Movie Diary 2013 (In Finnish)
Sort by:
Showing 1-50 of 245
Decade:
Rating:
List Type:
Katsottu: 30.12.2013, DVD
Peter Weirin maailmanlopun meininkiä, aborginaalikulttuurin mystiikkaa ja unennäkemistä mielenkiintoisesti yhdistävä filmi. Tapahtumista jätetään hyvä osa leijumaan ilmaan niitä selittämättä, mikä on hyvä ratkaisu, ja elokuva toimii ainakin itselleni paremmin mood piecenä kuin niinkään sisällönsä puolesta. Onnistui aiheuttamaan jopa jonkinlaisia ahdistuksen fiiliksiä, joihin syynä lienee teoksen salaperäinen ja pahaaenteilevä tunnelma, mitä kuvauksen ohella tukee etenkin ambientista, tuulen ulinasta ja didgeridoon matalasta pörinästä koostuva upea äänimaailma.
Yleisesti elokuvavuodesta 2013: En ollut tänä vuonna oikein leffafiiliksellä, minkä huomaakin siitä, että katsoin vuoden aikana vähemmän elokuvia kuin koskaan aikaisemmin harrastukseni aikana. Vapaa-aika kului enemmän pelaamiseen, ainakin Mass Effect –trilogia, Dishonored, Deus Ex: Human Revolution, Skyrim, Far Cry 3 ynnä muuta tuli hakattua läpi. Lisäksi kavereiden kanssa hengailuun ja opiskelijatapahtumissa ravaamiseen meni taas oma aikansa. Oikeastaan vasta nyt vuoden päätteeksi löysin taas uudelleen rakkauteni elokuvia kohtaan. Toivottavasti sama fiilis jatkuu ensi vuoden puolelle.
Peter Weirin maailmanlopun meininkiä, aborginaalikulttuurin mystiikkaa ja unennäkemistä mielenkiintoisesti yhdistävä filmi. Tapahtumista jätetään hyvä osa leijumaan ilmaan niitä selittämättä, mikä on hyvä ratkaisu, ja elokuva toimii ainakin itselleni paremmin mood piecenä kuin niinkään sisällönsä puolesta. Onnistui aiheuttamaan jopa jonkinlaisia ahdistuksen fiiliksiä, joihin syynä lienee teoksen salaperäinen ja pahaaenteilevä tunnelma, mitä kuvauksen ohella tukee etenkin ambientista, tuulen ulinasta ja didgeridoon matalasta pörinästä koostuva upea äänimaailma.
Yleisesti elokuvavuodesta 2013: En ollut tänä vuonna oikein leffafiiliksellä, minkä huomaakin siitä, että katsoin vuoden aikana vähemmän elokuvia kuin koskaan aikaisemmin harrastukseni aikana. Vapaa-aika kului enemmän pelaamiseen, ainakin Mass Effect –trilogia, Dishonored, Deus Ex: Human Revolution, Skyrim, Far Cry 3 ynnä muuta tuli hakattua läpi. Lisäksi kavereiden kanssa hengailuun ja opiskelijatapahtumissa ravaamiseen meni taas oma aikansa. Oikeastaan vasta nyt vuoden päätteeksi löysin taas uudelleen rakkauteni elokuvia kohtaan. Toivottavasti sama fiilis jatkuu ensi vuoden puolelle.
Tapio's rating:
Katsottu: 30.12.2013, DVD
Joopa joo. Läjä sanaleikkejä ja slapstick-pelleilyä, jotka paperilla vaikuttavat hyviltä, mutta ovat yhteen elokuvaan tungettuna vain epämääräinen ja huonosti rytmitetty kasa irtovitsejä. Ei naurattanut ei, eikä oikeastaan edes hymyilyttänyt. Aukeaakohan näiden veljesten elokuvien väitetty hauskuus minulle nyt ollenkaan?
Joopa joo. Läjä sanaleikkejä ja slapstick-pelleilyä, jotka paperilla vaikuttavat hyviltä, mutta ovat yhteen elokuvaan tungettuna vain epämääräinen ja huonosti rytmitetty kasa irtovitsejä. Ei naurattanut ei, eikä oikeastaan edes hymyilyttänyt. Aukeaakohan näiden veljesten elokuvien väitetty hauskuus minulle nyt ollenkaan?
Tapio's rating:
Katsottu: 29.12.2013, DVD
Rewatch ***½ - ****. Katsoin uusiksi kaverin kanssa ja oli parempi kuin muistin. Viihdyttävä isommalle yleisölle suunnattu ryöstöelokuva, josta löytyy ilahduttavasti jotain sisältöäkin.
Rewatch ***½ - ****. Katsoin uusiksi kaverin kanssa ja oli parempi kuin muistin. Viihdyttävä isommalle yleisölle suunnattu ryöstöelokuva, josta löytyy ilahduttavasti jotain sisältöäkin.
Tapio's rating:
Katsottu: 27.12.2013, YLE Teema
Melkoisen kämäistä B-luokan noiria, joka ei onnistu ottamaan hyvästä lähtökohdastaan irti mitään. Koska premissi on, että pahaa-aavistamattomat autoilijat ottavat kyytinsä liftarin, joka onkin vaarallinen murhaaja, odotin/toivoin jotain vähäeleisempää ja pieneen auton sisätilaan sijoittuvaa psykologista kuumottelua. Sen sijaan liftaajan oikea henkilöllisyys paljastuu välittömästi, ja loppuelokuva on vain häntä olemassa hullu ja tekemässä hulluja asioita koska on hullu. Kestoa oli kuitenkin vaan 70 minuuttia niin kyllä tämän silti mieluummin katsoo kuin ottaa turpaansa.
Melkoisen kämäistä B-luokan noiria, joka ei onnistu ottamaan hyvästä lähtökohdastaan irti mitään. Koska premissi on, että pahaa-aavistamattomat autoilijat ottavat kyytinsä liftarin, joka onkin vaarallinen murhaaja, odotin/toivoin jotain vähäeleisempää ja pieneen auton sisätilaan sijoittuvaa psykologista kuumottelua. Sen sijaan liftaajan oikea henkilöllisyys paljastuu välittömästi, ja loppuelokuva on vain häntä olemassa hullu ja tekemässä hulluja asioita koska on hullu. Kestoa oli kuitenkin vaan 70 minuuttia niin kyllä tämän silti mieluummin katsoo kuin ottaa turpaansa.
Tapio's rating:
Katsottu: 27.12.2013, PC
Tämä taitaa kuulua sellaisiin tapauksiin, jotka onnistuin pilaamaan itseltäni liian kovilla ennakko-odotuksilla. Aiemmin katsotun Tsain perusteella kaipasin jotain jumittavampaa ja tyylitellympää, enkä oikein jaksanut innostua elokuvallisesti näin paljon perinteisemmästä filmistä. Kuvaus tylsistyneistä ja elämässään hukassa olevista suurkaupungin nuorista on kuitenkin onnistunut, mutta kun hahmot on jätetty katsojasta näin etäälle, minulla oli elokuvan kanssa ajoittain kyllä hieman tylsää. Edellisenä päivänä katsotun lempeän Les roseaux sauvages’n jälkeen tällainen etäisempi lähestymistapa ei ehkä enää napannut niin hyvin, vaikkei se olekaan varsinaisesti tämän filmin vika. Kaipasin tältä kokonaisuutena vaan jotain vähän erilaista, mitä elokuva oikeasti oli.
Tämä taitaa kuulua sellaisiin tapauksiin, jotka onnistuin pilaamaan itseltäni liian kovilla ennakko-odotuksilla. Aiemmin katsotun Tsain perusteella kaipasin jotain jumittavampaa ja tyylitellympää, enkä oikein jaksanut innostua elokuvallisesti näin paljon perinteisemmästä filmistä. Kuvaus tylsistyneistä ja elämässään hukassa olevista suurkaupungin nuorista on kuitenkin onnistunut, mutta kun hahmot on jätetty katsojasta näin etäälle, minulla oli elokuvan kanssa ajoittain kyllä hieman tylsää. Edellisenä päivänä katsotun lempeän Les roseaux sauvages’n jälkeen tällainen etäisempi lähestymistapa ei ehkä enää napannut niin hyvin, vaikkei se olekaan varsinaisesti tämän filmin vika. Kaipasin tältä kokonaisuutena vaan jotain vähän erilaista, mitä elokuva oikeasti oli.
Tapio's rating:
Katsottu: 27.12.2013, DVD
Kiinnostavan erilaisesta näkökulmasta kerrottu holokaustikuvaus, jossa juutalainen poika selviytyy tekeytymällä saksalaiseksi natsien joukkoon, josta hänet lopulta pestataan Hitler-Jugendiin. Selviytymistarina on aika käsittämätön ja on hurjaa ajatella, että se perustuu tositapahtumiin, vaikka asioita onkin eittämättä dramatisoitu elokuvaa varten. Poika joutuu pitämään jatkuvasti yllä erilaista identiteettiä ja meinaa kadottaa omansa, joten hänen henkinen vakautensa joutuu jatkuvasti koetukselle. Tähän puoleen olisin halunnut keskityttävän filmissä enemmänkin. Visuaalisen puolen likaisuus ja kuvan epäterävyys toimivat hyvin filmin eduksi, ja musiikkipuolikin on onnistunutta. Lähellä mestariteosta.
