Watched films in 2014 (jawing in Finnish)

4.11.
Youtube

Norjalainen TV-dokumentti, asiaankuuluvasti jonain kotinauhoitettuna VHS-rippinä Youtubesta, keskittyen lähinnä Vekkuli-Vargiin on mielenkiintoinen ajankuvaus ja hämmentävän objektiivinen. Tän jälkeen katselin legendan mainetta nauttivan MOT-pätkän, Saatanalliset sävelet, ihan vain halvaksi huviksi. Se oli vähemmän objektiivinen.

3.11.
Youtube

Aihe on loputtoman mielenkiintoinen, joten kuvittelisi varsinkin paikallisin voimin toteutetun dokkarin tuovan vähän enemmän jotain uutta. Euronymouksen kultti tosin murenee poikain rehellisyydellä aika kovaa. Vähän keskeneräisen oloinen pätkä, josta olisi varmasti paljon täyteläisemmänkin saanut.

10.9.
Netxlix

Juoneltaan ihan saatanan vammainen ja aukkoinen. Silti pidin jälleen paljon enemmän, kuin saisi.

9.9.
Netflix

Tää oli yllättävän miellyttävä. Tai sitten kuvittelen. Edelleen pidän näistä Halloweenin uudelleenlämmitely-yrityksistä paljon enemmän, kuin ehkä pitäisi. Kai se on jotain pseudonostalgiaa, koska aito ja alkuperäinen on se tärkein elokuva nuoruudestani.

17.8.
Netflix

16.8.
Netflix

Huiman täyteläinen ja ennen kaikkea laadukas elokuvavuoteni saa jatkoa näin puolen vuoden jälkeen ja pistää miettimään, miksi tätä oikein jaksan tänne kirjoittaa.

Joo, ei mun TV-sarjoja pitänyt lisäillä, mutta eipä tähän kuitenkaan kummoisesti sisältöä tulis muutenkaan. Kahdeksan jaksoa on silti vielä sen verran vähän, että annan itselleni anteeksi.

Matheuu MacConachgay on tähän asti ollut mun silmissä luokattomimpia näyttelijöitä, mitä on, enkä oikein tohtinut uskoa huhuja tän roolin hienoudesta. Eipä kuitenkaan kovin montaa minuuttia tarvittu todetakseni, että nyt on yksi parhaista TV-rooleista koskaan.

Sarjasta itsestään en jaksa ihmeempiä selitellä, ehkä siksi että finaali veti täysin sanattomaksi. Intensiivisintä jännäriä miesmuistiin.

30.3.
DVD

Joo, vähän tavallistakin laiskemmin lähtenyt elokuvavuosi osaltani liikkeelle. Toki jos rouvan päätäntä(hirmu)valta jatkuu, saapi laiskistua entisestään.

Paskaa totta kai Karukoskelta odotin, mutta en nyt ihan näin kliseistä paskaa. Jokainen ei-natsi varmasti sisäistää uusnatsismin olevan synonyymi retardismin kanssa ilman neonpunakynällä alleviivailuakin. Hahmot sekä varsinkin näiden käyttäytyminen ovat täysin epäuskottavia ja puuduttavan tylsiä. Tätä tietenkin tukee paska näyttely, joka, kuten koko elokuva, on tasoa: "Aaaaaargh!!! Ugngh!!! Yhyy!!! Äääää!!!"