Zombie movies (top list)

1210   7.8   8 

Hyvin mukaansatempaavaksi ja kiinnostavaksi kirjoitettu tarina ihmiskunnan viimeisistä hetkistä, joka yhdistää hienon yhteiskunnallisen kritiikin ihmisen nykytilasta toimivasti splatteriin ja onkin mahdollisesti omilla listoillani kaikkien aikojen paras zombiefilmatisointi.

Henkilöt on kirjoitettu hienosti ja niin nainen kuin musta äijäkin edustavat muutakin kuin pökkelöjä ja pakollisia täytehahmoja. Musiikit rulettavat, ja Savinin mahtavat erikoistehosteet edustavat kiistatta mihen uran huippuhetkiä.

"When the dead walk, señores, we must stop the killing... or lose the war."

Kurkkuharja's rating:

1288   7.9   8 

Klassikko ja rajoja rikkonut leffa. Näyttelijät vetävät roolinsa hysteerisestä naisesta viimeiseen asti hermojaan pitävään selviytyjään kunnialla ja vaikka Elävienkuolleiden yö tiivistunnelmainen, jopa jännittävä onkin, tehdään suurin jännite juuri talossa lukkojen takana tappelevien ihmisten avulla. Gorea on reippaasti, vaikken suoranaisesti splatterista puhuisikaan, mutta loppujen lopuksi vereen ei edes kiinnitä huomiota mielen keskittyessä juoneen sataprossasesti. Talossa zombeilta piilotteleva ihmisjoukko on konseptina loistava, kuten radio- ja tv-pätkien muodossa tuleva info tapahtumien kehittymisestäkin. Elokuvan armottomuus on hyytävää ja trilogian jatko-osat nähnyttä karmii viileys, millä monet viranomaiset vähättelevät tilannetta ja vakuuttavat sen pian olevan hallinnassa. Huomattavasti hienompi teos, kuin miltä ensimmäisellä katselukerralla nuorempana kännissä ja alituiseen seuraava työpäivä mielessä kelloa vilkuillen tuntui.

Kurkkuharja's rating:

294   7.2   6.7 

Vaikka dialogi ja näyttely ovatkin hirveää kuonaa, niin elokuvan ilmapiiri pysyy jännittävänä vielä toisellakin katselukerralla, vaikka tuskinpa ensikatsastusta seuranneet painajaiset tällä kertaa enää kiusaamaan tulevatkaan.

Maskeeraus on upeaa, kuin myös kameran sekä musiikkien ja muunkin äänimaailman käyttö. Gorea piisaa kiitettävä annos, hyvin toteutettuna vieläpä.

Epäloogisuuksia tosin vilisee filmissä kuin matoja zombin silmässä, joista häiritsemään jää varmasti eniten 400 vuotta maassa maanneiden konkistadorien ihmeen hyvä kunto. Nämä muutamat seikat eivät antaa kuitenkin painajaismaisen tunnelman puolesta helposti anteeksi, eivätkä ne estä Zombie Flesh-Eatersia nousemaan parhaaksi näkemäkseni zombi-rainaksi heti Romeron Dawn of the Deadin jälkeen.

Splatter-aatelistoa, jonka loppukohtaus lukeutuu roiske-leffojen historiaan.

Kurkkuharja's rating:

835   7.5   7.5 

Samaan aikaan yksi hervottomimmista, verisimmistä ja yliampuvimmista elokuvista, joita maa päällään kantaa. Käsikirjoitus ja musiikki jättävät vielä hitusen toivomisen varaan, vaikkei niitäkään suuremmin tule haukkua. Astetta tiukkapipoisemmat varmasti tuomitsevat Aivokuolleen totaalisen sairaaksi väkivaltaroskaksi (tyyliin aamupäivän lastenohjelmat?), mutta oikealla asenteella Jacksonin viimeisin splatterkomedia puristaa kyllä ultraliioitellulla (ja loistavilla erikoistehosteilla höystetyllä) väkivallallaan sekä hemmetin onnistuneella huumorillaan katsojasta sellaiset naurut, että pakkohan sitä on suositella niitä muovimiekkaa velhonkaavun kupeellaan kantavia tai äiskän tekemään gorillapukuun sonnustautuneita kavereitakin kiireenvilkkaa sitä leiriä vaihtamaan ja tarkastamaan, mitä kautta heidän suosikkiohjaajansa sinne maailman maineeseen loppujen lopuksi sormuksista ja herroista elokuvia väsäämään kipusikaan.

