaa peliä, ja usein todella usein, peli jää junnaamaan paikoilleen kun on jäänyt huomaamatta joku muutaman pikselin objekti tai kun ei ole huomannut että jossain ruudulla on vielä reitti eteenpäinkin. Tässä on nämä kaikki ongelmat, erityisesti esim. pelin viimeinen ruutu on niin hankalasti saavutettavissa että siinäkin kohtaa tuli turvauduttua youtubeen. Lapsena olen muuten tosiaan tätä joskus pelaillut muistaakseni johonkin puoleenväliin asti.

Näissä peleissä on kaikenlisäksi nykyään varsinkin se ongelma että kun tieto on hyvin nopeasti saatavilla netistä että mitä pitää tehdä, niin nostaa se kiusausta käydä katsomassa ratkaisu välttyäkseen umpitylsältä edestakaisin kävelyltä ja random-tavaroiden kokeilemiselta eri objekteihin. Puzzlet ovat välillä aika epäloogisia mikä ei auta asiaa. Ja sitten kun ensimmäisen kerran turvautuu siihen youtubeen, niin sitä hyvin helposti turvautuu siihen uudestaan.

Grafiikat ovat kuitenkin kauniit ja ääninäyttely hyvää. Tarina ei mikään kovin kummoinen kuitenkaan lopulta ole, ja huumori on usein vaisumpaa kuin mitä olisi hahmoista voinut saada irti. Vähän vaikea antaa arvosanaa tälle. Voisi olla oikeastaan vähemmänkin.
Harmonica's rating:
Rate:
Owned Wanted Played Custom
People who added this item 14 Average listal rating (9 ratings) 6.2 IMDB Rating 0
Redneck Rampage - PC Games
Hyh että olen aina inhonnut tätä peliä jo ulkonäkönsä vuoksi vaikken ollut ikinä pelannutkaan. No, ajattelin FPS-peliprojektin varjolla kituuttaa tämänkin läpi.

Eipä tätä oikein voi paljon muusta kehua kuin siitä että käyttää build engineä, samaa siis kuin Duke Nukem, Shadow Warrior ym. Tasosuunnittelu on parhaimmillaan kohtuu siedettävää, mutta siinäkin on niin paljon raivostuttavia ärsyttävyyksiä esim. jo vihollisdesignin takia, että vaikea innostua.

Redneck-miljöö ei ole hauska ja pieruhuumoriin ym. menee hermo. Ainoa hauskana pitämäni idea on se että valikkoon kerättävistä health poweruppeina toimii mm. viski ja olut. Jos olutta ja viskiä litkii liikaa kerralla, menee hahmo känniin ja kävelee pitkin seiniä. Jonkun mielestä ärsyttävää varmaan, mutta pelissä saa kyllä sen verran paljon muutenkin healthia muussa muodossa että viinaksia ei tarvitse kovin usein vetää.

Tasosuunnittelu on tosiaan aika kuraa välillä. Erityisesti koska jotkut avaimet tai napit on piilotettu aivan liian hyvin. Muutamaan kertaan oli vain pakko katsoa netistä mitä tehdä kun ei tason perusteellisen edestakaisinkoluamisen useampaan kertaankaan jälkeen reittiä löytynyt. Kerran esim. ei olisi ikinä löytynytkään. Pelissä on nimittäin optionaalisena mahdollisuutena laittaa ylös- ja alaspäinkatsominen päällä. Se on niin kämäsesti tehty että pidin sitä koko ajan pois päältä. Mutta kas kummaa pelissä on yksi kohta jossa on pakko katsoa ylöspäin jotta näkee napin johon pitää tähdätä ja ampua. Katsomatta ylöspäin sitä et täysin mahdoton nähdä. Yhdessä tasossa lisäksi on ovi, joka ei GOG-versiossa (myös steam) olevan bugin takia avaudu ollenkaan vaikka nappia painaa. Oli kiva huomata tämä harhailtuaan tasossa pitkän tovin ja vihdoin turvautuen youtubeen.

Pelattavuus on niin ikään tosiaan suunniteltu aikas kämäsesti. Viholliset ampuvat usein aivan liian nopeasti nähdessään pelaajan. Tähän kun yhdistetään se että yksi pääaseista, haulikko, ei kanna kun todella pienelle etäisyydelle niin ei hyvä. Seuraus tästä on se että usein vain tyydyin ampumaan pistoolilla nurkan takaa kurkkien vähänkään kauempana olevat vihulaiset. Mikä ei ole lainkaan hauskaa kun ottaa huomioon kuinka usein monta osumaa viholliset ottavat ennen kuolemaa. Vihollisten sijoittelu on välillä myös todella epäreilua. Esim. koiria joilla on ihan helvetillinen määrä healthia on välillä sijoiteltu sellaisiin paikkoihin että niiden lähietäisyydelle on pakko mennä. Ja ne pirulaiset muuten tappavat myös todella nopeasti.

Ja niin. Mullahan on vielä kaksi lisäosaakin tästä pelaamatta...
Harmonica's rating:
Rate:
Owned Wanted Played Custom
People who added this item 14 Average listal rating (8 ratings) 7.5 IMDB Rating 0
Grim Dawn - PC Games
Titan Questin tekijöiden seuraava action rpg. Seuraa hyvin pitkälti Titan Questin mekaniikoita, mutta Torchlightista on otettu jotain juttuja, josta en mitenkään erityisen innossani kyllä ole. Välineiden käytössä on nyt esim. myös hahmon tasokohtainen vaatimus, jossa ei kyllä ole mielestäni järkeä. Varsinkaan kun vaatimus on nimenomaan hahmon tason mukainen, eikä sitä pysty kiertämään muita statseja kehittämällä. Kiva saada joku väline jota ei pysty käyttämään seuraavaan muutamaan tuntiin peliaikaa.

Sitä myös kritisoin että loottia saa aivan liikaa. Taistelutantereelle tippuu aivan järjetön määrä rareja ja niiden läpikahlaaminen alkaa käydä turhankin työlääksi.

Muuten peli onkin sitten paljon hiotumpi versio Titan Questistä, tälläkertaa sijoittuen johonkin lähinnä steampunk-tyyliseen pelimaailmaan. Tällä kertaa onnistuin kehittämään todella hyvän hahmon, tosin väitän että muutenkin peli hyvin hyvin paljon helpompi kuin Titan Quest. Pelin alkupuolella ei edes tarvitse käyttää potioneja lähes koskaan, johtuen siitä että pelissä on ruokajärjestelmä joka palauttaa automaattisesti elinvoimaa pian iskunoton jälkeen. Hieman kyllä kaipaisi enempikin haastetta tähän kieltämättä. Asiaa ei helpota se että silloin kun pelissä kuolee, johtuu se tavallisimmin siitä että joutuu kävelemään myrkytetyn maan läpi, eikä kiertoreittejä ole. Epäreilua vaikeutusta tuollainen.

Kauniit grafiikat ja hyvä pelattavuus ja todella monipuolinen hahmonkehitys, eipä diablo-kloonilta hirveästi enempää voisi toivoa. Lisäosa vielä pitäisi päästä pelaamaan, kunhan nyt hinta laskisi ensin inhimilliselle tasolle.
Harmonica's rating:
Rate:
Owned Wanted Played Custom
People who added this item 72 Average listal rating (38 ratings) 5.1 IMDB Rating 0
The Order: 1886 - PlayStation 4
Sanottakoon nyt heti alkuun, että en tykkää yhtään peliteollisuuden nykyajan valtavirran muodissa olevista pelimekaniikoista ja tarinankerroista ja peleistä ylipäätänsä. Tämä nyt edustaa jotakuinkin kaikkea sitä mitä nykypeleissä inhoan, ja miksi en niitä juurikaan jaksa pelata. Tässäpä listaa mikä pielesssä:

1. Tarinavetoisuus interaktiivisuuden edellä
Helposti yli puolet peliajasta katsellaan välianimaatioita. Silloin kun ei katsella, niin hahmon kontrollointi on rajallista. "Tässä kohtaa peliä et saa juosta, tässä kohtaa painat yhtä nappia ja hahmo tekee monimutkaisia asioita jne".

2. Cover-systeemi ja health regeneration. En vain tykkää siitä että kannattavampaa kuin olla koko ajan liikkeessä on kökkiä jonkun suojan takana, nostaa välillä päänsä ampuakseen pari laukausta ja sen jälkeen mennä takaisin suojan taakse kökkimään elinvoiman latautumisen ajaksi.