Kiinnostavan erilaisesta näkökulmasta kerrottu holokaustikuvaus, jossa juutalainen poika selviytyy tekeytymällä saksalaiseksi natsien joukkoon, josta hänet lopulta pestataan Hitler-Jugendiin. Selviytymistarina on aika käsittämätön ja on hurjaa ajatella, että se perustuu tositapahtumiin, vaikka asioita onkin eittämättä dramatisoitu elokuvaa varten. Poika joutuu pitämään jatkuvasti yllä erilaista identiteettiä ja meinaa kadottaa omansa, joten hänen henkinen vakautensa joutuu jatkuvasti koetukselle. Tähän puoleen olisin halunnut keskityttävän filmissä enemmänkin. Visuaalisen puolen likaisuus ja kuvan epäterävyys toimivat hyvin filmin eduksi, ja musiikkipuolikin on onnistunutta. Lähellä mestariteosta.
Tapio's rating:
How Green Was My Valley (1942)
Katsottu: 27.12.2013, DVD
John Ford kertoo kaksi tuntia siitä, että on vitu awesome louhia hiiltä kaivoksesta.
John Ford kertoo kaksi tuntia siitä, että on vitu awesome louhia hiiltä kaivoksesta.
Tapio's rating:
Katsottu: 27.12.2013, DVD
Mukavan lyhyt ja kepeä romanttinen hassuttelukomedia. Vitsit naurattivat ja tästä tuli ihan hyvälle mielelle.
Mukavan lyhyt ja kepeä romanttinen hassuttelukomedia. Vitsit naurattivat ja tästä tuli ihan hyvälle mielelle.
Tapio's rating:
Wild Reeds (1994)
Katsottu: 26.12.2013, PC
Lämminhenkinen ja lempeä kuvaus neljästä nuoresta, jotka aikuistumisen kynnyksellä yrittävät löytää itseänsä ja paikkaansa maailmassa. Elokuva viehättää paljon aidolta tuntuvien hahmojen ja erinomaisen näyttelytyön ansiosta, ja aurinkoisen kesäiset maisemat Ranskan maaseudulta ovat todella kauniita. Lyhyesti sanottuna varmaan paras coming of age –elokuva jonka olen nähnyt.
Lämminhenkinen ja lempeä kuvaus neljästä nuoresta, jotka aikuistumisen kynnyksellä yrittävät löytää itseänsä ja paikkaansa maailmassa. Elokuva viehättää paljon aidolta tuntuvien hahmojen ja erinomaisen näyttelytyön ansiosta, ja aurinkoisen kesäiset maisemat Ranskan maaseudulta ovat todella kauniita. Lyhyesti sanottuna varmaan paras coming of age –elokuva jonka olen nähnyt.
Tapio's rating:
Katsottu: 26.12.2013, DVD
Glauber Rochan sekopäinen ja kaoottinen mestariteos, joka yrittää yhdessä elokuvassa kertoa kaiken, mikä poliittisessa järjestelmässä on perseestä. Rahanahneet ja kuuluisuudenhakuiset ehdokkaat, rikkaiden yritysten aiheuttama korruptio, populismi, massojen sokeus ja välinpitämättömyys, uskonnon mukaan vetäminen, peliin kuuluva loanheitto, median manipuloiva vaikutus ja niin edelleen ja niin edelleen. Teoksen rakenne on epäkronologinen ja pirstaleinen, ja sen sanoma on sidottu vertauskuviin ja brasialaiseen kulttuuriin, mikä tekee siitä ajoittain vaikeaselkoista länsimaalaiselle katsojalle. Pointti tulee kuitenkin selkeäksi erittäin hyvin ja vaikka tätä on turha väittää miksikään hallituksi kokonaisuudeksi, niin oikeastaan juuri kaoottisuutensa vuoksi elokuva sisältää sellaista harvinaista alkukantaista voimaa ja raivoa, jota on vaan pakko arvostaa.
Glauber Rochan sekopäinen ja kaoottinen mestariteos, joka yrittää yhdessä elokuvassa kertoa kaiken, mikä poliittisessa järjestelmässä on perseestä. Rahanahneet ja kuuluisuudenhakuiset ehdokkaat, rikkaiden yritysten aiheuttama korruptio, populismi, massojen sokeus ja välinpitämättömyys, uskonnon mukaan vetäminen, peliin kuuluva loanheitto, median manipuloiva vaikutus ja niin edelleen ja niin edelleen. Teoksen rakenne on epäkronologinen ja pirstaleinen, ja sen sanoma on sidottu vertauskuviin ja brasialaiseen kulttuuriin, mikä tekee siitä ajoittain vaikeaselkoista länsimaalaiselle katsojalle. Pointti tulee kuitenkin selkeäksi erittäin hyvin ja vaikka tätä on turha väittää miksikään hallituksi kokonaisuudeksi, niin oikeastaan juuri kaoottisuutensa vuoksi elokuva sisältää sellaista harvinaista alkukantaista voimaa ja raivoa, jota on vaan pakko arvostaa.
Tapio's rating:
Ashes and Diamonds (1958)
Katsottu: 26.12.2013, DVD
Tuhkaa ja timanttia on eittämättä Wajdan sotatrilogian hiotuin ja runollisin elokuva, vaikka omassa mielessäni Kanal nouseekin tätä ikimuistoisemmaksi tapaukseksi pelkästään järisyttävän viemärisekvenssinsä takia. Elokuva kertoo toisen maailmansodan viimeisestä päivästä, jolloin saksalaiset miehittäjät lähtevät Puolasta, ja siinä seurataan eri ihmisten tilanteeseen suhtautumista ja sodan päättymisen juhlistamista. Samalla kuitenkin useimmat tajuavat uuden uhkan lähestyvän idästä. En jaksa jauhaa tästä itsestäänselvyyksiä ja sanon vaan, että kyseessä on todellakin sekä sisällöltään että tekniseltä puoleltaan ammattitaitoinen, hyvin tehty elokuva, joka olisi ansainnut kyllä mestariteoksenkin pisteet. Cybulskin roolisuoritus on myös syystäkin ikoninen.
Tuhkaa ja timanttia on eittämättä Wajdan sotatrilogian hiotuin ja runollisin elokuva, vaikka omassa mielessäni Kanal nouseekin tätä ikimuistoisemmaksi tapaukseksi pelkästään järisyttävän viemärisekvenssinsä takia. Elokuva kertoo toisen maailmansodan viimeisestä päivästä, jolloin saksalaiset miehittäjät lähtevät Puolasta, ja siinä seurataan eri ihmisten tilanteeseen suhtautumista ja sodan päättymisen juhlistamista. Samalla kuitenkin useimmat tajuavat uuden uhkan lähestyvän idästä. En jaksa jauhaa tästä itsestäänselvyyksiä ja sanon vaan, että kyseessä on todellakin sekä sisällöltään että tekniseltä puoleltaan ammattitaitoinen, hyvin tehty elokuva, joka olisi ansainnut kyllä mestariteoksenkin pisteet. Cybulskin roolisuoritus on myös syystäkin ikoninen.
Tapio's rating:
Christmas in July (1940)
Katsottu: 26.12.2013, DVD
Parempitasoista Preston Sturgesia. Köyhä toimistotyöntekijä luulee käsistä lähteneen käytännön pilan johdosta voittaneensa kahviyhtiön järjestämässä sloganin keksimiskilpailussa 25000 dollaria. Osa vitseistä ampuu ohi ja välillä meinataan sortua sellaiseen rasittavaan kohkaamishuumoriin, mikä ohjaajan elokuvissa ärsyttää, mutta enimmäkseen homma pysyy hauskana ja viihdyttävänä. Olisi voinut päätyä parempiin pisteisiin ilman typerää lopetusta, joka paradoksaalisesti toimii sitä vastaan, mitä muu elokuva on yrittänyt sanoa.
Parempitasoista Preston Sturgesia. Köyhä toimistotyöntekijä luulee käsistä lähteneen käytännön pilan johdosta voittaneensa kahviyhtiön järjestämässä sloganin keksimiskilpailussa 25000 dollaria. Osa vitseistä ampuu ohi ja välillä meinataan sortua sellaiseen rasittavaan kohkaamishuumoriin, mikä ohjaajan elokuvissa ärsyttää, mutta enimmäkseen homma pysyy hauskana ja viihdyttävänä. Olisi voinut päätyä parempiin pisteisiin ilman typerää lopetusta, joka paradoksaalisesti toimii sitä vastaan, mitä muu elokuva on yrittänyt sanoa.