Kurkkuharja's rating:

116   6.7   6.1 

http://www.leffatykki.com/elokuva/the-house-by-the-cemetery

Kurkkuharja's rating:

1736   7.1   7.3 

Katsoin tämän nyt kolmannen kerran vuoden sisällä, ja pitää myöntää menon olleen yhä vieläkin sitä tasoa, ettei tästä vanhana eksploitaatioroskan rakastajana voi olla millään muotoa pitämättä. Verta roiskuu ja paljon ja erikoistehosteet ovat nykypäiväisiksi todella upeaa katsottavaa. Elokuvaan on muutenkin saatu huonoine kuvanlaatuineen, "puujalkahuumoreineen" etc juonineen todella uskottava ja kunnioitettava b-luokan fiilis, joka saikin itseni jälleen kerran pilviin ja kiroamaan sitä tumpeloa, joka nämä rainat toisistaan keksi irti saksia. Vaadimme päitä vadille!

Kurkkuharja's rating:

94   7.3   6.8 

Hyvin painostava ja paikalleen liimaava zombiläträys, jonka suurimmasta väristelyvoimasta vastaavat rainan karmivat musiikit, synkät maisemat sekä ihon kananlihalle nostavat maskeeraukset pirun puistattavilla gore-efekteillä kuorrutettuna. Melkolailla yhteneväisyyksiä Night of the Living Deadiin toki löytyy, mutta eipähän tätä reseptiä toisaalta muutenkaan puhki ole ehditty kuluttaa.

Kurkkuharja's rating:

3041   7.6   8 

Goblineineen, Fulci's-ravintoloineen ja splattereineen todella piristävä, jopa hauska ja hyvillä hahmoillakin varustettu parodia zombeille sekä yhteiskunnallemme, jollaisia tosiaankin tarvitaan kaiken maailmaamme saastuttavan nykypaskan keskellä.

Kurkkuharja's rating:

300   6.9   7.2 

Soavin ohjaus on jälleen kerran hienoa kamaa, kuten myöskin näyttely sekä SUURIN osa tehosteistakin (mitä helvettiä, kärpäset sun muut tulilieskat roikkuvat liian selvien siimojen varassa?! Aluksi ajattelin kyseessä olevan jonkinmoinen vitsi, mutta ei...), mutta erilaisia veriefektejä olisin kaivannut ehkä piirun verran enemmän, nyt kun suurin osa näistä pyörii ainoastaa Francon revolverin ja Gnachin lapion ympärillä. Tapahtumat ovat ihan hupaisia, vaikkeivat ääneen nauratakaan (pirun lähellä oltiin tosin parissa kohdassa, kuten impotentiksi operoimisen jälkeisen tunnustuksen tapahtuessa), hahmot hienosti kirjoitettuja, ja elokuvassa on eittämättä todella kiitettävä annos sekä persoonallisuutta että tunnelmaa.

Jo ensimmäisellä katselukerralla tämä oli oikein hyvää tavaraa, mutta omalla kohdallani Dellamorte Dellamore vaatii ehdottomasti jossain välissä uusinta-tsekkausta, koska nyt osa tapahtumista (lähinä huonon englantini takia) jäi hiukan hämäräksi, ja näin ollen leffasta jäi loppujen lopuksi itselleni melkoisen hämmentynyt sekä sekavahko fiilis.