3. Putkijuoksu. Peli on yhtä putkea jossa vaihtoehtoisia reittejä ei ole laisinkaan, eikä peliin ole edes vaivauduttu piilottamaan mitään salaisuuksia.

Kaikki edellämainitut aiheuttavat sen että enemmän tulee olo että katsoisi elokuvaa kun pelaisi peliä. Tässä tapauksessa vielä todella huonoa (joskis ison budjetin) elokuvaa. Juoni kun on hyvin ennalta-arvattava ja vain yksinkertaisesti huono.

On tässä silti toimintakohtaukset, silloin harvoin kun niitä on, ihan kivoja ja vaikken cover-shootereista tykkääkään niin parhaimmillaan hauskoja, eivätkä niin passivoivia kuin tällaisissa peleissä välillä. Pari kertaa pelissä on aivat järjettömän kova piikki vaikeusasteessa. Alkupuolella kun pitää puolustaa rakennusta vihollisen hyökkäykseltä ja viimeinen taistelu (ei siis bossi joka on tylsä QTE). No, noi vaikeat kun pääsee niin sentään kokee oikeasti saavuttaneensa jotain, joten samanlaista menoa saisi olla enemmänkin.

Grafiikat tässä nyt ovat oikeasti huikean hienot, sitä ei pääse kiistämään. Suhteellisen kivutta tämän parissa illassa pelasi kaverin kanssa läpi olutta samalla litkien ja paskaa läppää samalla heittäen, mutta ei tätä kyllä yksin olisi jaksanut senkään vertaa.
Harmonica's rating:
Rate:
Owned Wanted Played Custom
People who added this item 31 Average listal rating (18 ratings) 7.6 IMDB Rating 0
Outlaws - PC Games
Varoituksen sana tästä, että ilmeisesti tämä on aika haastava saada toimimaan nykykoneilla. Omalla kohdallani GOG-versio toimi ihan moitteetta jopa, mutta veljen hieman uudemmalla Windows 10 -koneella taas oli enemmän ongelmia. Toimi vain yhdellä resoluutiolla ja musiikkeja ei saanut pelittämään. Ja vaikka pelin saisikin toimimaan, niin kovin jouheva pelikokemus tuskin tulee olemaan. Pelin tallentaminen varsinkin on tosi tuskallista. Valikkoon siirtyessä peli vaihtaa aina resoluutiota, mikä aiheuttaa sen että tallentaminen vie hyvin paljon aikaa. Ja näin vaikeassa pelissä tallentaa haluaisi hyvinkin usein.

Joskus lapsena olen tämän demo-versiota hieman kokeillut. Vaikutti hyvin vaikealta silloin, ja vaikea tämä oli edelleen. Paremmaksi tässä pelissä oppii kyllä kun tulee tutuksi pelin mekaniikkojen kanssa. Doom-tyylinen pelaaminen ei tässä oikein toimi. Varovaisempi pelitaktiikka on parempi, sillä kuolema on tässä todella herkässä. Viholliset ampuvat välillä todella nopeasti pelaajan havaittuaan, ja osumat vievät satunnaisen määrän healthista. Näinpä äkkikuolemat ovat hyvin herkässä. Toisaalta kokonaisen huoneen puhdistaminen on hyvin palkitsevaa silloin kun se onnistuu.

Aseiden tasapainotukset on myös tehty hyvin, niin että jokaiselle aseelle on oma käyttönsä. Pistoolilla pystyy ampumaan nopeasti sarjaa, haulikolla saa napsittua vihollisia yhdellä laukauksella vanhalla kunnon ammu, nurkan taakse piiloon lataamaan ase, ammu taas -taktiikalla, ja tarkkuuskiväärillä saa napsittua vihollisa kauempaa. Tarkkuuskiväärillä typerähköä on kyllä se että pelissä on kohtia jossa vihulaiset ovat hyvin kaukana, niin kaukana että eivät edes havaitse pelaajaa ja ne pääsee turvallisesti ampumaan ilman vastarintaa.

Tämä on ihan ensimmäisiä FPS-pelejä jossa on mietitty juontakin. juoni on jopa ihan kiva länkkäripastissi ja sitä viedään eteenpäin tasojen välisillä animaatioilla. Animointityyli nyt on vähän kämäinen, mutta suotakoot se anteeksi.

Grafiikat ovat hyvin vanhahtavat, mutta ihan kelvolliset kuitenkin. Joku alkuperäispelin tyyliä kunnioittava source port tähän kyllä kaivattaisiin, mutta sellaista ei valitettavasti ole olemassa. Ihan kivan näköinen peli lopulta kuitenkin on, ja tasosuunnittelu on enimmäkseen hyvää. Ainoastaan yksi taso erottuu muista huonommuudellaan. Muuten on piristävästi erilaisia kyliä, kaivostaso, juna, kartano, jne. Avainten metsästys on välillä aika turhauttavaa, mutta enimmäkseen oikea reitti kuitenkin lopulta löytyy ilman netistä katsomista. Jouduinkohan ehkä kerran varsinaisessa pelissä etsimään vinkkiä mitä tehdä seuraavaksi.

GOG-julkaisussa mukana tulevat lisätasot ovat tasoltaan vaihtelevampia. Ja erityisen turhauttavaa niissä on että taso ei lopu mihinkään siinä kohtaa kun on pääpomon tappanut. Jää kovin mitäänsaavuttamaton olo tuollaisesta. Yksi näistä lisätasoista (tai oikeastaan kyseessä on useampitasoinen episodi) on selvästi muita parempi. Siinä tasoille on jopa tehty loppukin. Kyllä ne läpi kannattaa pelata ehkä luolatasoa lukuunottamatta, joka oli jo ala-arvoisen huono.

Musiikeista muuten vielä erikoismaininta. Okei, välillä kyseessä on aika räikeät plagiaatit Morriconen sävelmistä, mutta todella laadukasta ja hyvää se joka tapauksessa on.

Aito klassikko tämä on, ja voisi tälle jopa puolikkaan tähden enemmänkin antaa.
Harmonica's rating:
Rate:
Owned Wanted Played Custom
People who added this item 129 Average listal rating (62 ratings) 7.1 IMDB Rating 0
Titan Quest - PC Games
Diablo-klooni, jossa miljöönä kaikennäköistä vanhaa tarustoa. Kreikan jumalia jne. Tämä on kyllä erittäin hyvä peli. Pelasin tästä siis anniversary-editionin jossa on ympätty yhteen alkuperäinen peli sekä sen lisäosa. Tämän jälkeen pelattiin vielä peliin anniversary-editionin julkaisemmisen jälkeen tehty erillinen lisäosa Ragnarök.

Vaikeustaso tässä pelissä on kohtuu korkea, siinä mielessä siis että kuolo korjaa välillä hyvinkin herkästi. Maagilla kun pelaa niin koko ajan on hyvä olla sormi valmiudessa painamaan potion-pikanappia, eikä sekään aina auta kun kuolema tulee sekunnin parin sisällä jos pahaan paikkaan jää vihulaisten saartamaksi. Tosin syy oli vähän omanikin kun tein sellaisen maagihahmon jolla paras taika vaati vihollisten läheisyyteen menemistä. En ihan parhaalla mahdollisella tavalla tässä siis onnistunut hahmosuunnittelussa. Warriorina pelannut kaverini sitten toisaalta kuoli vielä moninkertaisesti enemmän kertoja kuin minä joten väittäisin että pelissä oikeasti on kuolema aika herkässä. Erityisesti aina episodesta toiseen siirtyessä tulee vaikeuspiikki säännöllisesti.

Välimatkat eri portaalien välillä ovat välillä melko pitkiä, varsinkin Ragnarök-lisäosassa, joten se loi myös oman haasteensa rajallisella ajalla kaverin kanssa pelatessa. Miljööt ovat kuitenkin hyvin kauniita ja monipuolisia, joten mielenkiinnolla niitä koluaa.

Ääninäyttely pelissä on muuten hyvin kämäistä. Eipä se sinänsä haittaa, sillä en minä tällaisissa peleissä ikinä jaksa olematonta juonta edes seurata tai sen paremmin edes kuunnella loppuun asti ääninäyttelyä. Painelen vain kaiken pois ja keskityn siihen pelin oikeaan sisältöön eli hahmonkehitykseen.