Tapio's rating:
Donkey Skin (1970)
Katsottu: 26.12.2013, DVD
Ranskalaiseen satuun perustuva fantasiaelokuva Demylle tyypillisillä musikaalinumeroilla ja lauluosuuksilla varustettuna. Vaimonsa kuoltua kuningas haluaa naida oman tyttärensä, mutta prinsessa pääsee haltijatätinsä avustuksella pakenemaan toiseen valtakuntaan rumaksi palvelustytöksi naamioituneena. Tässä valtakunnassa komea prinssi etsii oman elämänsä suurta rakkautta ja osaatte varmaan arvata loput. Pitkälti lapsille suunnattu filmihän sisältönsä puolesta tämä on, mutta mukaan heitetyt repeilyttävän piilopervot yksityiskohdat ja absurdin surrealistiset kohtaukset pitävät mielenkiintoa yllä myös näin vanhemmalle katsojalle. Tämän lisäksi toki auttaa myös elokuvan upea visuaalinen anti, mikä on melkoista silmäkarkkia komean puvustuksen ja lavastuksen myötä, ja myös ilahduttavan yliampuvan värien käytön osalta:
Ranskalaiseen satuun perustuva fantasiaelokuva Demylle tyypillisillä musikaalinumeroilla ja lauluosuuksilla varustettuna. Vaimonsa kuoltua kuningas haluaa naida oman tyttärensä, mutta prinsessa pääsee haltijatätinsä avustuksella pakenemaan toiseen valtakuntaan rumaksi palvelustytöksi naamioituneena. Tässä valtakunnassa komea prinssi etsii oman elämänsä suurta rakkautta ja osaatte varmaan arvata loput. Pitkälti lapsille suunnattu filmihän sisältönsä puolesta tämä on, mutta mukaan heitetyt repeilyttävän piilopervot yksityiskohdat ja absurdin surrealistiset kohtaukset pitävät mielenkiintoa yllä myös näin vanhemmalle katsojalle. Tämän lisäksi toki auttaa myös elokuvan upea visuaalinen anti, mikä on melkoista silmäkarkkia komean puvustuksen ja lavastuksen myötä, ja myös ilahduttavan yliampuvan värien käytön osalta:
Tapio's rating:
Katsottu: 25.12.2013, PC
Ozonin “lovers on the run” –elokuvatyypin konventioilla leikkivää pelleilyä, jossa lukiolaiset rakastavaiset ovat tukahdutettu homoseksuaali ja väkivallasta kiihottuva sosiopaatti. Yhdessä he murhaavat boustailevan luokkatoverinsa ja spedeilevät tehden pikkurikoksia ympäri Ranskaa, kunnes metsässä asuva erakko vangitsee heidät kellariin ja öhöhö. Ihan hauska pikkufilmi, vaikka ei tällä nyt mitään sanottavaa kyllä ollut.
Ozonin “lovers on the run” –elokuvatyypin konventioilla leikkivää pelleilyä, jossa lukiolaiset rakastavaiset ovat tukahdutettu homoseksuaali ja väkivallasta kiihottuva sosiopaatti. Yhdessä he murhaavat boustailevan luokkatoverinsa ja spedeilevät tehden pikkurikoksia ympäri Ranskaa, kunnes metsässä asuva erakko vangitsee heidät kellariin ja öhöhö. Ihan hauska pikkufilmi, vaikka ei tällä nyt mitään sanottavaa kyllä ollut.
Tapio's rating:
Katsottu: 25.12.2013, PC
Erittäin hyvänä yöjumituksena toiminutta Sokurovia. Elokuva on virallisesti post-apo –maailmaan sijoittuvaa scifiä, mutta se ei vaikuta yhtään tyypilliseltä genren elokuvalta ja tuntuu enemmän joltain päämäärättömän kehitysmaadokumentin ja kokeellisen arthousen sekoitukselta. Keskiössä on Turkmenian alueelle lähetetty nuori lääkäri, jonka lahjat ja henkilökohtainen tutkimustyö menevät harakoille rappeutuneessa ympäristössä. Sietämättömän kuuma ilma sulattaa turhat ja tylsät päivät yhteen toisistaan erottamattomaksi mössöksi. Epätavanomaiset kuvakulmat, värikokeilut ja taustalla liki jatkuvasti kuuluva etäinen musiikki tai puheensorina tekevät teoksesta todella kuumehoureisen tuntuisen, ikään kuin kaikki tapahtuisi jossain transsissa. Todella mielenkiintoinen yhteiskuntakritiikki ja syrjäytyneisyyskuvaus.
Erittäin hyvänä yöjumituksena toiminutta Sokurovia. Elokuva on virallisesti post-apo –maailmaan sijoittuvaa scifiä, mutta se ei vaikuta yhtään tyypilliseltä genren elokuvalta ja tuntuu enemmän joltain päämäärättömän kehitysmaadokumentin ja kokeellisen arthousen sekoitukselta. Keskiössä on Turkmenian alueelle lähetetty nuori lääkäri, jonka lahjat ja henkilökohtainen tutkimustyö menevät harakoille rappeutuneessa ympäristössä. Sietämättömän kuuma ilma sulattaa turhat ja tylsät päivät yhteen toisistaan erottamattomaksi mössöksi. Epätavanomaiset kuvakulmat, värikokeilut ja taustalla liki jatkuvasti kuuluva etäinen musiikki tai puheensorina tekevät teoksesta todella kuumehoureisen tuntuisen, ikään kuin kaikki tapahtuisi jossain transsissa. Todella mielenkiintoinen yhteiskuntakritiikki ja syrjäytyneisyyskuvaus.
Tapio's rating:
The Golden Fern (1963)
Katsottu: 25.12.2013, PC
Aivan hävyttömän komeasti kuvattua tsekkiläistä fantasia- ja rakkauselokuvaa. Samaan tapaan sisältörikas tai kantaaottava tämä ei ole kuin aikakauden filmit yleensä, mutta siitä huolimatta elokuvan katsoo oikein mielellään pelkkänä tunnelmallisena satuna. Varsinkin koska kahden tunnin kesto kuluu todella nopeasti pelkästään ihastelemalla upeita mustavalkoisia kuvia.
Aivan hävyttömän komeasti kuvattua tsekkiläistä fantasia- ja rakkauselokuvaa. Samaan tapaan sisältörikas tai kantaaottava tämä ei ole kuin aikakauden filmit yleensä, mutta siitä huolimatta elokuvan katsoo oikein mielellään pelkkänä tunnelmallisena satuna. Varsinkin koska kahden tunnin kesto kuluu todella nopeasti pelkästään ihastelemalla upeita mustavalkoisia kuvia.
Tapio's rating:
Dallas (1950)
Katsottu: 25.12.2013, DVD
Ihan helvetin kaavamainen ja mielenkiinnoton jenkkiwestern, mutta mitä muuta maailman paskimmalta elokuvagenreltä voikaan odottaa? En myöskään ihan 'tajua' Gary Cooperia, koska hän on näistä klassisen Hollywoodin ikoneista tyyliin särmättömin ja tylsin.
Ihan helvetin kaavamainen ja mielenkiinnoton jenkkiwestern, mutta mitä muuta maailman paskimmalta elokuvagenreltä voikaan odottaa? En myöskään ihan 'tajua' Gary Cooperia, koska hän on näistä klassisen Hollywoodin ikoneista tyyliin särmättömin ja tylsin.
Tapio's rating:
Katsottu: 25.12.2013, YLE Teema
Pienen tupakkakaupan toiminnan ympärillä pyörivien ihmisten elämistä kertova filmi, joka onnistuu olemaan viihdyttävän pienimuotoinen ”slice of life” -kertomus. Muuta sanottavaa minulla ei tästä oikeastaan ole.
Pienen tupakkakaupan toiminnan ympärillä pyörivien ihmisten elämistä kertova filmi, joka onnistuu olemaan viihdyttävän pienimuotoinen ”slice of life” -kertomus. Muuta sanottavaa minulla ei tästä oikeastaan ole.
Tapio's rating:
The Omega Man (1971)
Katsottu: 24.12.2013, MTV3 Leffa
Joulupyhien aikana maksukanavat näkyivät ilmaiseksi, mutta tämä oli ainoa katsomisen arvoinen filmi. Onneksi esitys oli alkutekstejä lukuunottamatta perspallia, koska eihän kanavapaketteja osteta siksi, että voitaisiin maksaa mistään mustista palkeista!
Chuck Heston on ihmiskunnan viimeinen toivo biologisen sodan jälkeisessä maailmassa, jossa saatananpalvojien ja moottoripyöräjengin sekoitukselta vaikuttava kultti haluaa tuhota kaiken jäljellä olevan teknologisen kehityksen. Sopivan kämäinen 70’s scifi viihdyttää kivalla pelleilyllä ja maailmankuvallaan, sekä tietysti Hestonin halkopersenäyttelyllä. Välillä kerronta laahaa turhan paljon, mutta filmi jaksaa silti kiinnostaa hyvin koko kestonsa ajan. Lopetus on mukavan tyly.
Joulupyhien aikana maksukanavat näkyivät ilmaiseksi, mutta tämä oli ainoa katsomisen arvoinen filmi. Onneksi esitys oli alkutekstejä lukuunottamatta perspallia, koska eihän kanavapaketteja osteta siksi, että voitaisiin maksaa mistään mustista palkeista!
Chuck Heston on ihmiskunnan viimeinen toivo biologisen sodan jälkeisessä maailmassa, jossa saatananpalvojien ja moottoripyöräjengin sekoitukselta vaikuttava kultti haluaa tuhota kaiken jäljellä olevan teknologisen kehityksen. Sopivan kämäinen 70’s scifi viihdyttää kivalla pelleilyllä ja maailmankuvallaan, sekä tietysti Hestonin halkopersenäyttelyllä. Välillä kerronta laahaa turhan paljon, mutta filmi jaksaa silti kiinnostaa hyvin koko kestonsa ajan. Lopetus on mukavan tyly.