Kurkkuharja's rating:

217   7.4   6.7 

Yeah, kolmas kerta toden sanoo, väittävät. Eli tällä katselukerrallani onnistuin saamaan Fulcin gore-klassikosta kahta aiempaa katsausta huomattavasti enemmän irti. Tiedä häntä sitten, johtuiko tuo nyt aiempien krapulatilojeni puutteesta, pienoisesta humalastani, vaiko Lucion osakkeiden kasvamisen myötä tätäkin rainaa kohtaan nousseesta arvostuksesta.

Musiikki on todella hienoa ja ajoittain jopa hiukan painajaismaista, vaikkei sitä aina parhaiten leffassa käytetäkään. Ikävä kyllä painajaismaiseksi ei rainan muuta tunnelma missään välissä pysty sanomaan, pelottavasta puhumattakaan.

Verta ja splatteria on todella runsaasti ja vaikkeivät tehosteet pääosin parhaasta päästä olekaan (hämähäkkikohtaus on edelleen hemmetin tökerö), ajavat ne asiansa kuitenkin kelvollisesti. Myöskään ohjaajan käyttämät zoomaukset eivät enää ärsyttäneet edelliskerroista poiketen laisinkaan.

Kurkkuharja's rating:

3   8   3.5 

Yhdeksi jätkän viimeisistä leffoista jäänyt, avoimesti niin Lucio Fulcin Zombie Flesh-Eatersista (jee!) kuin Steve Beckin Aavelaivaa (äääh!) lainaileva ja mm. suoraa Romeron Night of the Living Deadin dialogia hyödyntävän zombisirkuksen juonivyyhtiä voisi toki yrittää epätoivoisesti purkaa jotenkuten selvältä näyttäväksi naruksi, mutta ilman psykologian ammattilaisen apua tämän sekametelisopan analysoiminen kannattaa jättää pienimuotoiseen tiivistelmään. Kourallinen aarteenetsijöitä haaksirikkoutuu kartasta löytymättömälle trooppiselle saarelle, joka vilisee verta janoavia eläviäkuolleita, sekä erään nopeasti matopäitä pahemmaksi uhkaksi ryhmälle muodostuvan kuolettavan houkutuksen...

Vaikka perusidea L'isola dei morti viventissä on toivoton, omia ideoita ohjaajalla ei liiemmin taaskaan ole ollut, tyhmiä kohtauksia riittää ja elokuvahistoriaa kamaluudessaan tekevä ylinäyttelykin hyppii silmille kuin rähinäviinaa napannut pallinaama kuppilan ovella, on tässä filmissä runsaanlaisten kalkkuna-arvojensa (erityisesti aarrearkusta löytyvä riehuva irtopää oli saada repeämään naurusta keskellä puolitäyttä linjuria) lisäksi jopa pari siitä oikeasti nautinnollisen katselukokemuksen tekevää seikkaa.

Ensimmäinen on tekninen toteutus. Erityisesti 1600-luvulle sijoittuvat kohtaukset (mistä lie Buno sitten leikannutkaan jylhät kaljuunansa) ovat uskottavia ja jengin niskassa roikkuvat konkistadorivetimetkin näyttävät asiaan kuuluvilta. Lavastus ja kuvauspaikat lähinnä saarelta löytyvine linnoituksineen ovat kolkkoja ja onnistuneesti valittuja ja äänityökin skulaa yllättävän hyvin. Musiikki on edustavaa (lieneekö sekään tosin tätä varten sävelletty?) ja ääniefektit ovien narahteluineen ainakin kuulokkeiden läpi siivilöitynä pariin otteeseen peräti säpsäyttävääkin tasoa. Pääkallonaamareihin ja luurukkasiin sonnustautuneiden munkkien maskeeraukseen olisi sen sijaan voinut panostaa paremmin.