Ragnarök on lisäosana tosiaan aikas laaja. Vähän huonompi tasoltaan ehkä kuin alkuperäinen peli, mutta ihan pelaamisen arvoinen sekin, kun ei täyttä hintaa maksa.
Harmonica's rating:
Rate:
Owned Wanted Played Custom
People who added this item 84 Average listal rating (30 ratings) 7.7 IMDB Rating 0
Torchlight II - PC Games
Kaverin kanssa on tässä meillä ollut projektina pelailla diablo-klooneja co-opina. Titan Questistä aloitettiin, mutta siitä läpäistiin lisäosa vasta sen jälkeen kun tämä ensin pelailtiin välissä, siksipä järjestys tämä.

En sitten pidä tämän pelin grafiikkatyylistä tippaakaan. Liika sarjakuvamaisuus ja karkkigrafiikat eivät vaan innosta varsinkaan tässä genressä. Edellinen yhdistettynä siihen että räsynukke-efektit loistavat poissaolollaan samalla kun kuolinanimointi on laimeaa tekee pelistä kovin tympeän visuaalisesti. No, maagilla pelatessa (pelaan aina tällaisissa peleissä maagilla) saa ihan kivasti tuhovoimaa ruudulle, mikä hieman piristää asiaa.

Itse peli on aika peruskauraa mitä diablo-klooneihin tulee. Oma lemmikki on se erikoisin idea tässä varmaan. Kannattaa tosin olla varovainen ettei taistelun tiimellyksessä vahingossa paina nappia josta lemmikki palaa kotikylään. Kantapään kautta tuli opittua että lemmikki myy silloin kaikki tavarat mitä sillä on välinetaulukossa (toki ei niitä jotka ovat equipattuina). Skill pointseja saa myös tässä hyvin rajallisesti, joten kannattaa tarkkaan valita ne pari taitoa jotka haluaa huippuunsa kehittää.

Kuolemasta ei tässä pelissä tule minkäänlaista rangaistusta. Mitään ei menetä, ei edes expaa. Ainoa rangastus on siinä että joutuu juoksemaan takaisin kylästä, tai maksamaan siitä jos haluaa respawnata lähempänä kuolinpaikkaansa. Vähän turhan lepsua minusta, vaikka eipä näissä peleissä se haaste varsinaisesti ideana olekaan. Tässä pelissä ei myöskään ole moninpelissä mahdollisuutta valita optiota jossa lootti olisi molempien pelaajien näkyvissä. Molemmille on siis omansa. Jotenkaan en tykkää siitäkään, vähentää vain interaktiivisuutta kaverin kanssa.

Kyllähän tämän ihan viihdytettynä läpäisi. Kokonaisuutena kokemus on vain hyvin meh.
Harmonica's rating:
Rate:
Owned Wanted Played Custom
People who added this item 5 Average listal rating (4 ratings) 8.3 IMDB Rating 0
SteamWorld Dig 2 - PC Games
Tässä on hienosti onnistuttu tekemään jatko-osa pelille, pitäen kaiken joka ensimmäisessä osassa oli hyvää ennallaan ja lisäten uusia ominaisuuksia ja parantaen jotakuinkin kaikessa mahdollisessa.

Erona ykkösosaan tässä ei enää siis ole mitään satunnaisgeneroitua. Äkkiseltään voisi ajatella että se voisi olla huonokin asia kun uudelleenpeluuarvoa ei sillä lailla ole. Mutta eipä tuota ykkösosaankaan tehnyt enää sen yhden läpäisyn jälkeen koskea, enkä usko että tässä tilanne olisi toinen, vaikka pelimekaniikat paremmat ovatkin. Muutenkin ihmisen suunnittelemat tasot nyt vaan ovat melkein pelissä kuin pelissä hyvin paljon parempia kuin satunnaisgeneroidut.

Vinkkinä että kannattaa ehkä vaikka PC:llä pelaisikin niin hommata gamepadi tällaisia pelejä varten. Itse pelasin näppiksellä ja olihan se aikamoista kamppailua kun yritti suunnitella järkevät näppäimet kaikelle. Sitten kun pelin puolessavälissä saa vielä uuden taidon jolle tarvitsee oman nappinsa, niin joutui miettimään taas asian uusiksi ja kesti taas aikansa oppia uusi näppäinjärjestys. No, lopulta olinkin kyllä sitten hyvin taitava pelissä, mutta oppiminen olisi varmasti ollut padilla ja oletettavasti valmiiksi järkevästi mietityillä napeilla nopeampaa.

Idea pelissä on siis kaivautua yhä syvemmälle luolastoon, samalla keräten mineraaleja, joita voi sitten myydä hahmonparannusten saavuttamiseksi. Siihen liittyy myös tämän kakkososan suurimmat ongelmat. Iso osa parannuksista on nimittäin aika turhia kun taas osa on liian hyviä. Esimerkiksi mahdollisuuden paeta luolastosta milloin vain olisi voinut jättää pois. Hyvin paljon jännempää kun joutuu oikeasti miettimään kaivamistaktiikkaansa niin ettei jää nalkkiin jos paha paikka iskee.

Muuten onkin sitten parannettu hyvin paljon kaikessa. Erityisesti taistelut ovat äärettömän paljon parempia. Grafiikat ovat myös monipuolisemmat, pelillä on kestoa enemmän ja tasosuunnittelu on oikein hyvää. Ei tätä tosiaan uudestaan tee mieli pelata erityisesti. Näissä tämäntyylisissä peleissä kun käy helposti niin että alkupeli jossa ei ole kaikkia taitoja jotka tekevät pelistä hauskemman vielä käytössä niin tuntuu kovin tympeältä uudelleenpelatessa. Toisaalta taas en pidä metroidvania-pelien liian hyvistä taidoista pelin lopussa. Mutta, kaikenkaikkiaan erinomaninen peli. Ykkösosa nyt ehkä kannattaa pelata ensin jos tämä kiinnostaa, se kun ei pitkä ole.
Harmonica's rating:
Rate:
Owned Wanted Played Custom
People who added this item 20 Average listal rating (15 ratings) 6.9 IMDB Rating 0
SteamWorld Dig - PC Games
Todella viihdyttävä tasoloikka. Satunnaisgeneraattorilla luodut tasot vain estävät tätä saavuttamasta täyttä potentiaaliaan. Kirjoitan molemmista enempi rutkasti paremman kakkososan kohdalle.
Harmonica's rating:
Rate:
Owned Wanted Played Custom
People who added this item 23 Average listal rating (9 ratings) 6.7 IMDB Rating 0
Penumbra: Requiem - PC Games
Kakkososan tarina päättyi kivan jämäkästi juuri niinkuin kauhutarinan kuuluukin. Niinpä on lähinnä sääli että tämä lisäosa päätettiin sitten kuitenkin tehdä. Varsinkin kun on alusta asti selvää että tarinaan ei ole mitään järkevää lisäystä edes haluttu keksiä.

Itse asiassa koko homma ei edes tunnu edellisten osien jatkolta oikein missään määrin. Lähinnä tämä tuntuu puzzlepohjaiselta portalin modilta tms. jossa nyt sattuu olemaan Penumbrojen graffat ja äänimaailma. Kyseessä on siis kokoelma toisistaan irrallisia puzzleja joiden välillä hypitään teleportterien kautta. Lähes missään arkkitehtuurista ei ole mitään järkeä edellisten osien kannalta kun rakennelmat ovat usein hyvin abstrakteja ja aivan liian isoja salaiseksi tutkimustukikohdaksi Gröönlannissa.

Tasoloikkaan, laatikoiden työntelyyn, oikeaan ajoitukseen ym. liittyvät Puzzlet ovat sinänsä ihan kivoja suurimmaksi osaksi ja ihan viihtyneenä tämän pelaa lävitse. Homman vaan pilaa se että takaraivossa jyskyttää koko ajan hämmennys siitä että miksi tämä on olemassa ja miksi tämä on Penumbra.
Harmonica's rating:
Rate:
Owned Wanted Played Custom
People who added this item 70 Average listal rating (25 ratings) 7.9 IMDB Rating 0
Kylläpäs yllätti tämä kakkososa odotukset kun hyppäys laadussa on ensimmäiseen on melkoinen. Hienoa nähdä kuinka tekijät ovat ottaneet oppia ensiosan kökköyksistä ja kömmähdyksistä.