Tapio's rating:
Savage Nights (1992)
Katsottu: 23.12.2013, PC
Cyril Collardin ohjaamaa, kirjoittamaa ja näyttelemää henkilökohtaista tilitystä HIV-positiivisen miehen myrskyisistä ihmissuhteista ja elämästä, jonka läpi hän ajelehtii huolettomasti pystymättä rakastumaan keheenkään. Tämän filmin kanssa kävi niin, että sen päähenkilö oli jatkuvasti vain niin rasittavan itsekeskeinen ja tunnevammainen ihmisperse, että minua oikeastaan vain ärsytti katsoa hänen elämästään kertovaa elokuvaa, erityisesti koska tämä resonoi todella huonolla tapaa teoksen omaelämänkerrallisuuden kanssa ja sai filmin tuntumaan kuvottavan egoistiselta. Varsinkaan kun hahmo ei kehity mitenkään ennen elokuvan viimeistä kohtausta, jossa hän ikään kuin kokee jonkinlaisen suurenkin valaistumisen ja tajuaa, että maailma ei pyörikään hänen ympärillään, vaan hän on osa maailmaa. No vittu ohhoh hei. Kaikki elokuvan ansiot ja hyvät hetket oikeastaan hautautuvat tämän alle, enkä pystynyt juuri arvostamaan tai nauttimaan tästä.
Cyril Collardin ohjaamaa, kirjoittamaa ja näyttelemää henkilökohtaista tilitystä HIV-positiivisen miehen myrskyisistä ihmissuhteista ja elämästä, jonka läpi hän ajelehtii huolettomasti pystymättä rakastumaan keheenkään. Tämän filmin kanssa kävi niin, että sen päähenkilö oli jatkuvasti vain niin rasittavan itsekeskeinen ja tunnevammainen ihmisperse, että minua oikeastaan vain ärsytti katsoa hänen elämästään kertovaa elokuvaa, erityisesti koska tämä resonoi todella huonolla tapaa teoksen omaelämänkerrallisuuden kanssa ja sai filmin tuntumaan kuvottavan egoistiselta. Varsinkaan kun hahmo ei kehity mitenkään ennen elokuvan viimeistä kohtausta, jossa hän ikään kuin kokee jonkinlaisen suurenkin valaistumisen ja tajuaa, että maailma ei pyörikään hänen ympärillään, vaan hän on osa maailmaa. No vittu ohhoh hei. Kaikki elokuvan ansiot ja hyvät hetket oikeastaan hautautuvat tämän alle, enkä pystynyt juuri arvostamaan tai nauttimaan tästä.
Tapio's rating:
Katsottu: 23.12.2013, DVD
Premingerin peruskivan film noirin tarina pyörii hypnoosin ympärillä, mikä aiheuttaa muutamat niin älyttömät juonenkäänteet, ettei elokuvaa voi mitenkään ottaa vakavissaan ja lähinnä naurattaa. Hölmöyksistään huolimatta tarina soljuu eteenpäin silti varsin viihdyttävästi.
Premingerin peruskivan film noirin tarina pyörii hypnoosin ympärillä, mikä aiheuttaa muutamat niin älyttömät juonenkäänteet, ettei elokuvaa voi mitenkään ottaa vakavissaan ja lähinnä naurattaa. Hölmöyksistään huolimatta tarina soljuu eteenpäin silti varsin viihdyttävästi.
Tapio's rating:
Katsottu: 23.12.2013, DVD
Laloux’n viimeinen elokuva on ohjaajan tyylille uskollisesti paljon surrealistisia kuvia sisältävä sci-fi –seikkailu. Ei kuitenkaan yhtä sisältörikas sellainen kuin Fantastic Planet, mutta tunnelmallisempi ja enemmän aikuisempaan makuun sopiva kuin Time Masters. Myös animaatiojälki on jostain näiden kahden väliltä. Ihan kiva.
Laloux’n viimeinen elokuva on ohjaajan tyylille uskollisesti paljon surrealistisia kuvia sisältävä sci-fi –seikkailu. Ei kuitenkaan yhtä sisältörikas sellainen kuin Fantastic Planet, mutta tunnelmallisempi ja enemmän aikuisempaan makuun sopiva kuin Time Masters. Myös animaatiojälki on jostain näiden kahden väliltä. Ihan kiva.
Tapio's rating:
Voyage to Cythera (1984)
Katsottu: 23.12.2013, DVD
Jälleen mestarillinen elokuva Angelopoulokselta, joka on kovaa vauhtia nousemassa suosikkiohjaajieni joukkoon. Elokuva kertoo sisällissodan jälkeen maasta karkoitetusta kommunistista, joka palaa kotiseudulleen 32 vuoden jälkeen ja joutuu huomaamaan, ettei hänen muistamiaan ihmisiä tai yhteiskuntaa ole enää olemassa. Tarina onnistuu kertomaan pätevästi ohjaajalle tutuista Kreikan lähihistorian ja muutoksen teemoista, yhdistäen siihen tällä kertaa toimivaa ikääntymisestä ja menneisyyden haavoista kertovaa draamaa, joka on maustettu myös ripauksella hienovaraisen pikimustaa huumoria. Elokuva on helpposelkoisempi kuin herran aiemmat mestariteokset, vaikka siinä kikkaillaankin ”elokuva elokuvan sisällä” –rakenteella, mikä toimii yhteen teemojen kanssa loistavasti. Visuaalisella puolella Kreikan kolkot maalaismaisemat ja kylmät kaupunkikuvat yhdessä haikean äänimaailman kanssa luovat erinomaiset puitteet tapahtumille, eikä Angelopouloksen maalailevan pitkiä ottoja voi jälleen muuta kuin ihailla. Todella lähellä täysiäkin pisteitä.
Jälleen mestarillinen elokuva Angelopoulokselta, joka on kovaa vauhtia nousemassa suosikkiohjaajieni joukkoon. Elokuva kertoo sisällissodan jälkeen maasta karkoitetusta kommunistista, joka palaa kotiseudulleen 32 vuoden jälkeen ja joutuu huomaamaan, ettei hänen muistamiaan ihmisiä tai yhteiskuntaa ole enää olemassa. Tarina onnistuu kertomaan pätevästi ohjaajalle tutuista Kreikan lähihistorian ja muutoksen teemoista, yhdistäen siihen tällä kertaa toimivaa ikääntymisestä ja menneisyyden haavoista kertovaa draamaa, joka on maustettu myös ripauksella hienovaraisen pikimustaa huumoria. Elokuva on helpposelkoisempi kuin herran aiemmat mestariteokset, vaikka siinä kikkaillaankin ”elokuva elokuvan sisällä” –rakenteella, mikä toimii yhteen teemojen kanssa loistavasti. Visuaalisella puolella Kreikan kolkot maalaismaisemat ja kylmät kaupunkikuvat yhdessä haikean äänimaailman kanssa luovat erinomaiset puitteet tapahtumille, eikä Angelopouloksen maalailevan pitkiä ottoja voi jälleen muuta kuin ihailla. Todella lähellä täysiäkin pisteitä.
Tapio's rating:
Katsottu: 22.12.2013, DVD
Jopa Bressoniksi hyvin raskassoutuinen katsottava nuoresta, mutta myös vakavasti sairaasta papista, joka saapuu uuteen pestiinsä pieneen maalaisseurakuntaan, mutta kukaan asukkaista ei pidä häntä tervetulleena. Jatkuvien vaikeuksien ja vastoinkäymisten myötä pappi joutuu epätoivoisesti parhaansa mukaan ylläpitämään sekä uskoaan että terveyttään. Valitettavasti tarinan kuljettaminen liki täysin papin kertojaäänen ja päiväkirjamerkintöjen avulla yhdistettynä Bressonin askeettiseen minimalismiin teki elokuvasta jotenkin hyvin tukahduttavan. Tosin muissa ohjaajan töissä samainen tyyli on toiminut, joten ehkei tämä sitten vaan iskenyt itseeni niin hyvin aiheen puolesta tai jotain, että kiinnostus olisi pysynyt jatkuvasti korkealla.
Jopa Bressoniksi hyvin raskassoutuinen katsottava nuoresta, mutta myös vakavasti sairaasta papista, joka saapuu uuteen pestiinsä pieneen maalaisseurakuntaan, mutta kukaan asukkaista ei pidä häntä tervetulleena. Jatkuvien vaikeuksien ja vastoinkäymisten myötä pappi joutuu epätoivoisesti parhaansa mukaan ylläpitämään sekä uskoaan että terveyttään. Valitettavasti tarinan kuljettaminen liki täysin papin kertojaäänen ja päiväkirjamerkintöjen avulla yhdistettynä Bressonin askeettiseen minimalismiin teki elokuvasta jotenkin hyvin tukahduttavan. Tosin muissa ohjaajan töissä samainen tyyli on toiminut, joten ehkei tämä sitten vaan iskenyt itseeni niin hyvin aiheen puolesta tai jotain, että kiinnostus olisi pysynyt jatkuvasti korkealla.
Tapio's rating:
A Scene at the Sea (1991)
Katsottu: 22.12.2013, DVD
Kitanolta hyväntuulista jumittelua, jossa kuuro poika haluaa palavasti oppia surffaamaan, ja meinaa sen vuoksi täysin etääntyä kuurosta tyttöystävästään. Jossain uudessa Holly-elokuvassa kyseinen premissi aiheuttaisi lähinnä ilmavaivoja, mutta Kitano onnistuu pitämään elokuvansa sympaattisena, vaikka välillä meinataankin mennä liikaa lässynlää-söpöilyn puolelle. Hyvää tunnelmaa ylläpitää se, että päähenkilöiden ollessa kuuroja elokuva on usein vain dialogitonta fiilistelyä loistavan Hisaishin soundtrackin säestämänä, ja tällöin leffa onkin oikeastaan parhaimmillaan.