Toinen vankka puoli Eläväinkuollein saaressa on sen aikamatkana menneisyyteen toimiva kova old school -meininki. Sliipattuja hollylaisteinejä ei ruudulla keikaile, pop-hitit eivät kaiu ilmojen halki, eikä huippubudjetilla väsäiltyjä tietokone-efektejä turhaan ruudulla rullaa. Vaikken itse splatterista enää liiemmälti välitäkään, on gorekin saatu näyttäväksi ja päitä posahtaa veriefektejä palvoville haulikon haukkuessa useampi kuin yksi.

Kurkkuharja's rating:

193   6.6   6.7 

Huumori ei paria vitsiä lukuun ottamatta viitsinyt huvituttaa, mutta viihdepuoli on siitä huolimatta oikein viriilissä kunnossa. Paljon on 88 minuuttiin vauhtia ja jos jotakin oliota avaruuden muukalaisista zombi-hurttaan mahdutettu, efektit ovat (punaista) rautaa eikä meno ehdi millään tympimään ennen elokuvan soittimesta ulostusta. Todella kieli poskella tehtyä häröilyä!

Kurkkuharja's rating:

2413   7.3   7.7 

Onnistuu puristamaan jotain irti jo ajat sitten rutikuivaksi luulemastani zombi-genren appelsiinista. Vaikka tiettyä naiviutta onkin esillä, ovat hahmot tarpeeksi kiinnostavia kantamaan leffaa, ja vaikkei lätistelyä ruudulla splatter-kertoimella nähdäkään, eivät edes off-screeneiksi jäävät kuolleiden mäiskinnät ala ärsyttämään. Pilkettä silmäkulmassa on tarpeeksi ja etenkin loppupään huvipuisto-osiosta on saatu perattua liki kaikki syötäväksi kelpaava talteen (finkki finkki, Nightmare City ja Kadunlakaisijat).

Kurkkuharja's rating:

5   8   6.2 

Hullu-Ron pyörittää raudat ranteissaan ihmisvälipaloja napsivalle zombi-yleisölle teatterissaan kultti-, splatter- ja muidenkin roskaelokuvien trailereita aina Night of the bloody Apesista Texas Chain Saw Massacren kautta Africa Addioon ja I Drink Your Bloodiin. Mukaan mahtuu myös kasa tuntemattomampiakin "hienouksia", joista 90 % tuntuu trailerin luoman vaikutelman perusteella olevan syytä jättääkin sinne unholaan.

Pätkien välissä kuvataan keppostelevan elävänkuolleen käsinukkensa kanssa läppää heittävää juontajaa sekä arvoisaa yleisöä, jonka tempaukset vaihtelevat kohtalotoverin silmän päästä repimisestä lopulta öristen konehuoneeseen ruoan toivossa ryntäämiseen.

Tähän toimintaan yhdistetyt trailerit toimivat suht mutkattomasti ja tarjoavat välillä yliampuvuudessaan hervottomia hetkiä esimerkiksi toisissa klipeissä hoetuista "it's only a movieista" aina kaikkein kipeimpään mainontaan, pakkopalttoossa teatterisalista ulos raahattavaan, erään hurjan filmin vuoksi järkensä menettäneeseen mieheen.

Hauskaa aivot narikkaan menoa kerta kaikkiaan, jonka fiiliksiä ei pilaa vaikka suurimman osan esitellyistä elokuvista olisikin nähnyt jo entuudestaan.

Kurkkuharja's rating:

47   5   4 

http://www.leffatykki.com/elokuva/redneck-zombies

Kurkkuharja's rating:

155   6.7   6.1 

http://www.leffatykki.com/elokuva/city-of-the-living-dead

Kurkkuharja's rating:

485   7.2   7.2 

http://www.leffatykki.com/elokuva/re-animator

Kurkkuharja's rating:

47   6.2   5.3 

Nintendomaiset musiikit ovat kuolleita herättävän tehokkaita, elävienkuolleiden maskeeraus lähentelee zombie-elokuvan aatelia ja gore-efekteistä suurin osa on toimivia ja onnistuvatkin luomaan leffaan jopa puistattavan etovia sekä inhoakin herättäviä kohtauksia. Nämä kolme yhdessä tekevät leffaan hetkittäin todella vastenmielisen ja oksettavankin tunnelman, mutta muilta osin tekele ei sitten mitään kruunajaisiin oikeuttavaa kamaa kyllä oikein ole.