Poissa ovat turhauttavat vihulaiset ja totaaliraiskaukset kun ne pelaajan havaitsevat. Joo, nyt örmyjä pääsee käytännössä aina karkuun vaikka ne näkisivätkin, mutta tälläisessä tarinasäikyttelyssä sillä nyt ei ole oikeasti mitään väliä. Ei kukaan näitä haasteen takia pelaa vaan tunnelman ja tarinan, ja itse asiassa äkkikuolemin puute ei edes vähennä jännittävyyttä vaan ennemminkin lisää sitä. Poissa ovat siis myös sellaiset kohtaukset joissa tarvitsisi tehdä asiat juuri oikein ja täydellisellä tehokkuudella selvitäkseen, ja hyvä näin.

Tarinasta jopa muodostuu koherentti kokonaisuus ensimmäisen osan epämääräisten vihjailujen jälkeen. Joo, koko homma onkin sitten aika kliseinen yhdistelmä eri survival horror -klassikoita, mutta eipä se haittaakaan, ja on tässä sentään jonkinlainen oma näkökulmansa asiaan. Päähenkilön päässä kummitteleva hahmo voisi toki ylinäytellä hiukan vähemmän, mutta toisaalta överisarkastinen läppä on väliin ihan hauskaa ja nokkelaakin.

Ja mikä tärkeintä, tasosuunnittelussa on kehitytty huikeasti. Nyt on muutakin nähtävää kuin kasapäin lähes identtisen oloisia ja näköisiä kaivostunneleita ja detailia on ihan eri tavalla. Puzzlet ovat mielikuvituksellisempia ja kiinnostavamia niin ikään.

Huikea parannus ykkkösosaan siis, ehdottomasti. Melkeinpä sanoisin että ensimmäinen osa kannattaa kärvistellä lävitse ihan jo sen takia että pääsee tämän pelaamaan.
Harmonica's rating:
Rate:
Owned Wanted Played Custom
People who added this item 96 Average listal rating (40 ratings) 7.6 IMDB Rating 0
Penumbra: Overture - PC Games
Nämä first person säikyttelykauhut eivät ihan ole oma juttuni kyllä, mutta koska kauhua löytyy niin vähän mitään muutakaan varsinkaan nykyään niin tämä vaikutti helpoimmalta vaihtoehdolta johon tarttua. Ei tässä nyt ihan hirveästi jump scare -tyyppistä juttua edes ole. Sitäkin rasittavampi gameplay kylläkin kun on yritetty tehdä vihuista vaarallisen oloisia.

Suurin osa pelistä koostuu paikkojen ravaamisesta edestakaisin uusia etenemiseen vaadittavia esineitä etsien. Rasittavaa hommaa kun joka käytävällä on kiilusilmäkoiria jotka on vielä sijoiteltu mahdollisimman ärsyttävästi. Stealthimoodi päälle ja laatikoiden taakse odottelemaan että kävelevät ohi siis. Sitten jos huonosti käy ja koira pääsee näkemään, niin kuolema on lähestulkoon varma asia ellei oviaukko satu olemaan lähimmän 10m päässä. Aina voi yrittää huitasta koiraa hakulla, mistä saa muutaman sekunnin lisäaikaa juosta karkuun, mutta se ei kyllä juuri ikinä ole riittävästi pelastamaan tilanteesta. Ja lyöminen itsessäänkin on avutonta huitomista ja osuminen kohteeseen puolimahdotonta. Ilmeisesti hyökkäävään koiraan ei edes voi osua, vaan koirun pitää olla sopivassa animaatiovaiheessa ottaakseen iskuja vastään. Niin kovin ärsyttävää ja turhauttavaa.

Muutenkin pelissä on useampikin kohta jossa pitää ulko-opettelulla löytää tehokkain mahdollinen tapa edetä esim. hämähäkkejä (toinen pelin kolmesta eri vihollistyypistä) tai jättimatoa (se kolmas) ja sekunnin murto-osan viivyttely koituu kohtaloksi. Todella kettumaista tuollainen ja rikkoo kyllä kaiken immersion pelottavuudesta.

Tarina jättää aimo kasan red herringejä, taikkakin vähintään selittämätöntä lorea seuraaviin osiin. Sinänsä kyllä pelin sijoittuminen Gröönlantiin on kiva asia. Pitkään miettinyt että haluaisin matkustaa sinne joskus. Vielä kun pelissä olisi muutakin kuin askeettisen rumia luolia ja kaivoskäytäviä joista puuttuu detaili ja visuaalinen mielenkiinto aivan täysin.

Autosavejärjestelmäkin on kustu. Yhdessä kohtaa peliä kuin kiusaksi ei tule vähän pidempään aikaan tallennuspaikkaa, ja kun yhdessä kohtaa on sitten aiemmin kuvaillun kaltainen juokse hämähäkkejä karkuun -kohtaus, niin siinä kun käännyt väärään suuntaan niin tottahan peli läväyttää samalla autosaven siihen, tehden selviytymisestä mahdotonta. Eli aiemmasta seivistä sitten vaan latailemaan. Ei näin.

Kaikesta valituksesta huolimatta ihan ok. Uudelleenpeluuarvoa on kyllä tasan nolla, joten paljoa tästä ei kannata maksaa.
Harmonica's rating:
Rate:
Owned Wanted Played Custom
People who added this item 55 Average listal rating (36 ratings) 7.8 IMDB Rating 0
Jazz Jackrabbit 2 - PC Games
Pelasin tämän normal-vaikeusasteella oppineena ykkösestä että vaikeaa ei kannata kokeilla. No, olisi varmaan kuitenkin kannattanut pelata hardilla, sillä aika rajusti helpompi tämä on. Ainoat hieman haastavammat kohdat ovat pari bossia, viimeinen erityisesti jossa jo hieman pitää harjoitella patterneja että pärjää. Nautittavampaa pelattavaa tämä joka tapauksessa on kuin ykkösosa kun epäreilu vaikeus puuttuu. Nyt näkee riittävän pitkälle ja näin eteenpäin liikkuminen ei vaadi paljon ärsyttävää varovaisuutta ja umpimähkään ammuskelua.

Tasosuunnittelu on kuitenkin yhtä mielikuvituksetonta kuin ykkösosassakin, ja asiaa ei auta se että erilaisia maisemia ja musiikkejakin on paljon vähemmän. Musiikki erityisesti on vielä paljon huonompaa, ja ainoastaan yksi kappale jäi mieleen.

Ensimmäisen osan bonustasosysteemi loistaa poissaolollaan mikä on sekin sääli. Vaikka kyseiset bonustasot olivatkin vähän kämäsiä viritelmiä niin voittaa se silti laiskan ratkaisun joka tähän kakkososaan on, arvelisin että aikataulun ja budjetin pakosta, tehty. Tasoista löytyy siis kolikoita joita riittävästi keräämällä pystyy ostamaan warpin tason sisällä olevaan bonushuoneeseen jossa on lisäpisteitä ja ammuksia ym. Kolikoita ei lähes ikinä löydä tarpeeksi jotta huoneisiin pääsisi, eikä niitä edes kaipaa koska pelissä pärjää ihan hyvin ilman ylimääräisiä apujakin. Näinpä peli ei kannusta ylimääräiseen tasojen tutkimiseen.

Kokonaisuudessaan ensimmäistä osaa parempi peli siis, mutta siltikin melko keskinkertainen tasoloikka.
Harmonica's rating:
Rate:
Owned Wanted Played Custom
People who added this item 67 Average listal rating (19 ratings) 8.3 IMDB Rating 0
Divine Divinity - PC Games
Ah, tämän pelin edustama Diablo2-tyylinen grafiikka on aina miellyttänyt silmääni. Niinpä kun gogista bongasin pelin ja huomasin että se on vielä yleisesti pidetty niin oli se rakkautta ensi silmäyksellä.

Ja hieno peli tämä olikin, joskaan ei mikään täydelliseksi hiottu kokonaisuus. Mutta toisaalta, tämänkaltaisissa hyvin vapaamuotoseen hahmonkehitykseen perustuvissa roolipeleissä nyt ei kaikkea pysty hiomaan täydelliseksi mitenkään, vasinkaan kun aika pienen budjetin indie-pelistä on kyse.

