Watched 2010 (Finnish)

Mainio Stephen King -filmatisointi hyvästä kirjasta. Elokuva on varsin uskollinen alkuperäisteokselle, mutta oliusi voinut vähän enemmänkin kirjasta ottaa. Varsin toimiva monelta kohdin, mutta muutamiin hahmoihin olisi voitu syventyä enemmänkin.

Ihan kivasti ollaan saatu kasarityylinen action 2000-luvun elokuvaan. Mutta toiminta ei oikein tee oikeutta The Expendablesin esikuville. Kyllähän tämä viihdyttää, mutta paljonkin hiomista olisi ansainnut. Arskan ja Syltyn kohtaaminen olisi voinut olla hieman parempi.

Ihan kivaa kohellusta, vaikkei juuri mitään uusia juttuja keksikään. Kyllähän tässä ihan hauskojakin juttuja on. Genressään varsin keskikertainen.

Ihan kiva trilleri, vaikkei keksi mitään uutta. Myös hahmot ovat varsin ohuita. Sentään Denzel Washingtonin ja John Travoltan keskustelu on ihan hyvää. Mukaan on sitten ängetty typeriä kohtauksia ja ärsyttävää MTV-leikkausta.

Hauska ja nokkela komedia Godardilta. Kameraa käytetään mainiosti hyväksi ja myös neljännen seinän rikkominen on oivallinen idea.

Ei mikään ihan erikoinen jännäri, vaikka ihan ottessaan pitävä onkin. Muistuttaa kyllä kovin paljon amerikkalaisia lajitovereitaan, joten pieni kliseisyys vaivaa elokuvaa. Tunnelma on tosin kohdillaan.

Varsin tympeä propagandafilmi Suomen sortoajoilta ja itsenäisyyden alkuvaiheista. Onhan tässä ihan hyvää kuvausta paikoitellen, mutta näyttely on varsin jäykkää ja toteutus on äärettömän mahtipontista ja välistä jopa naurettavaa. Ja olisi tämä ehkä hieman uskottavanoloisempi ollut, jos venäläiset olisivat puhunneet venäjää.

Ihan kiva kuvaus Vietnamin sodasta. Elokuva laahaa kuitenkin joissakin kohdin aika pahasti. Taistelut ovat sentään realistisia ja karuja. Mutta jotenkin hieman turhan tavanomaisen tuntuinen lajissaan.

Erittäin mielenkiintoinen ja toimiva jännäri. On tämä saanut varmasti vuosien mittaan lukuisia jäljittelijöitä, mutta elokuva toimii silti varsin mainiosti.

Sam Peckinpahin parhaimpia elokuvia. Olkikoirat on raju ja nihilistinen kuvaus väkivallasta. Rauhallisesta miehestä voi sukeuttua väkivaltainen mies, jos vain häntä simputetaan tarpeeksi. Kaikilla lienee se raja.

Ovat kyllä maisemat hienoja ja myös tehosteet toimivat mainiosti, eivätkä vie elokuvalta huomiota juonesta. Tosin juoni on varsin kliseinen, eikä tuo mitään uutta, vaikka sne pointti onkin ihan tärkeä.

Ei Peckinpahin parhaimpia elokuvia. Miehen tyyliä kyllä näkyy, mutta elokuva ei ole kovinkaan viimeistellyn oloinen.

Perusidea ihan kiva ja film-noir -meininkiä ollaan saatu sopivasti mukana, mutta kokonaisuus ei oikein pysy kasassa.

On jopa hieman kehnompi tapaus kuin aiempikin osa. Juoni on hyvin ohut ja kliseinen. Toiminta on varsin tylsää rymistelyä, eivätkä näyttelijätkään osaa hommiaan.

Kohtalon kirja valmistui 2003 Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijoiden opinnäytetyönä. Sinänsä ihan kunnioitettava saavutus tehdä puolitoistatuntinen elokuva ja pistää mukaan ihan nimekkäitäkin kavereita. Mutta valitettavasti elokuvallisesti Kohtalon kirja ei toimi sitten millään. Tämä onkin mainio esimerkki siitä, miten elokuvaa ei tehdä.

