Jokainen meistÀ on aikanaan joutunut ottamaan ensiaskeleensa, myös Duke. Me kaikki tunnemme 90-luvun fps-ikonin, joka kÀsitteli naisia kuin karjaa ja jutteli sellaisia juttuja, ettei niitÀ tÀnÀ pÀivÀnÀ edes kehtaa lausua ÀÀneen. Kukaan ei ole kuitenkaan seppÀ syntyessÀÀn, ei edes Duke. Jostainhan kyseisen naistenkaatajan oli aloitettava ja se ensiaskel tulikin vihdoin kunnolla koettua.
EnsimmÀinen Duke Nukem ei ole itselleni tÀysin tuntematon tuotos, mutta shareware-aikakaudelle tyypillisesti tutustuin siihen vain ensimmÀisen episoden verran. Muita episodeja en ollut tÀtÀ ennen koittanut, saati lÀpÀissyt. Aiemmin Cosmon kuvailussa mainitut asiat pÀtee tÀhÀnkin peliin, eli tÀmÀ on juuri sitÀ tietyn aikakauden Apogee-tavaraa, piste. Erona Cosmoon toki on se, ettÀ ensimmÀinen dukeilu on selkeÀsti askeettisempi; grafiikka ei ole niin monikirjavaa, eri esineitÀ kierrÀtetÀÀn reippaalla kÀdellÀ, eikÀ musiikkiakaan ole. Peli myös pyörii kökömmin, mutta se voidaan antaa anteeksi, sillÀ peli on osattu hienosti rakentaa tÀmÀn rajoitteen ympÀrille. Iso plussa siis siitÀ.
SiinÀ missÀ ensimmÀinen Duke pÀihittÀÀ Cosmon on sen viihdearvo. Duke on selkeÀsti mukavempi kokemus. SiinÀ missÀ Cosmo huumediilerin lailla houkuttelee sinut ansaansa, pitÀÀ Duke meiningin reiluna ja siistinÀ jokaisen kolmen episoden aikana. Eli siinÀ missÀ Cosmon myöhemmÀt episodet olivat tÀyttÀ mörkökuukkelia, tarjoaa Duke koko pelin ajan mukavaa tasoloikkailua. Peli toki ei ole kovin pitkÀ, sillÀ lÀpÀisin Duken episodet kolmessa tunnissa. Vaikeusaste myös hieman nousee toisen episoden loppupuolella ja viimeinen episode on selkeÀsti vaikein, mutta ei missÀÀn vaiheessa nouse Cosmon tasolle.
Duke ei myöskÀÀn ole se 3D:stÀ tunnettu testohirmu, mutta merkkejÀ tulevasta löytyy jo ensimmÀisestÀ pelistÀ. Duke pitkÀlti keskittyy itse toimintaan, mutta yleensÀ episodejen alussa ja lopussa pÀÀsee heittÀmÀÀn parit one-linerit. Jokainen episode seuraa samaa kaavaa, eli kerÀtÀÀn vÀlineet kenttien lÀpÀisemistÀ varten ja lopussa mÀtkitÀÀn pahista turpaan. Hauskaa puuhaa, vaikka visuaalisuutensa osalta peli ei ole esimerkiksi Cosmon tai Bio Menacen lailla niin hyvin sÀilynytkÀÀn. Evercadelle on julkaistu remaster tÀstÀ pelistÀ, joka ymmÀrtÀÀkseni on oikein toimiva.
PeliÀ suosittelen pelattavaksi myös sen alkuperÀisessÀ muodossa, mutta jos evercadella pelaaminen on mahdollista, niin remaster on selkeÀsti helpommin lÀhestyttÀvÀ.
Login
Great Portraits 
I remember crying because of these movies (80 movies items)
My Favorite Films of the 1960s
1969 Top Box Office Sellers
The Evolution of Marilyn Monroe
Singing and Playing
The Power of Brooklyn Decker
Listal...Fashion...Met Gala...Emmys...Award Shows (46 fashion items)