Kitanolta hyväntuulista jumittelua, jossa kuuro poika haluaa palavasti oppia surffaamaan, ja meinaa sen vuoksi täysin etääntyä kuurosta tyttöystävästään. Jossain uudessa Holly-elokuvassa kyseinen premissi aiheuttaisi lähinnä ilmavaivoja, mutta Kitano onnistuu pitämään elokuvansa sympaattisena, vaikka välillä meinataankin mennä liikaa lässynlää-söpöilyn puolelle. Hyvää tunnelmaa ylläpitää se, että päähenkilöiden ollessa kuuroja elokuva on usein vain dialogitonta fiilistelyä loistavan Hisaishin soundtrackin säestämänä, ja tällöin leffa onkin oikeastaan parhaimmillaan.
Tapio's rating:
In Which We Serve (1942)
Katsottu: 22.12.2013, DVD
Visuaalisesti ihan kivoja kuvia sisältävä teos brittiläisestä sotalaivasta ja sen miehistöstä, mutta sisällöltään auttamattoman tylsä ja epämielenkiintoinen. Olen katsonut harrastuksen aikana sen verran vähän erilaisempia sotaelokuvia, että en jaksa kiinnostua enää yhtään tällaisesta yksipuolisesta sankarillisesta propagandasta. Tosin yrittää tämä nyt tarinallisesti ja muutenkin olla elokuvallisesti enemmän kuin tällaiset filmit yleensä ja jossain määrin ehkä onkin, mutta silti plaaaaah. Varsinkaan toissapäivänä katsotun Jancson jälkeen ei tämä filmi kyllä napannut yhtään.
Visuaalisesti ihan kivoja kuvia sisältävä teos brittiläisestä sotalaivasta ja sen miehistöstä, mutta sisällöltään auttamattoman tylsä ja epämielenkiintoinen. Olen katsonut harrastuksen aikana sen verran vähän erilaisempia sotaelokuvia, että en jaksa kiinnostua enää yhtään tällaisesta yksipuolisesta sankarillisesta propagandasta. Tosin yrittää tämä nyt tarinallisesti ja muutenkin olla elokuvallisesti enemmän kuin tällaiset filmit yleensä ja jossain määrin ehkä onkin, mutta silti plaaaaah. Varsinkaan toissapäivänä katsotun Jancson jälkeen ei tämä filmi kyllä napannut yhtään.
Tapio's rating:
Weekend (1967)
Katsottu: 22.12.2013, DVD
Rewatch, ei muutoksia. Edelleen ihan vitun kovaa pärisevää Godardia. Sekä kuvaannollisesti että kirjaimellisesti, koska katsoin tämän Atlanticin DVD:ltä. Ensi vuodelle jatkuva Godard-retrospektiivi on tähän asti ollut episodielokuvia lukuunottamatta oikeastaan varsin jees, mutta onneksi tämän jälkeen alkavat ”tässä kommunismi ja perseeni, T: JLG” –elokuvat!
Rewatch, ei muutoksia. Edelleen ihan vitun kovaa pärisevää Godardia. Sekä kuvaannollisesti että kirjaimellisesti, koska katsoin tämän Atlanticin DVD:ltä. Ensi vuodelle jatkuva Godard-retrospektiivi on tähän asti ollut episodielokuvia lukuunottamatta oikeastaan varsin jees, mutta onneksi tämän jälkeen alkavat ”tässä kommunismi ja perseeni, T: JLG” –elokuvat!
Tapio's rating:
Katsottu: 20.12.2013, PC
Antonionia brasilialaisittain. Modernia tylsyyttä, emotionaalista kylmyyttä ja eksistentialista tyhjyyttä miljoonien ihmisten täyttämässä suurkaupungissa. Toimii.
Antonionia brasilialaisittain. Modernia tylsyyttä, emotionaalista kylmyyttä ja eksistentialista tyhjyyttä miljoonien ihmisten täyttämässä suurkaupungissa. Toimii.
Tapio's rating:
Katsottu: 20.12.2013, YLE Teema
Pirullisen ovela elokuva, joka käsittelee aitouden käsitettä ja sen merkitystä sekä taiteessa että elämässä ylipäätään. Alussa aihetta pohditaan melko hillitysti kahvilaranskamaisten keskustelujen kautta, mutta keskivaiheilla tapahtuvan kikan myötä koko homma hyppää metatasolle, ja elokuva pyrkii puhuttelemaan katsojaa aivan eri tasolla, kuin millä tarina tapahtuu. Ikään kuin ensiksi seurattaisiin elokuvaa kertomassa kopion aitoudesta, ja toisella puoliskolla seurataan elokuvaa, joka on nimensä mukaisesti kopio aidosta. Jäin kuitenkin miettimään, että jos elokuva pyrkii sanomaan, että kopio on yhtä hyvä kuin aito, niin epäonnistuiko se siinä minun kohdallani, jos en välittänyt enää yhtä paljon jälkimmäisestä puoliskosta kuin ensimmäisestä. Toisaalta taas kun mukaan otetaan vielä elementti, että mistä tiedetään, mikä lopulta oli aitoa, mikä kopiota ja mitä väliä sillä on, jäin oikeastaan hyvin hämmentyneeksi. Vaatii sulattelua ja tämä varmaan kasvaakin mielessä ajan myötä aina vaan paremmaksi. Täytyy katsella uusiksi joskus tulevaisuudessa.
Pirullisen ovela elokuva, joka käsittelee aitouden käsitettä ja sen merkitystä sekä taiteessa että elämässä ylipäätään. Alussa aihetta pohditaan melko hillitysti kahvilaranskamaisten keskustelujen kautta, mutta keskivaiheilla tapahtuvan kikan myötä koko homma hyppää metatasolle, ja elokuva pyrkii puhuttelemaan katsojaa aivan eri tasolla, kuin millä tarina tapahtuu. Ikään kuin ensiksi seurattaisiin elokuvaa kertomassa kopion aitoudesta, ja toisella puoliskolla seurataan elokuvaa, joka on nimensä mukaisesti kopio aidosta. Jäin kuitenkin miettimään, että jos elokuva pyrkii sanomaan, että kopio on yhtä hyvä kuin aito, niin epäonnistuiko se siinä minun kohdallani, jos en välittänyt enää yhtä paljon jälkimmäisestä puoliskosta kuin ensimmäisestä. Toisaalta taas kun mukaan otetaan vielä elementti, että mistä tiedetään, mikä lopulta oli aitoa, mikä kopiota ja mitä väliä sillä on, jäin oikeastaan hyvin hämmentyneeksi. Vaatii sulattelua ja tämä varmaan kasvaakin mielessä ajan myötä aina vaan paremmaksi. Täytyy katsella uusiksi joskus tulevaisuudessa.
Tapio's rating:
One Wonderful Sunday (1947)
Katsottu: 20.12.2013, DVD
Pienimuotoisempaa Kurosawaa, jossa sodanjälkeisessä Japanissa köyhä pariskunta yrittää viettää aikaa yhdessä sunnuntaipäivänä, kun yhteensä heillä on käytössä vain 35 yeniä. Hahmofokus on vahvaa ja elokuva onkin sen ansiosta lämminhenkinen ja humaani. Varsin positiiviset fiilikset jättävä filmi, siitä huolimatta että loppu on aivan liian nyyhkyvasaraa.
Pienimuotoisempaa Kurosawaa, jossa sodanjälkeisessä Japanissa köyhä pariskunta yrittää viettää aikaa yhdessä sunnuntaipäivänä, kun yhteensä heillä on käytössä vain 35 yeniä. Hahmofokus on vahvaa ja elokuva onkin sen ansiosta lämminhenkinen ja humaani. Varsin positiiviset fiilikset jättävä filmi, siitä huolimatta että loppu on aivan liian nyyhkyvasaraa.
Tapio's rating:
Katsottu: 20.12.2013, PC
Visuaalisesti mielenkiintoinen kokeilu, jossa maalauksia on käsitelty elokuvan keinoin toistamalla niissä oleva asetelma, jolloin maalausta päästään tarkastelemaan eri kuvakulmista ja tilanteista. Sisällöstä jäi sellaisen fiilis, että onkohan Raoul Ruizin ”juttu” se, että kaikki hänen elokuvansa pyrkivät epäsuorasti vähän pilailemaan katsojan kustannuksella. Three Lives and Only One Deathissa epäluotettavan kertojan kautta ja tässä taiteen analysoinnista kertovan satiirin avulla. Täytyy ohjaajalta katsoa lisää kamaa tulevaisuudessa, jotta voi paremmin olla mieltä asiasta. Itse elokuvasta pidin, vaikken saanut siitä niin paljoa irti kuin olisin halunnut.