Pelimaailma on suuri ja kaunis, ja erityismaininnan ansaitsevat hienot ja tunnelmalliset musiikit. Valitsin hahmokseni naismaagin, siitä sattuneesta syystä että pelaan aina roolipelit naismaageilla jos se vain on mahdollista. Hahmon ääninäyttely ja dialogi on kyllä kovin tyhjäpääblondia usein, mutta eipä se ärsyttämään kauheasti pääse. En tiedä sitten että olisiko tilanne parempi toisella hahmolle, ehkäpä joskus sekin tulee testattua. Toisaalta pelimaailman putsaaminen tuhansista vihuista on sensortin siivousoperaatio että tuntuu se välillä aika puuduttavalta työltä, ja ei juuri uudelleenpeluuseen kannusta (muutamat pidemmän dungeonit ja varsinkin viimeinen osa pelistä, aagh). Sinänsä kyllä taistelu on ihan nautittavaa, aika helppoa vain kun pelaajalla on mukanaan teleportterikuutiot joilla voi taisteluiden välissä käydä lataamassa kotona manat ja healtit täyteen. Useampia loppuratkaisuja ei pelissä myöskään tietääkseni ole, joten pahiksena pelaaminenkaan ei välttämättä sekään ole kovin toimiva ratkaisu.
Tarina, sivutehtävät ja yleensä toimiva huumori ovat kuitenkin ne jotka lopulta tämän pelin nostavat ihan suureksi klassikoksi. Tarina ei nyt lopulta mikään erikoinen toki ole ja aika tuttua kauraa suurelta osin, mutta esim. mainio lapsipahishahmo tekee siitä virkistävän omansalaisen. Peli myös käsittelee ihastuttavan tarkkanäköisesti rotujen välisiä kiistoja ja ennakkoluuloja.

Vaikeusaste heittelee kyllä välillä arvaamattomasti, ja tasapainotus ainakin maagilla on välillä hakusessa. Yksi bossi jota vastaan taistellaan parikin kertaa erityisesti tai oikeastaan ainoastaan aiheutti enemmän harmaita hiuksia. En keksinyt mitään järkevää tapaa ensimmäisessä kohtaamisessa pähittää tätä mitenkään reilusti, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jäi taistella tätä vastaan muutama sekunti, paeta taistelueelta parantelemaan haavoja ja tulla taas takisin. Toinen yhteydenotto tuntui vielä mahdottomammalta, mutta onneksi bossi bugasi ja jumittui johonkin joten sain rauhassa taikoa tämän hengiltä. Ja sitten kun koko ajan pelkäsi että olin pilannut jotenkin peruuttamattomasti hahmonkehitykseni, niin loppubossi menikin läpi kertayrityksellä.

Kaikesta pikkunipottamisesta huolimatta, hieno kokemus ja tunnelmaa tulee kyllä fiilisteltyä myöhemminkin pelin musiikkeja kuunnellen. Ja varmasti tulee tutustuttua sarjan uudempiinkin peleihin. En tiedä sitten pitäisikö skipata suosiolla tuo ensimmäinen jatko-osa Beyond Divinity, joka on aika haukuttu. Testasin kyllä sitäkin jo, ja vaikutti jo hahmot ja ääninäytteli hyvin raivostuttavalta.
Harmonica's rating:
Rate:
Owned Wanted Played Custom
People who added this item 32 Average listal rating (22 ratings) 7.3 IMDB Rating 0
Jazz Jackrabbit - PC Games
Tätä ei tullut lapsena pelattua kuin jouludemoa joskus kokeiltuna. Nyt sitten tuli gogista hankittua kun ajattelin et pitää tämä suurena klassikkona ilmeisesti pidetty peli vihdoin läpäistä. No, aika hirveetä paskaa itse asiassa on tasosuunnittelu tässä hyvin suurelta osin. Grafiikat ovat kyllä kivan pirteät ja huokuvat sellaista vanhanliiton DOS-viehättävyyttä, ja ovat vielä todella vaihtelevat kun joka episodissa on useampi planeetta jotka ovat kaikki omansa näköisiä.

Mut niin se tasosuunnittelu... Jo koko konseptissa on ensinnäkin sellainen perustavanlaatuinen ongelma että kun hahmo liikkuu hirmuista vauhtia ja ruudulla ei kuitenkaan näe kovin pitkälle eteensä, niin tarkoittaa se sitä että koko nopeus on vain haitaksi kun täyttä vauhtia ei tule liikuttua lähestulkoon ikinä. Vähän sama kuin vanhoissa Soniceissa siis, mutta tässä vielä potenssiin kymmenen, vähänkään pidemmästä juoksuspurtista kun rankaistaan välittömästi. Muutenkin pelattavuus paria sukeltelutasoa lukuunottamatta toistaa samoja kaavoja. Eri aseetkin ovat oikeastaan lähestulkoon turhia kun tajuaa että pelin hyödyllisen ase on se alkuperäinen blasteri jolla kannattaa räiskiä koko ajan samalla kun liikkuu (varovaisesti) eteenpäin, siinä kun on loppumattomat ammukset. Bossitaistelut ovat tosi hölmöjä suurin osa, yleensä kannattaa jäädä johonkin turvalliseen paikkaan räiskimään, tai sitten hypätä sieltä esiin hetkeksi ja juosta taas suojaan kun bossi kääntyy kohti.

Kyllähän tämän pelata jaksoi, grafiikoiden ja ennen kaikkea hienon musiikin ansiosta. Mutta ei tästä kyllä mitään kovin hyvää peliä tai koherenttia kokonaisuutta saa mitenkään. Niin joo ja muuten kakkosepisodessa oli yksi aivan järjettömän raivostuttava hyppykohta johon käytin yhdestä vapaaillastani monta pitkää tuntia. Vain sanoa että siinä kohtaa henkisesti paiskoin näppistä seinälle aika monta kertaa.

Kakkososaan perehtymistä odotellessa, sen pitäisi ilmeisesti olla pelattavuudeltaa parempi, vaikka graffat eivät samalla lailla kyllä miellytäkään silmiäni.
Harmonica's rating:
Rate:
Owned Wanted Played Custom
People who added this item 75 Average listal rating (43 ratings) 7.9 IMDB Rating 0
Double Dragon II: The Revenge - Famicom and NES
Varsinkin kaksinpelinä hauska klassikko-beat 'em up. Pelin suurin vika on siinä, että tässä ei oikeastaan kuole juuri koskaan mistään muusta syystä kuin puolivälipelin hyppelytasoissa tippumalla. Hyppiminen on muutenkin hyvin epäluontevaa tässä, kun hahmot liikkuvat niin jähmeästi, mikä taas tapellessa on oikein jees. Ensin meinasinkin antaa puolikkaan tähden vähemmän tälle, mutta toisaalta tämä on kyllä sen verran hauskaa pelattavaa joka tapauksessa, että vaikeusasteen heittelehtiminen on kuitenkin suhteellisen pieni ongelma.
Harmonica's rating:
Rate:
Owned Wanted Played Custom
People who added this item 21 Average listal rating (10 ratings) 7 IMDB Rating 0
The Battle of Olympus - Famicom and NES
Huh kun tää on vaikee, vaikka tuskinpa mitään verrattuna Zelda II jonka pelattavuuteen tää hyvin läheisesti rinnastuu (sitä olen vain hieman alkua kokeillut). Siltikin tää tuli useampaankin kertaan lapsena läpäistyä ja kyllähän se kärsivällisyydellä, ja oikeastaan aika kivuttomasti lopulta lävitse meni nytkin. Kaikkein turhauttavinta pelissä on oliivien kerääminen pelin läpäisemiseen tarvittavien väineiden ostoa varten vihollisia tappamalla. Pelaajan kiusaksi nimittäin vaivalla kerätyt oliivit pitää sitten kuskata varsinkin yhdessä kohtaa peliä aivan pirullisen vaikean, joskin armollisen lyhyen matkan päähän rotkojen kyllästämän reitin läpi vuoristotasossa. Muutamaan kertaa epäonnistuin ja kuollessa oliivien määrä tippuu puoleen, joten taas joutuu keräilemään niitä kymmenisen minuuttia jotta pääsee kokeilemaan uudestaan.

