Login
Ensimmäisessä koskaan Suomessa julkaistussa Jonathan Carrollin teoksessa englanninkielen maisteri Thomas Abbey päättää ottaa virkavapaata kirjoittaakseen satukirjailija Marshall Francen elämäkerran. Kuuluisan elokuvatähden poika saa aisaparikseen tomeran Saxony Gardnerin muutaman sattuman kautta, eikä suhde suinkaan ole ainoastaan ammatillinen. Parivaljakkoa yhdistää rakkauden ja intohimon lisäksi myös eräs toinen asia: rakkaus Francen satukirjoihin, erityisesti Naurujen maahan. Lähdettyään paikan päälle kuulun satukirjailijan kotikylään Thomas saa kuitenkin selville, ettei Galen suinkaan ole aivan tavallinen syrjäinen kaupunki, jossa Marshall on asunut, vaan että kirjailijalla on paljon suurempi merkitys kaupunkilaisille vielä kuolemansa jälkeenkin. Lisäksi käy ilmi, että koko Galen on vaarassa tuhoutua, ellei Francen elämäkertaa saada ajoissa valmiiksi.
Naurujen maa on kirja, joka kertoo mitä voi tapahtua, kun mielikuvitukselliselle miehelle antaa kyvyn vaikuttaa asioihin kirjoittamisen taidolla. Sen juoni tuo virkistävää vaihtelua laajaan kirjojen tarjontaan omaperäisellä juonellaan, jonka nerokkuutta ei ole pilattu köykäisellä tekstillä tai puisevilla henkilöhahmoilla, jotka olisivat kopioita toisistaan vailla ripaustakaan omaperäisyyttä. Naurujen maa on kaikkea muuta kuin amatöörikirjailijan rahapulaansa helpottaakseen kirjoittama esikoisteos; se on selvää ammattilaisen jälkeä, josta välittyvät kirjoittamiseen käytetty vaiva ja aivotyöskentelyä vaatineet juonenkäänteet.
Teoksessa on käytetty kertojana Thomas Abbeytä, Marshallin elämäkerran varsinaista kirjoittajaa. Minä-muoto kuitenkin rajoittaa harmittavasti lukijalle välittyvän tiedon määrää; toisaalta se tuo oman lisänsä herättämällä lukijan mielenkiinnon: asiat eivät selviäkään vain sormia napsauttamalla, vaan päähenkilöiden pitää tosissaan nähdä vaivaa selvittääkseen asioita, jotta lukijakin pääsee yksityiskohdista selville. Naurujen maa tempaakin mukaansa jo ensimmäisiltä riveiltä löysänpuoleisella otteella, mutta ote tiukkenee lukijan edetessä pidemmälle. Parin luvun jälkeen kesken jättäminen on jo liki mahdotonta. Kirjan pariin voikin unohtua muutamaksi tunniksi ilman, että edes tajuaa ajan kulumista.
Nide sopii kaikentyyppisistä kirjoista pitäville, sillä Carroll on yhdistellyt Naurujen maassa taitavasti niin rakkausromaania, dekkaria kuin tavallisten ihmisten elämästä kertovaa tyyliä. Lopputulos on mieluisa lukukokemus, jota kenenkään ei pitäisi jättää kokematta. Valitettavasti Naurujen maan juonesta ei voi kertoa kovinkaan tarkasti yksityiskohtiin porautuen, sillä silloin ei olisi enää mitään mieltä lukea itse kirjaa, kun loppuratkaisu olisi selvillä jo valmiiksi.
9/10