Visuaalisesti mielenkiintoinen kokeilu, jossa maalauksia on käsitelty elokuvan keinoin toistamalla niissä oleva asetelma, jolloin maalausta päästään tarkastelemaan eri kuvakulmista ja tilanteista. Sisällöstä jäi sellaisen fiilis, että onkohan Raoul Ruizin ”juttu” se, että kaikki hänen elokuvansa pyrkivät epäsuorasti vähän pilailemaan katsojan kustannuksella. Three Lives and Only One Deathissa epäluotettavan kertojan kautta ja tässä taiteen analysoinnista kertovan satiirin avulla. Täytyy ohjaajalta katsoa lisää kamaa tulevaisuudessa, jotta voi paremmin olla mieltä asiasta. Itse elokuvasta pidin, vaikken saanut siitä niin paljoa irti kuin olisin halunnut.
Tapio's rating:
The Red and the White (1967)
Katsottu: 20.12.2013, DVD
Erinomainen sisällissotakuvaus Unkarista, jossa kommunistiset punaiset ja tsaarivaltaa kannattavat valkoiset taistelevat Volgan alueen hallinnasta. Hieman samaan tyyliin kuin The Round-Upissa, selkeitä keskushahmoja tai tarinaa ei oikeastaan ole, ja sodassa niskan päällä oleva osapuoli vaihtuu jatkuvasti. Kummatkin tekevät toisilleen kerta toisensa jälkeen samanlaisia julmuuksia, eikä kehenkään pysty samaistumaan. Elokuvan seuraamisesta hankalaa tekee vielä se, ettei se selittele mitään, ja usein kaikki tärkeimmiltä vaikuttavat hahmot kuolevat ruudun ulkopuolella tai kaukana kuvassa, jolloin jää epäselväksi, kuka tappoi, kenet ja miksi. Kaikki on tunnekylmää ja järjetöntä kaaosta. Jancsolle tuttuun tyyliin tämäkin on tolkuttoman komeasti kuvattu.
Erinomainen sisällissotakuvaus Unkarista, jossa kommunistiset punaiset ja tsaarivaltaa kannattavat valkoiset taistelevat Volgan alueen hallinnasta. Hieman samaan tyyliin kuin The Round-Upissa, selkeitä keskushahmoja tai tarinaa ei oikeastaan ole, ja sodassa niskan päällä oleva osapuoli vaihtuu jatkuvasti. Kummatkin tekevät toisilleen kerta toisensa jälkeen samanlaisia julmuuksia, eikä kehenkään pysty samaistumaan. Elokuvan seuraamisesta hankalaa tekee vielä se, ettei se selittele mitään, ja usein kaikki tärkeimmiltä vaikuttavat hahmot kuolevat ruudun ulkopuolella tai kaukana kuvassa, jolloin jää epäselväksi, kuka tappoi, kenet ja miksi. Kaikki on tunnekylmää ja järjetöntä kaaosta. Jancsolle tuttuun tyyliin tämäkin on tolkuttoman komeasti kuvattu.
Tapio's rating:
Katsottu: 20.12.2013, DVD
Tylsää, turhaa ja oikeasti varmaan kaikki kuviteltavissa olevat rikoselokuvien kliseet sisältävää tusinajännäriä, siitä huolimatta ettei Clint edes esitä tässä poliisia vaan reportteria. Ei kiinnostanut yhtään. James Woodsin hahmo nauratti.
Tylsää, turhaa ja oikeasti varmaan kaikki kuviteltavissa olevat rikoselokuvien kliseet sisältävää tusinajännäriä, siitä huolimatta ettei Clint edes esitä tässä poliisia vaan reportteria. Ei kiinnostanut yhtään. James Woodsin hahmo nauratti.
Tapio's rating:
The Innocents (1961)
Katsottu: 19.12.2013, PC
Monella tapaa The Hauntingista hyvässä mielessä muistuttavaa hiipivää kauhua, jossa isossa kartanossa asuville kahdelle orvoksi jääneelle lapselle tuleva uusi kotiopettajatar alkaa uskoa, että ennen talossa asuneiden ihmisten henget ovat riivanneet heidät. Tarinan tematiikka lapsien viattomuuden turmeltumisesta ja opettajattaren henkisestä tilasta on toimivaa, ja leffassa on myös sopivasti tulkinnanvaraisuutta aiheen suhteen. Tunnelma pysyy koko ajan sopivan karmivana ja sitä rakennetaan mukavan hienovaraisilla elementeillä. Elokuva on myös visuaalisesti näyttävä, vaikka se sijoittuukin suuren osan kestostaan sisätiloihin. Olisi voinut ehkä ansaita mestariteoksenkin pisteet.
Monella tapaa The Hauntingista hyvässä mielessä muistuttavaa hiipivää kauhua, jossa isossa kartanossa asuville kahdelle orvoksi jääneelle lapselle tuleva uusi kotiopettajatar alkaa uskoa, että ennen talossa asuneiden ihmisten henget ovat riivanneet heidät. Tarinan tematiikka lapsien viattomuuden turmeltumisesta ja opettajattaren henkisestä tilasta on toimivaa, ja leffassa on myös sopivasti tulkinnanvaraisuutta aiheen suhteen. Tunnelma pysyy koko ajan sopivan karmivana ja sitä rakennetaan mukavan hienovaraisilla elementeillä. Elokuva on myös visuaalisesti näyttävä, vaikka se sijoittuukin suuren osan kestostaan sisätiloihin. Olisi voinut ehkä ansaita mestariteoksenkin pisteet.
Tapio's rating:
Katsottu: 17.12.2013, DVD
Glauber Rochan epävirallinen jatko-osa Black God, White Devilille. Hyvää luokkasodasta kertovaa ja värimaailmaltaan kivaa häröilyä, jossa ekasta elokuvasta tuttu Antonio Das Mortes taistelee ensiksi rikkaan maanomistajan puolella, mutta alkaa miettiä lojaaliuttaan tutustuessaan köyhien työläisten oloihin. Tällaiselle länsimaalaiselle ihmiselle näin vahvasti Brasilialaiseen kansanperinteeseen, kulttuuriin ja historiaan sidottu elokuva on hankalaa, mutta samasta syystä myös kiehtovaa katsottavaa. Toimi hyvänä yöjumituskamana, vaikka tunnelmalta elokuva onkin kaikkea muuta kuin jumittava.
Glauber Rochan epävirallinen jatko-osa Black God, White Devilille. Hyvää luokkasodasta kertovaa ja värimaailmaltaan kivaa häröilyä, jossa ekasta elokuvasta tuttu Antonio Das Mortes taistelee ensiksi rikkaan maanomistajan puolella, mutta alkaa miettiä lojaaliuttaan tutustuessaan köyhien työläisten oloihin. Tällaiselle länsimaalaiselle ihmiselle näin vahvasti Brasilialaiseen kansanperinteeseen, kulttuuriin ja historiaan sidottu elokuva on hankalaa, mutta samasta syystä myös kiehtovaa katsottavaa. Toimi hyvänä yöjumituskamana, vaikka tunnelmalta elokuva onkin kaikkea muuta kuin jumittava.
Tapio's rating:
Animal Crackers (1930)
Katsottu: 16.12.2013, DVD
En nyt oikein innostunut tästäkään Marx-veljesten elokuvaesiintymisestä. Sekä huonolla tapaa lapselliselta koheltamiselta tuntuva fyysinen huumori että vitsit laukoivat usein vaan kovasti ohi, ja komedia joka kovasti pyrkii viihdyttämään ja naurattamaan, mutta ei onnistu siinä, on vaan melkoisen turhauttava tapaus. Tyhjänpäiväisiä laulu- ja tanssikohtauksia on myös yhä liikaa, ne juontanevat juurensa varmaan Broadway-ajoilta. Toivottavasti näistä päästään eroon myöhemmissä filmeissä. Onneksi muutamia päteviäkin kohtauksia löytyy.
En nyt oikein innostunut tästäkään Marx-veljesten elokuvaesiintymisestä. Sekä huonolla tapaa lapselliselta koheltamiselta tuntuva fyysinen huumori että vitsit laukoivat usein vaan kovasti ohi, ja komedia joka kovasti pyrkii viihdyttämään ja naurattamaan, mutta ei onnistu siinä, on vaan melkoisen turhauttava tapaus. Tyhjänpäiväisiä laulu- ja tanssikohtauksia on myös yhä liikaa, ne juontanevat juurensa varmaan Broadway-ajoilta. Toivottavasti näistä päästään eroon myöhemmissä filmeissä. Onneksi muutamia päteviäkin kohtauksia löytyy.
Tapio's rating:
Katsottu: 16.12.2013, BD
Epäonnistuneessa sieppausyrityksessä vaimonsa ja tyttärensä menettänyt mies tapaa vuosia jälkeenpäin Italiassa naisen, joka näyttää täsmälleen samalta kuin hänen edesmennyt vaimonsa. Eli kyseessä on siis De Palman Vertigo. Harmillista vaan, että toisin kuin monissa muissa ohjaajan Hitchcock-pastisseissa, tarina ottaa itsensä liian vakavasti ja elokuva kulkee eteenpäin turhan hidastempoisesti, minkä vuoksi leffa tuntuu pitkäveteiseltä. Tämän vastapainoksi viimeiset 20 minuuttia ovat taas niin älyvapaata pelleilyä, että repeilin ja tyyliin hurrasin itsekseni kotisohvalla. Visuaalisesti varsin kiva, joskin vähemmän tyylitelty kuin muut De Palmat.