Tässä on myös jonkin verran kryptisiä puzzleja joita on vaikea uskoa että olen saanut joskus muinoin ratkaistua ilman läpipeluuohjeita, vaikka niin tiedänkin tehneeni. Nyt tiesin vanhasta muistista lähes aina mihin mennä, joskin kerran katsoin netistä vastauksia kun en jaksanut ruveta harhailemaan päättömästi. Ratkaisu oli että olisi pitänyt älytä käyttää välinettä josta ei tapahdu mitään (ei edes mitään ääniefektiä kertomaan että välinettä mahdollisesti voisi käyttää jossain) jos ei kokeile oikeassa paikassa.

Paljon antaa kuitenkin anteeksi, koska kreikkalaisiin mytoligioihin perustuva pelimaailma ja vapaa eteneminen siellä kiehtoo, pelattavuus ihan enimmäkseen oikein hyvä, grafiikat nätit ja erityisesti musiikki hyvää.
Harmonica's rating:
Rate:
Owned Wanted Played Custom
People who added this item 2 Average listal rating (1 ratings) 7 IMDB Rating 0
Tomb Raider II - PlayStation Network
Tällainen jähmeä prince of persia (siis se ihan alkuperäinen) -tyylinen liikutus siirrettynä 3D-maailmaan konseptina kiehtoo minua kovasti. Harmi että tasosuunnittelu on tässä monin paikoin aika kehnoa ja varsinkin lopun surrealistiset tason ilmassa leijuvine saarekkeineen ovat melkoinen rimanalitus. Muutenkin usein tasoissa pitää kiertää valtavan pitkä kiertolenkki vain jotta pääsee etenemään jostain paikasta josta kaiken järjen mukaan pitäisi päästä etenemään muutenkin, mutta pelissä ei voi koska pelintekijät niin sanovat. Ykköosaan verrattuna painopiste on siirtynyt enemmän muinaisten raunioiden koluamisesta modernimpiin ympäristöihin ja loputtomien ihmislaumojen teurastukseen joka sekin syö pahasti tunnelmaa.

PSN-versio on laiska käännös pleikkariversiosta jota ei ole paranneltu mitenkään, mikä on harmi koska tuskinpa paremman resoluution mahdollistaminen, ruudunpäivitysongelmien korjaus ja latausaikojen lyhennys mikään megabudjettia vaativa projekti olisi ollut. Nyt varsinkin tuo latausaikojen pituus alkaa aika nopeasti ärsyttämään toden teolla, peli kun on hyvin pitkälti ja liiankin kanssa pelin tallentelua yhtä mittaan ja tallennuspisteistä latailua vaikeastiennustettavien äkkikuolemien jälkeen. Ihan kohtalaisen hyvä peli kuitenkin, vaikka totuus lienee että mainion ykkösosan jälkeen Tomb Raider -sarjassa ei ole ollut yhtään todellista onnistujaa.
Harmonica's rating:
Rate:
Owned Wanted Played Custom
People who added this item 23 Average listal rating (15 ratings) 7.5 IMDB Rating 0
Lyhkäinen on tämäkin peli, joskin vaikeustaso on edellistä korkeampi, joten läpäisemiseen menee hitusen enemmän aikaa. Tunnissa tämänkin silti selvitin. Lapsena armottoman vaikea viimeinen bossi aiheutti melkoisesti tuskailua, mutta nyt hieman paremmin pelien läpäisyä helpottavista asioista tietoisena päihitin sen ensiyrityksellä: eli jäin keräämään viimeisen tason loppuun kolikoita ja sitten kaikki päävastuksen kolme muotoa kuolivat pelkästään erikoisasetta (räjähtäviä munia) käyttämällä.

Omituisena erityismainintana lapsena aina ihailin Fredin kyvystä jäädä roikkumaan kielekkeiden ja rakennusten reunoille ja täytyy sanoa että jokin omituinen viehätys kyseisessä liikkeessä onkin. Varsinkin kun NES-tasoloikissa ei kovin monessa vastaavaa ole.
Harmonica's rating:
Rate:
Owned Wanted Played Custom
People who added this item 125 Average listal rating (76 ratings) 7.7 IMDB Rating 0
Chip 'N Dale: Rescue Rangers - Famicom and NES
Kaksinpelinä tämä on oikein hauskaa pelattavaa niin kauan kuin sitä kestää - eli ei kauaakaan. Pelin läpäisee helposti reilussa vartissa ja se on kaiken lisäksi naurettavan helppo. Toisaalta, ainakin helppous mahdollistaa ajoittaiset jäynät (heitä kaveri kaktukseen tai rotkoon) ilman että se pilaisi läpäisymahdollisuudet.
Harmonica's rating:
Rate:
Owned Wanted Played Custom
People who added this item 1 Average listal rating (1 ratings) 7 IMDB Rating 0
The Chaos Engine - Super famicom and SNES
Viimeksi olin tätä lapsena pelaillut Amigalla isän kanssa. Nyt pelattiin veljen kanssa läpi kaksinpelinä, joka onkin ainoa tapa pelata peliä: yksinpelissä kun mukana roikkuu tekoälyn ohjastama kaveri, mikä vain tuntuu tosi hölmöltä.

Suurin ongelma tässä on se, että pelaaja ei näe tarpeeksi laajalle alueelle ylhäältä päin kuvattua maastoa ja näin yhä lisääntyvässä määrin maailmojen edetessä eteneminen muuttuu kaavan "ammu, kävele askel eteenpäin ja ammu taas ampuaksesi vihollisia jo ennen kuin ne näkyvät ruudulla" kaavan mukaiseksi. Kaksinpeli vielä lisää ongelmaa kun ruutu ei skrollaa eteenpäin edenpänä kulkevan pelaajan tahtiin.

Ongelmistaan huolimatta tätä on varsin hauska pelata. Kaksinpelinä kilpailu aarteista (joka on mahdollisesti turhaa - en ota mitään tolkkua millä logiikalla ne tason jälkeen jaetaan pelaajien kesken) tekee pelaamisesta mukavan kilpailuhenkistä. Grafiikka on nättiä ja hahmonkehitys on mielenkiintoista seurattavaa kun aseet muuttuvat yhä tuhovoimaisimmiksi (tai parin hahmon osalta huonommiksi kun niiden luodit rupeavat hajoamaan aivan liian laajaksi suihkuksi jolla ei osu mihinkään).
Harmonica's rating:
Rate:
Owned Wanted Played Custom
People who added this item 17 Average listal rating (4 ratings) 6.5 IMDB Rating 0
Hauska Diablotyyliin ylhäältäpäin kuvattu ja samalla logiikalla kontrolloitava aivoton räiskintä. Tasot toistavat ilman kummempaa variaatiota samaa kaavaa, mutta mitäpä tuosta kun kohtalaisen lyhyen pelin aikana ei pääse kuitenkaan missään vaiheessa kyllästymään. Uusien aseiden ostelu on hauskaa ja loppuvaiheessa peliä kun satapäinen joukko alieneja rynnii päälle joka suunnasta ja koko lössi hajoaa helposti näyttävän näköisesti verimössöksi, niin onhan se varsin nautinnollista.

Pelin suurimpia miinuksia ovat sen liiallinen helppous (en tainnut kuin pari kertaa kuolla ja kun pelissä on vielä viiden elämän maksimivarasto niin eipä tässä helposti lopullisesti kuole) sekä nykypelien helmasynti eli se että streiffatessa ja taaksepäin kävellessä hahmo liikkuu hitaammin kuin eteenpäin juostessa joka varsinkin tämäntyylisessä pelissä on hölmö ratkaisu. Muutenkin hahmo on turhan hidas ja vasta loppupuolella peliä jos on hahmonkehityksessä lähes kaikki pisteet laittanut nopeuteen niin alkaa vihollisten ammusten väistelyä onnistua tyydyttävällä varmuudella.
Harmonica's rating:
Rate:
Owned Wanted Played Custom
People who added this item 709 Average listal rating (599 ratings) 8.5 IMDB Rating 0
The Legend of Zelda: A Link to the Past - Super famicom and SNES
Tuli taas vaihteeksi pelattua tämäkin klassikko ja suuri suosikki lävitse, ihan alkuperäisesti SNESillä tällä kertaa. Itse peli on ihan yhtä mestariteos kuin ennenkin.
Harmonica's rating:
Rate:
Owned Wanted Played Custom
People who added this item 551 Average listal rating (514 ratings) 8.2 IMDB Rating 0
Donkey Kong Country - Super famicom and SNES
SNES tuli kaivettua komerosta ja tämä nyt ensimmäiseksi taas pelattua lävitse. Oikeastaan tämä on kyllä aika kehno peli, jos ihan rehellisiä ollaan, mutta jostain syystä tätä kuitenkin jaksan pelata kerta toisensa jälkeen. Tasot toistavat kyllästymiseen asti hyvin samankaltaista ajoitukseen perustuvaa kikkailua: lähinnä apinoiden ampumista tynnyristä toiseen välttäen samalla osumasta jättimäisiin mehiläisiin ym.