Ensinnäkään elokuvassa ei ole mitään kunnon juonta, vaan kaikki pyörii Kohtalon kirjan ympärillä ja sekin hyvin löyhästi. Elokuvassa hypitään 1700-luvun Transilvaniasta Villiin länteen ja sieltä talvisotaan. Sitten siirrytäänkin nykypäivän kautta tulevaisuuteen. Siirrot ovat vain kovin tökeröitä, eikä eri aikakausien tapahtumia linkitetä älykkäästi ja toimivasti yhteen. Tuntuu oikeastaan siltä, että Kohtalon kirja sisältää viisi itsenäistä lyhytelokuvaa. Ainoastaan tuo mystinen opus esiintyy kaikissa tarinoissa. Mutta melkein voisi olla yhtä hyvin olla olematta.

Ensimmäinen tarina sijoittuu Transilvaniaan. Siellä tapellaan vampyyreita vastaan jossain kolkossa linnassa. Olennaisimmat vampyyrikliseet onkin saatu mukaan. Ei tässä ole mitään uutta. Myös näyttely on aika kehnoa, eivätkä hahmotkaan pahemmin kiinnosta. Ja yrittää tämä olla vielä pelottavakin, muttei onnistu siinäkään.

Sieltä sitten siirrytään pikaisesti Villiin länteen. Siellä nimetön heppu, joka yrittää olla kuin Clint Eastwoodin hahmo Dollaritrilogiassa, saapuu kaupunkiin. Kaikki western-kliseet toki mukana. On hiljainen muukalainen, joka yrittää palauttaa järjestyksen ja korruptoitunut sheriffi. Vain kiero ja ahne maanomistaja ja intiaanit puuttuvat. Näyttelijätyössä ei tässäkään osiossa ole kehumista. Vain sheriffiä näyttelevä Tom Lindholm suoriutuu hommistaan kunnialla.

Tämän jälkeen tullaankin talvisodan tiimellykseen. Tämä osio onkin sitten se toimivin, vaikka varsin kliseinen onkin. Kyllä tähän on saatu tungettua kaikki, mitä suomalaisissa sotaelokuvissa on nähty. Mutta vaikka tähän ollaankin panostettu, niin ei talvisotaosio pelasta elokuvaa.

Seuraavaksi mennään nykypäivän Tampereelle. Homma muuttuukin James Bond -tyyliseksi. Tähän osioon ollaan saatu aivan kaikki ne jutut, mitkä löytyvät James Bond -elokuvista ja vielä maustettu runsaasti Matrix-vaikuteilla. Ammuskelukohtaus on kyllä varsin huvittavaa katseltavaa. Sisältää tämä osio myös yhden elokuvahistorian surkeimmista tappelukohtauksista. Nähdään myös Tony Halme pahiksen isokokoisena apurina. Aika tökeröä on toiminta tässäkin kohtaa.

Ei scifiosiokaan yhtään parempi ole. Homma on aika naurettava. Myös dialogi on hyvin tökeröä. Tosin ei se muissakaan osioissa oikein toimi.

Onhan se toki ihan kunniahimoinen haaste tehdä elokuva alusta loppuun asti ja pistää siihen vielä eri genrejä, mutta jotain ideaakin kannattaisi laittaa mukaan. Nyt ei tässä toimi mikään. Tarinankulku on tökeröä, eikä elokuvassa ole mitään kunnon juonta. Käsikirjoitus on selvästi hyvin hätäisesti laadittu, eikä siinä ole mitään omia ideoita. Kliseitä on vain tungettu mukaan. En sitten tiedä, pitikö tehdä kunniaa eri genreille, vai eikö tosiaankaan ollut ideoita. Mutta ei sitten onnistunut heidän yrityksensä, mikä se sitten olikin. Näyttelytyössä ei ole juurikaan kehumista. Hahmotkaan eivät jaksa kiinnostaa. Eihän nyt opiskelijoilta voikaan edellyttää hirveitä elokuvantekemisen taitoja, mutta rehellisesti on sanottava, ettei tämä toimi elokuvallisesti ollenkaan.