Epäonnistuneessa sieppausyrityksessä vaimonsa ja tyttärensä menettänyt mies tapaa vuosia jälkeenpäin Italiassa naisen, joka näyttää täsmälleen samalta kuin hänen edesmennyt vaimonsa. Eli kyseessä on siis De Palman Vertigo. Harmillista vaan, että toisin kuin monissa muissa ohjaajan Hitchcock-pastisseissa, tarina ottaa itsensä liian vakavasti ja elokuva kulkee eteenpäin turhan hidastempoisesti, minkä vuoksi leffa tuntuu pitkäveteiseltä. Tämän vastapainoksi viimeiset 20 minuuttia ovat taas niin älyvapaata pelleilyä, että repeilin ja tyyliin hurrasin itsekseni kotisohvalla. Visuaalisesti varsin kiva, joskin vähemmän tyylitelty kuin muut De Palmat.
Tapio's rating:
The Mouth Agape (1974)
Katsottu: 16.12.2013, DVD
Ohjaajansa näköinen ja oloinen teos, jossa seurataan vanhan naisen hidasta kuolemaa pitkäaikaiseen sairauteensa ja tilanteen vaikutusta hänen perheeseensä. Vaikka hänen läheisensä naista rakastavatkin, tulee hänestä silti heille ylimääräinen raskas taakka hoidettavaksi. Pidemmän ajan kuluttua jokainen alkaa kyllästyä tilanteeseen ja hieman salaa toivoa, että nainen jo kuolisi, että naisen tuskat loppuisivat, ja tilanteesta päästäisiin eroon. Jostain syystä tämä ei kuitenkaan iskenyt yhtä kovaa kuin pari aiempaa Pialat’ta, olisin ehkä kaivannut elokuvaan vielä kärkkäämmän ja ilkeämmän näkökulman aiheeseensa, nyt hyvä potentiaali tuntui jäävän hieman hyödyntämättä.
Ohjaajansa näköinen ja oloinen teos, jossa seurataan vanhan naisen hidasta kuolemaa pitkäaikaiseen sairauteensa ja tilanteen vaikutusta hänen perheeseensä. Vaikka hänen läheisensä naista rakastavatkin, tulee hänestä silti heille ylimääräinen raskas taakka hoidettavaksi. Pidemmän ajan kuluttua jokainen alkaa kyllästyä tilanteeseen ja hieman salaa toivoa, että nainen jo kuolisi, että naisen tuskat loppuisivat, ja tilanteesta päästäisiin eroon. Jostain syystä tämä ei kuitenkaan iskenyt yhtä kovaa kuin pari aiempaa Pialat’ta, olisin ehkä kaivannut elokuvaan vielä kärkkäämmän ja ilkeämmän näkökulman aiheeseensa, nyt hyvä potentiaali tuntui jäävän hieman hyödyntämättä.
Tapio's rating:
Katsottu: 16.12.2013, DVD
Olemisen sietämättömän keveyden elokuvaversio on käsittääkseni varsin erilainen tapaus kuin kirja, sillä tässä alkuperäisteoksen filosofiset mietteet on jätetty aika taka-alalle. Elokuva keskittyy pitkälti vain hahmojen välisiin ihmissuhteisiin ja paneskeluihin, ja myös taustalla oleva Prahan miehitys jää (onnistuneesti) pois keskiöstä. Toimii näinkin hyvin, mutta jäin silti kaipaamaan jotain muutakin.
Olemisen sietämättömän keveyden elokuvaversio on käsittääkseni varsin erilainen tapaus kuin kirja, sillä tässä alkuperäisteoksen filosofiset mietteet on jätetty aika taka-alalle. Elokuva keskittyy pitkälti vain hahmojen välisiin ihmissuhteisiin ja paneskeluihin, ja myös taustalla oleva Prahan miehitys jää (onnistuneesti) pois keskiöstä. Toimii näinkin hyvin, mutta jäin silti kaipaamaan jotain muutakin.
Tapio's rating:
The Royal Tenenbaums (2002)
Katsottu: 15.11.2013, DVD
Rewatch **** - ****½. Katsoin nyt toistamiseen tänä vuonna kun näytin tämän kaverille. Edelleen erinomainen filmi.
Rewatch **** - ****½. Katsoin nyt toistamiseen tänä vuonna kun näytin tämän kaverille. Edelleen erinomainen filmi.
Tapio's rating:
Katsottu: 20.10.2013, PC
Hyvä kritiikki Vietnamin sotaa ja Yhdysvaltain imperialismipolitiikkaa vastaan. Elokuvan rakenne on yllättävän yhtenäinen siitä huolimatta, että tekijöitä on useita, ja se tuo esille tehokkaasti kaukana Vietnamista olevien amerikkalaisten rivikansalaisten asenteet, sodan aiheuttaman mediahässäkän, päättäjien mielipiteet ja itse sodan aiheuttaman hirveydet Vietnamissa. Toimisi erittäin hyvänä double billinä Hearts and Mindsin kanssa.
Hyvä kritiikki Vietnamin sotaa ja Yhdysvaltain imperialismipolitiikkaa vastaan. Elokuvan rakenne on yllättävän yhtenäinen siitä huolimatta, että tekijöitä on useita, ja se tuo esille tehokkaasti kaukana Vietnamista olevien amerikkalaisten rivikansalaisten asenteet, sodan aiheuttaman mediahässäkän, päättäjien mielipiteet ja itse sodan aiheuttaman hirveydet Vietnamissa. Toimisi erittäin hyvänä double billinä Hearts and Mindsin kanssa.
Tapio's rating:
Katsottu: 20.10.2013, PC
Visuaalisesti oikein nätti ja muutamia loistavia mustan huumorin hetkiä sisältävä filmi, mutta en ole nyt ihan varma, että jaksoiko tämän Godardin ylitsevuotava poliittinen jargoni kiinnostaa minua oikeasti yhtään.
Visuaalisesti oikein nätti ja muutamia loistavia mustan huumorin hetkiä sisältävä filmi, mutta en ole nyt ihan varma, että jaksoiko tämän Godardin ylitsevuotava poliittinen jargoni kiinnostaa minua oikeasti yhtään.
Tapio's rating:
Katsottu: 20.10.2013, PC
Vietin sunnuntaipäivän Godard-projektia edistämällä. Lisää perustylsää episodielokuvaa, tällä kertaa prostituutiomaailmasta kertovana. Itse Godardin segmentti on täysin eri maailmasta muihin verrattuna, sisältäen hyvän scifi-tunnelman ja kivaa kyseenalaistamista siitä, mistä seksin ostamisessa on kyse. Kaikkien muiden tekeleet ovat vain kuivia hassutteluja, joissa pyöritään jollain tapaa aiheen ympärillä. Tosin naurahtelin hieman sille, että elokuvan sanoma oikeasti on tyyliin, että naiset ovat olleet huoria aikojen alusta asti.
Vietin sunnuntaipäivän Godard-projektia edistämällä. Lisää perustylsää episodielokuvaa, tällä kertaa prostituutiomaailmasta kertovana. Itse Godardin segmentti on täysin eri maailmasta muihin verrattuna, sisältäen hyvän scifi-tunnelman ja kivaa kyseenalaistamista siitä, mistä seksin ostamisessa on kyse. Kaikkien muiden tekeleet ovat vain kuivia hassutteluja, joissa pyöritään jollain tapaa aiheen ympärillä. Tosin naurahtelin hieman sille, että elokuvan sanoma oikeasti on tyyliin, että naiset ovat olleet huoria aikojen alusta asti.
Tapio's rating:
Katsottu: 19.10.2013, PC
Kolmas Hanzo ei edes ole niin huono kuin pisteytykseni väittää, vaan arvosana johtuu enemmän katselukokemuksesta. Aloin katsomaan tätä rättiväsyneenä keskellä yötä, koska olen idiootti. Halusin vain nukkua, elokuva oli tylsä ja huono eikä kiinnostanut yhtään. Lisäksi kun samat Hanzon maneerit ja tapahtumat näki jo kolmatta kertaa näin lyhyen ajan sisään, aloin hieman ymmärtää Nosokin tuntemuksia japanilaisien sarjafilmien parissa.
Kolmas Hanzo ei edes ole niin huono kuin pisteytykseni väittää, vaan arvosana johtuu enemmän katselukokemuksesta. Aloin katsomaan tätä rättiväsyneenä keskellä yötä, koska olen idiootti. Halusin vain nukkua, elokuva oli tylsä ja huono eikä kiinnostanut yhtään. Lisäksi kun samat Hanzon maneerit ja tapahtumat näki jo kolmatta kertaa näin lyhyen ajan sisään, aloin hieman ymmärtää Nosokin tuntemuksia japanilaisien sarjafilmien parissa.
Tapio's rating:
Katsottu: 19.10.2013, PC
Kuten mainitsin jo aiemmin Apinoiden planeetan ensimmäisen jatko-osan kohdalla, näiden elokuvien ongelma on vähän se, että niitä tulee verranneeksi liikaa ensimmäiseen elokuvaan. Tästä syystä pöljälle scifihömpälle naureskelun sijaan tulee vaan fiilis, että voi apua miten hölmöä paskaa. Tässä ensimmäisen filmin apinat saapuvat tulevaisuudesta nykyisyyden maapallolle, aiheuttaen kummastusta ja suuren mediahässäkän. Ensimmäisen elokuvan asetelma on siis jotakuinkin käännetty ylösalaisin. Kyseinen gimmick on hyvin nolo ja huono ratkaisu jatkaa sarjaa.