Grafiikka oli SNES:illä aikanaan se asia millä tätä markkinoitiin ja mitä joukolla ihasteltiin, ja onhan se nättiä yhä edelleenkin. Hahmojen liikkeet on toteutettu hyvin, mitä nyt se että kierimisen jälkeen hahmo voi hypätä vielä ylös tyhjästä ilmasta on aika outo ratkaisu, ja sen hyödyntäminen tasosuunnittelussa vielä oudompaa. Musiikki on mainiota.

Peli seuraa prosentuaalista osuutta koko pelin selvittämisestä, mikä on kyllä melkoisen turhaa kun peli ei kuitenkaan anna mitään merkkiä siitä että koska on yksittäisestä tasosta löytänyt kaikki bonushuoneet.
Harmonica's rating:
Rate:
Owned Wanted Played Custom
People who added this item 1 Average listal rating (1 ratings) 7 IMDB Rating 0
Perdition's Gate - PC Games
Maksullisena julkaistu Doom II megawad, joka sisältää uusia tekstuureja ja musiikkia, mutta ei muuta uutta. Tasosuunnittelu toistaa samaa kaavaa alusta loppuun, mutta on toisaalta myös yhtenäistä ja varsin laadukasta koko ajan. Parempi kuin Final Doomin Evilution-osio joka tapauksessa.

En ollut muuten edes kuullut tästä ennen kuin aloitin tätä pelaamaan. Aika hassua että peli jota olen kymmennen vuotta enemmän tai vähemmän aktiivisesti pelaillut vieläkin tarjoaa tällaisia yllätyksiä.
Harmonica's rating:
Rate:
Owned Wanted Played Custom
Todennäköisesti Ravensoftin paras peli. Id softwaren kanssa vuosikaudet yhteistyötä tehnyt firma on tämän pelin kohdalla tehnyt Doomista täysin uudenlaisen pelin. Tai noh, uudenlaisen sikäli että grafiikat aseita, vihollisia ja tekstuureja myöten on vaihdettu. Pelattavuus on silti hyvin pitkälti Doomia, tällä kertaa vain riemunkirjavassa fantasiamaailmassa.

Tekstuureja on aivan naurettavan vähän, mutta ei sitä jostain syystä pelatessa niin huomioi vaan karu totuus paljastui itsellekin vasta kun ajattelin tehdä omaa tasoa peliin. Pelaaminen on joka tapauksessa hauskaa, vaikka eteneminen pariin otteeseen jäi turhaan junnaamaan hölmöjen tasosuunnitteluratkaisujen takia (ammu jotain random-seinää että reitti avautuisi).
Harmonica's rating:
Rate:
Owned Wanted Played Custom
People who added this item 47 Average listal rating (18 ratings) 7.9 IMDB Rating 0
Final DOOM - PC Games
Kaksi 32 tason Doom II megawadia uusina peleinä julkaistuna.

Evilution:

Hyvin epätasainen kokoelma usein rumia, tarpeettoman sokkeloisia tasoja.
***

Plutonia:

Haastava, mutta siltikin pelattavuudeltaan erinomaisesti suunniteltu megawad. Tasot ovat yksinkertaisuudestaan huolimatta asteettisesti hyvinkin miellyttäviä ja tyylikkäitä ja tyylilleen uskollisia. DooM64:n ohella laadukkain virallisista Doom-julkaisuista puhtaasti tasosuunnittelunsa puolesta.
****½
Harmonica's rating:
Rate:
Owned Wanted Played Custom
People who added this item 67 Average listal rating (30 ratings) 7 IMDB Rating 0
Doom 64 - Nintendo 64
Ilmestyessään auttamattoman "vanhentunut" peli ei saanut aikanaan arvosteluissa kiitosta, mutta ihan syyttä. Näin Doom-fanille tämä on puhdasta kultaa koko paketti: Uudet synkät grafiikat ovat kolhohkoja, mutta pääosin tyylikkäitä ja joka tapauksessa yleisen hienon tunnelman takia jota ambience-ääniraita taustalla vahvistaa aina toimivat. Tasosuunnittelussa sorrutaan pariin otteeseen hölmöihin ansoihin joista ei oikein selviä ensiyrityksellä kuin enintään olemalla erittäin onnekas, mutta muuten se on erittäin laadukasta ja ennen kaikkea tyylikästä. Alun avaruusasemateema vaihtuu puolenvälin tietämillä goottihenkisiin maisemiin ja molemmat näistä ovat visuaalisesti hienoja.

Uusi ase on aika ruma ja hyödytön ja loppuvastus sekin melko kehno toteutukseltaan (missä Doom-pelissä ei olisi), mutta ei tästä muuta valitettavaa juuri löydä. No, se tietty että N64:n ohjain ei ole se paras mahdollinen tämän pelaamiseen, mutta tällä kertaa pelasinkin tämän läpi erinomaisen fanitekoisen PC-käännöksen avulla (Doom64EX), vaikka omistankin tästä myös alkuperäisen N64-pelikasetin. PC:llä pelatessa tähän saa myös rajoittamattoman frameraten ja paremmat resoluutiot sekä tekstuurifiltteröinnin pois päältä (no, tämän osalta tiedän olevani vähemmistössä, mutta en voi sietää samennettuja pikseleitä), mikä sekin tekee pelaamiskokemuksesta miellyttävämmän. Tosin hiirellä ja näppäimistöllä pelatessa tämä on varsin helppo peli, mutta tasojen aikana ei kuitenkaan pääse tallentamaan mikä tekee pelaamisesta jännittävämpää vaikka kuolu harvoin kohtaakaan.
Harmonica's rating:
Rate:
Owned Wanted Played Custom
People who added this item 13 Average listal rating (1 ratings) 4 IMDB Rating 0
Kelvottoman huono, alunperin maksuttomaksi modiksi tehty tasokokoelma, joka päätettiin kuitenkin julkaista maksullisena lisäosana. Ei tätä jaksa pelata muuta kuin sen takia että alkuperäisen pelin erinomaisuus paistaa paikoin edes himmeästi kaiken kuran takaa läpi.

Pelattavuus toistaa samaa kaavaa alusta loppuun: etene seuraavaan huoneeseen jossa joudut taistelemaan seuraavat 20 minuuttia tasaiseen tahtiin spawnaavaa vihollislaumaa vastaan, juoksemalla (tai siis hyppimällä koska hahmo, aivan kuten alkuperäisessäkin pelissä toki, käsittämättömänä ratkaisuna liikkuu niin paljon nopeammin) huoneen toisesta päästä toiseen ja välillä vihulaislaumaa mahdollisimman tehokkailla aseilla tulittaen. Poikkeuksellisen haastavakin tämä on nykypeliksi, mutta tässä tapauksessa se on lähinnä huono asia: se kun ei paljon hymyilytä kun sen 20 minuuttia kestävän taistelun lopussa kuolee ja joutuu koko roskan taas alusta.
Harmonica's rating:
Rate:
Owned Wanted Played Custom
People who added this item 507 Average listal rating (251 ratings) 8 IMDB Rating 0
Ico - PlayStation 2
Tavattoman kaunis, arvoituksellinen ja tunnelmallinen peli. Peli sijoittuu yhteen linnaan jota kolutaan läpi lähes saumattoman oloisesti, välillä palaten paikoissa jossa jo kertaalleen on käyty. Uusille alueille päästään simppeleitä puzzleja ratkoen, tarkoituksena johdattaa kädestä pitäen tyttöhahmo, joka ei kaikkia samoja reittejä pysty kulkemaan kuin päähenkilö itse. Välillä sitten suojellaan tyttöä mustilta savunkaltaisesta materiasta muodostuneilta vihuilta, mikä onkin pelin heikoimmin toteutettu osuus, taistelut kun ovat aika aivotonta mätkintää.