Elokuva toimii ihan kohtuullisesti lähelle loppua, vaikka onkin kovin kliseinen ja ennalta-arvattava. Mutta lopussa mennään metsään ja pahasti. Mukaan on tungettu raamattuviitauksia oikein urakalla. Varsinkin viimeinen kohtaus, jossa lapset juoksevat pellon poikki, on aivan helvetin korni.

Jokseenkin tylsä ja kliseinen elokuva. Ei edes yritä keksiä mitään omaa, vaan kaikki on napattu aiemmista elokuvista. Mia Farrow ja Arthuria näyttelevä poika tekevät ihan kohtuullista työtä, mutta muissa näyttelijöissä ei kehuttavaa ole. Animaatio on ihan kivaa, mutta sekään ei paljon auta jo muutenkin köyhää elokuvaa.

Ihan mielenkiintoinen kyttäelokuva, joskin hieman ennalta-arvattava. Hahmot ovat hieman ohuita, eikä näyttelykään päätä huimaa. Tosin Richard Gere ei ärsytä tällä kertaa yhtä pahasti kuin yleensä.

Varsin hauska komedia, joka irvailee peitellysti sosialistiselle järjestelmälle. Täytyy tosin tuntea tuon ajan Tsekkoslovakiaa, jotta saa elokuvasta kaiken irti.

Eroaa selkeästi lukuisista muista Robin Hood -filmatisoinneista. Hommaa on vedetty realistisempaan ja hieman totisempaan suuntaan. Tämä onkin ihan hyvä juttu. Mutta tarinaa ollaan kyllä menty vääntämään todella omituisen näköiseksi. Aina ei tätä edes tunnista Robin Hoodiksi, sillä sen verran juttuja on muuteltu. Elokuva kärsii myös kliseisyydestä, ennalta-arvattavuudesta ja myös turhasta paatoksesta.

Nerokas ja toimiva musta komedia hyvin kilpailuhenkisestä ja kunniahimoisesta perheestä. Elokuva irvailee mainiosti amerikkalaiselle kilpailukulttuurille. Tilanteet ovat välillä koomisia ja välillä hieman traagisiakin. Kummankin välillä tasapainoillaan erinomaisesti. Myös dialogi on erittäin nasevaa.

Onhan tässä ihan hyviä ideoita, mutta toteutus on jäänyt hieman puoleenväliin. Takaumarakenne toimii pääasiallisesti hyvin, mutta välillä meno on hieman töksähtelevää. Myöskin toiminnallisessa puolessa olisi ollut parantamisen varaa. Näyttelijät ovat hyviä, mutta hahmoja olisi voinut hieman kehitellä. Ei se Oscarien määrä tosiaankaan kerro mitään elokuvan tasosta. Ei tämä huono ole, muttei nyt mikään tuleva klassikokaan.

Varmaan tämän tekemisessä on joku idea ollut mukana, mutta eivät ole oikein tekijät saanneet tuottua sitä esille. Ainakin huumoripuoli on kovin vaisua. Eivät tekijät ole oikein tuntuneen osanneen päättää tehdäänkö komediaa vai draamaa. Kyllä tällä hauskatkin hetkensä on, mutta on lähinnä hieman tylsä.

Ihan mukava ja sympaattinen elokuva, mutta välillä sortuu laahaamiseen ja turhaan selitelyyn. Toisinaan mennään turhankin sentimentaaliselle puolelle. Toisaalta näyttelijät tekevät hyvää työtä ja hyvin saadaan esiteltyä Yhdysvaltojen historiaa 1950-luvulta 1980-luvulle.

Suurimmalti osaksi aika realistinen vankileirikuvaus, mutta pian alkaa jo ilmetä uskottavuusongelmia. Eikä oikeudenkäyntiäkään ole saatu kovin mielenkiintoiseksi. Mutta näyttää silti ihan kohtuullisesti vankileirin oloja.