Kuten mainitsin jo aiemmin Apinoiden planeetan ensimmäisen jatko-osan kohdalla, näiden elokuvien ongelma on vähän se, että niitä tulee verranneeksi liikaa ensimmäiseen elokuvaan. Tästä syystä pöljälle scifihömpälle naureskelun sijaan tulee vaan fiilis, että voi apua miten hölmöä paskaa. Tässä ensimmäisen filmin apinat saapuvat tulevaisuudesta nykyisyyden maapallolle, aiheuttaen kummastusta ja suuren mediahässäkän. Ensimmäisen elokuvan asetelma on siis jotakuinkin käännetty ylösalaisin. Kyseinen gimmick on hyvin nolo ja huono ratkaisu jatkaa sarjaa.
Tapio's rating:
Interrogation (1989)
Katsottu: 19.10.2013, DVD
Todella masentava kertomus vallan väärinkäytöstä. Elokuva keskittyy kuvaamaan naista, joka Puolassa stalinismin aikana lähtee ryyppäämään ja herää vankilasta syytettynä valtiota vastaan tehdyistä rikoksista. Nainen tai lähes kukaan muista vangituista ei ole oikeasti syyllinen mihinkään, mutta kaikki pakotetaan tunnustamaan syyllisyytensä johonkin rikokseen, jotta vainoharhaiset vallanpitäjät saisivat syntipukkeja. Nainen kuitenkin kieltäytyy tunnustamasta syyllisyyttään mihinkään, syystä jota ei oikeastaan varmaan itsekään osaa selittää. Kurjuus maksimoidaan eikä minkäänlaisia toivonpilkahduksia näy, ja elokuva onkin hyvin raskasta katsottavaa. Päänäyttelijätär Krystyna Jandalta myös helvetinmoinen tour de force.
Todella masentava kertomus vallan väärinkäytöstä. Elokuva keskittyy kuvaamaan naista, joka Puolassa stalinismin aikana lähtee ryyppäämään ja herää vankilasta syytettynä valtiota vastaan tehdyistä rikoksista. Nainen tai lähes kukaan muista vangituista ei ole oikeasti syyllinen mihinkään, mutta kaikki pakotetaan tunnustamaan syyllisyytensä johonkin rikokseen, jotta vainoharhaiset vallanpitäjät saisivat syntipukkeja. Nainen kuitenkin kieltäytyy tunnustamasta syyllisyyttään mihinkään, syystä jota ei oikeastaan varmaan itsekään osaa selittää. Kurjuus maksimoidaan eikä minkäänlaisia toivonpilkahduksia näy, ja elokuva onkin hyvin raskasta katsottavaa. Päänäyttelijätär Krystyna Jandalta myös helvetinmoinen tour de force.
Tapio's rating:
Katsottu: 19.10.2013, DVD
Wes Andersonin animaation eläinhahmot ovat hyvin samanlaisia kuin hänen ihmishahmonsa. Kaikista paistaa läpi jonkinasteinen tyytymättömyys elämäänsä, itseensä tai muihin, mikä aiheuttaa tarpeetonta kipua läheisille ihmisille… tai eläimille. Kuitenkin tämä sisältää ohjaajan aiempia filmejä enemmän sellaista silkkaa hassutteluhuumoria ilman kipeää tai katkeraa vivahdetta, mikä animaatiolle varsin hyvin sopiikin. Todella hyvälle tuulelle laittava elokuva.
Wes Andersonin animaation eläinhahmot ovat hyvin samanlaisia kuin hänen ihmishahmonsa. Kaikista paistaa läpi jonkinasteinen tyytymättömyys elämäänsä, itseensä tai muihin, mikä aiheuttaa tarpeetonta kipua läheisille ihmisille… tai eläimille. Kuitenkin tämä sisältää ohjaajan aiempia filmejä enemmän sellaista silkkaa hassutteluhuumoria ilman kipeää tai katkeraa vivahdetta, mikä animaatiolle varsin hyvin sopiikin. Todella hyvälle tuulelle laittava elokuva.
Tapio's rating:
For All Mankind (1989)
Katsottu: 19.10.2013, DVD
Lähes täysin arkistomateriaalista koostettu ensimmäisestä kuulennosta kertova dokumentti, joka yhdistää astronauttien aluksessa itse kuvaamia videoita, maassa olevien tekniikkaihmisten työtä ja dialogia molempien haastatteluista. Onnistuneesti elokuva ei yritä olla mikään täysi faktadokumentti, vaan enemmän keskitytään astronauttien tunnelmiin fiilistellen kuvia raukean musiikin säestämänä, miettien samalla ihmisen ja koko ihmiskunnan pienuutta avaruuden valtavassa tyhjyydessä ja sen semmoisia. Innostuin tästä hyvin paljon myös siksi, että avaruusmatkustus toi mieleen hyvällä tapaa Armageddonin ja Space Cowboysin... Pientä miinusta ehkä siitä, että olisin itse mielummin katsellut pelkästään astronauttien menoa, nyt mukana olevat hetket komentokeskuksesta tuntuivat kontrastina tälle jotenkin hirveän epämielenkiintoisilta. Varsinkaan kun dokumentissa ei nähdä autenttista komentokeskushuolestumista…
Lähes täysin arkistomateriaalista koostettu ensimmäisestä kuulennosta kertova dokumentti, joka yhdistää astronauttien aluksessa itse kuvaamia videoita, maassa olevien tekniikkaihmisten työtä ja dialogia molempien haastatteluista. Onnistuneesti elokuva ei yritä olla mikään täysi faktadokumentti, vaan enemmän keskitytään astronauttien tunnelmiin fiilistellen kuvia raukean musiikin säestämänä, miettien samalla ihmisen ja koko ihmiskunnan pienuutta avaruuden valtavassa tyhjyydessä ja sen semmoisia. Innostuin tästä hyvin paljon myös siksi, että avaruusmatkustus toi mieleen hyvällä tapaa Armageddonin ja Space Cowboysin... Pientä miinusta ehkä siitä, että olisin itse mielummin katsellut pelkästään astronauttien menoa, nyt mukana olevat hetket komentokeskuksesta tuntuivat kontrastina tälle jotenkin hirveän epämielenkiintoisilta. Varsinkaan kun dokumentissa ei nähdä autenttista komentokeskushuolestumista…
Tapio's rating:
Katsottu: 19.10.2013, PC
En kyllä voi väittää yllättyneeni siitä, että This Land is Minea lukuunottamatta nämä Renoirin Holly-kauden elokuvat olivat vain erittäin keskinkertaisia. Nyt ne on kuitenkin kahlattu läpi, ja pääsee taas oletettavasti katsomaan jokseenkin parempitasoisia filmejä. Tässä mies rakastuu naiseen, joka on naimisissa omistushaluisen sokean miehen kanssa, ja sitten pohditaan onko aviomies oikeasti sokeutunutkaan ja miten hänestä päästäisiin eroon. Oikeasti melkoista tusinatavara-noiria, mutta kestoa on onneksi vain 70 minuuttia, joten elokuvasta jää päällimäiseksi ihan positiiviset fiilikset.
En kyllä voi väittää yllättyneeni siitä, että This Land is Minea lukuunottamatta nämä Renoirin Holly-kauden elokuvat olivat vain erittäin keskinkertaisia. Nyt ne on kuitenkin kahlattu läpi, ja pääsee taas oletettavasti katsomaan jokseenkin parempitasoisia filmejä. Tässä mies rakastuu naiseen, joka on naimisissa omistushaluisen sokean miehen kanssa, ja sitten pohditaan onko aviomies oikeasti sokeutunutkaan ja miten hänestä päästäisiin eroon. Oikeasti melkoista tusinatavara-noiria, mutta kestoa on onneksi vain 70 minuuttia, joten elokuvasta jää päällimäiseksi ihan positiiviset fiilikset.
Tapio's rating:
Lonesome (1929)
Katsottu: 19.10.2013, PC
Erinomainen ja visuaalisesti hemmetin komea ~mykkäelokuva kahden suurkaupungissa asuvan yksinäisen ihmisen rakastumisesta.
Erinomainen ja visuaalisesti hemmetin komea ~mykkäelokuva kahden suurkaupungissa asuvan yksinäisen ihmisen rakastumisesta.
Tapio's rating:
Load more items (195 more in this list)
New year is here once again, and therefore its time to start a new movie diary. This list contains movies I have watched 1.1.2013 - 31.12.2013. Also includes rewatches (rewatches count as one). Comments in Finnish.
Samaa kuin aikaisemmin. Merkitsen katselupäivämäärät niin, että päivämäärä ei vaihdu toiseen ennen kuin olen nukkunut yön yli, koska se helpottaa omaa kirjanpitoani ja päivyrin selaamista jälkikäteen. Kommenttia tulossa kaikkiin kunhan saan aikaiseksi.
Samaa kuin aikaisemmin. Merkitsen katselupäivämäärät niin, että päivämäärä ei vaihdu toiseen ennen kuin olen nukkunut yön yli, koska se helpottaa omaa kirjanpitoani ja päivyrin selaamista jälkikäteen. Kommenttia tulossa kaikkiin kunhan saan aikaiseksi.