Pääpointti on kuitenkin tunnelmoinnissa ja kauniin miljöön ihailemisessa ja tutkimisessa. Tästä pitäisikin päästä pelaamaan se HD-remake, PS2:n resoluutio tai tekstuurien sameus kun eivät oikein tee tällä oikeutta.
Harmonica's rating:
Rate:
Owned Wanted Played Custom
People who added this item 9 Average listal rating (3 ratings) 7 IMDB Rating 0
Die By The Sword - PC Games
Aivan liian kunnianhimoinen konsepti tässä, jota toisaalta pelaa mielenkiinnolla juuri sen takia. Ideana on siis että hiirellä ohjaten tässä third person miekanheilutuspelissä saa itse tehdä haluamansalaisia liikeratoja miekalla ja näin huitoa vihollisilta tarkasti joko päitä tai muita jäseniä katki. Ongelma on siinä, että järkevän näköisiä tai tehokkaita iskuja miekalla on tavattoman vaikea saada aikaiseksi ja useimmiten taistelut ovatkin sitä, että pelaaja heiluttelee rytmisesti miekkaa edestakaisin kuin mitäkin luudanvartta ja samalla hyppelee vihollisten ympärillä yrittäen parhaansa mukaan väistellä näiden iskuja. Siltikin täytyy sanoa, että kun joskus harvoin jollain ihmeen kaupalla onnistuu verrattaen tyylikkäästi katkaisemaan pään siististi katki pariltakin hyökkäävältä örkiltä kerralla, niin on se silloin erittäinkin tyydyttävä kokemus.

Tasosuunnittelu on sekin varsin monipuolista ja alkeellinen 3D-grafiikkakin jollain omituisella tavalla miellyttävää silmille, kunhan muistaa latailla netistä modin jolla resoluutiota saa korotettua alkuperäisestä pikselimössöstä. Peli on myös aika pirullisen vaikea paikoin, juurikin huitomistaistelujen ja sen että vapaata tallennusmahdollisuutta ei ole vaan tallennuspaikkoja tulee tasaisin välein tasojen aikana. Ei tätä kovin hyväksi peliksi kehtaa sanoa, mutta erikoislaatuisuutensa takia tämä on erittäin kiinnostava tapaus ja väittäisin että ehdottomasti läpipeluun arvoinen, varsinkin kun kovin pitkästä pelistä ei kyse ole.
Harmonica's rating:
Rate:
Owned Wanted Played Custom
People who added this item 509 Average listal rating (399 ratings) 7.8 IMDB Rating 0
Call of Duty - PC Games
Se ensimmäinen Call of Duty -peli on aika varmasti se sarjan paras, koska tässä ei olla vielä keksitty health recoveryä eikä skriptailu, jota tässäkin toki on roppakaupalla, ole vielä aivan niin päällekäyvää.

Lisäosa taas on ihan paskaa, koska siinä ei voi käyttää ihania toisen maailmansodan aikaisia saksalaisia kivääreitä joita aina käytän melkein yksinomaan tätä pelatessa. Se on vaan niin hauskaa mielestäni ampua yksi tarkoin tähdätty luoti vihulaiseen ja sitten katsella kun pelihahmo veivaa sen minkä lie vivun aseesta tehden siitä taas laukaisuvalmiin. Lisäosassa siis vihollissotilaat eivät kuole yhdestä kiväärin luodista rintaan vaan kaatuvat ja sen jälkeen nousevat vielä kerran pystyyn, tehden kivääreistä hyödyttömiä. Mutta joo, lisäosasta tarkempi selostus ja arvosana jos joskus jaksan sen kaikesta huolimatta pelata lävitse.
Harmonica's rating:
Rate:
Owned Wanted Played Custom
People who added this item 103 Average listal rating (54 ratings) 7.7 IMDB Rating 0
Hieman parempi kuin ykkösosa, kiitos edes jonkin verran vaihtelevamman tasosuunnittelun, sekä uusien vihollisten jotka nekin tuovat hieman vaihtelua. Siltikin moni taso menee siihen, että kävellään ensin eteenpäin, jolloin ylitetään raja jossa uusia vihollisia spawnaa kasapäin eteenpäin ja sitten juotaan takaperin ja ammutaan samalla viholliset kuoliaaksi. Sitten edetään taas pidemmälle kuin viime kerralla, ylitetään seuraava rajapyykki ja jälleen uusia vihuja spawnaa eteenpäin jne.

Lisäksi varsinkin tässä kakkososassa huomaa että Sam kävelee hieman liian hitaasti. Vasta hetkellisesti juoksuvauhtia boostaavan powerupin poimittua tulee vihollislaumojen väistelystäkin helpompaa ja hauskempaa. Nyt esim. päälle juoksevien härkien väistely ei aina onnistu ihan vain sen takia että Sam ei juokse tarpeeksi nopeasti alta pois.
Harmonica's rating:
Rate:
Owned Wanted Played Custom
People who added this item 139 Average listal rating (77 ratings) 7.6 IMDB Rating 0
Pelimekaniikka, aseet, vihut jne. tässä ovat ihan kelpotavaraa kaikki tässä. Harmi vain että tasosuunnittelu jättää todella paljon toivomisen varaa. Ei se, että tehdään oldschool-räiskintää Doomin hengessä pitäisi tarkoittaa ihan tätä: nyt peli on varsinkin tasojen edetessä sitä että edetään yhdestä täysin tyhjästä ja tylsännäköisestä neliönmuotoisesta areenasta seuraavaan ja lahdataan satapäin vihollisia jotka rynnivät päälle joka suunnasta. Pelin paras taso onkin heti pelin alkupuolella (olisiko toinen taso) jossa vihollisia ei tule niin järjettömiä määriä ja Doomin tapaisesti toiminta on enemmänkin käytävien koluamista ja puhdistamista örkeistä.
Harmonica's rating:
Rate:
Owned Wanted Played Custom
People who added this item 37 Average listal rating (16 ratings) 8.2 IMDB Rating 0
Super Mario Bros. 2 - Wii Virtual Console
Aika vaikea tätä on Mario-peliksi mieltää, mutta ihmekö tuo kun ei tätä sellaiseksi alunperin tehtykään. Varsin helppo peli kunhan oppii painamaan tasonjälkeiset bonushedelmäpelin ajoituksen oikein (kyllä, se on mahdollista vaikka kuvat vaihtuvatkin niin nopeaan tahtiin). Lisäelämiä kerääntyy helposti näin kymmenittäin pelin loppuun mennessä, huolimatta siitä että haastavampiakin kohtia pelissä on.
Rate:
Owned Wanted Played Custom
People who added this item 71 Average listal rating (46 ratings) 7.2 IMDB Rating 0
Golden Axe II - Sega Genesis and Mega Drive
Astetta parempi kuin ykkösosa, lähinnä nätimpien maastojen takia.
Harmonica's rating:
Rate:
Owned Wanted Played Custom
People who added this item 148 Average listal rating (103 ratings) 7.5 IMDB Rating 0
Golden Axe - Sega Genesis and Mega Drive
Taas yksi niistä peleistä joita ei ole juuri järkeä pelata muuta kuin kaksinpelinä (niinkuin about kaikki muutkin beat em up -pelit). Lyhyt, mutta hauska peli
Harmonica's rating:
Rate:
Owned Wanted Played Custom
People who added this item 375 Average listal rating (278 ratings) 7.5 IMDB Rating 0
Minecraft - PC Games
Harmonica's rating:
Rate:
Owned Wanted Played Custom
Load more items (16 more in this list)

Added to




Related lists

Television
156 item list by Usurping_Python
2 votes
Games Played in 2010
68 item list by CelShader
12 votes 3 comments
Games Played in 2011
62 item list by CelShader
9 votes 2 comments
Movies Through The Ages
8 item list by Vix
3 votes 2 comments
Games Played
26 item list by Tiiviste
18 votes 1 comment
Games Played in 2012
64 item list by CelShader
10 votes 3 comments
Games Played in 2012
112 item list by LordDarkrai
7 votes 1 comment
Games played in 2015
8 item list by pussiahma
12 votes 2 comments
Played Games
9 item list by harmacists
1 votes 1 comment
Board Games
57 item list by Mr. Saturn
18 votes 4 comments

View more top voted lists

People who voted for this also voted for


More lists from Harmonica