Toteutuksessa on em. osia lukuunottamatta melkoisesti parantamisen varaa ja näyttely on aivan mahdotonta (eikä vähiten reilusti yli parikymppiseltä näyttävän ja äitinsä läheisyyttä kuvottavasti hakevan "pojan" ansiosta). Epäloogisuuksiakin vilisee kuin muurahaisia keossa, eikä tunnelmakaan loppujen lopuksi jaksa liimata katsetta shokeeraavuuksillaan ruutuun kokonaiseksi puoleksitoista tunniksi, vaikka tuohon tosin saattoi vaikuttaa katsomisajankohtana toimiva aurinkoinen lauantai-iltapäiväkin omilta osiltaan.

Suosittelen Burial Groundia kuitenkin järkyttävien elokuvien ystäville, mikäli asenne roskaleffoja kohtaan sattuu olemaan omaan tapaani kohdallaan.

Kurkkuharja's rating:

4   6   4.4 

Isojalkaleffojen maailmassa ei järemmin liikuta, mikäli tuotos on pohjamutien lokaa - se on enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Sen sijaan varsin sekava yllätys onkin, mikäli pökäle sattuu joissakin tapauksissa olemaan kivuttomasti katsottavaa tasoa, todellisen onnenpotkun kirpaistessa persuksia jopa viihdyttäväkin.

Luotaantyöntävästä kansitaiteestaan huolimatta 80-luvun lopun b-pläsäys Demonwarp lukeutuu hämmästyttävästi tähän viimeisimpään settiin. Naurettavan överiverisessä tarinassa sasquatch (joka kerrankin esiintyy ruudulla vähintäänkin riittämiin) lahtaa randomia sakkia (ja jopa pari oleellistakin hahmoa) kuusistossa, varastaa radion ja örisee kuin humalainen. Tähän päälle lisätään vielä bigfootin hälyttävästi lykantropiaa lähentelevää muuntautumiskirousta ja vaeltelevia zombeja a´la Ihmissusi Lontoossa, saatananpalvojaksi hurahtanutta pappia, taivaalta tipahtavaa meteoriittiä, jonkinlaisen jumalolennon hahmon ottanutta avaruuden pirua sekä idioottimaisuuden typerimpänä vammana niin käsittämättömän turhaa naisalastomuutta, ettei tosikaan.

Kauheaa kakkaahan Demonwarp tietysti on, mutta jo sellaisella levelillä, että itse en ikimaailmassa uskalla sitä epäonnistuneeksikaan rainaksi solvata.

Kurkkuharja's rating:

450   5.8   5.8 

Land of the Deadin jälkeen uskalsin vain pelätä pahinta, mutta katselusessio palkittiinkin jos ei muulla, niin ainakin helpotuksen huokauksella. Romero esittää aika näppärästi nykymaailmamme tilanteen, jossa katastrofinkin keskellä porukka kuvailee henkensä uhalla videoita nettiin pyörimään ja messengeriinkin pitää siinä välissä päästä kirjautumaan. Loppuvideo on myös merkittävä, ikävää varmasti huomata ihmisrodun olevan edelleen vähintään yhtä mätä kuin neljäkymmentä vuotta sitten.

Kaiken kukkuraksi Diary of the Deadilla on blairwitchmaisen jännätkin hetkensä, jotka tosin pilataan autenttisuuden tunteen tuhoavalla ja typerästi perustellulla kakkoskameralla. Ärsyttävän teennäistä selittelyä erinäisistä ratkaisuista kuullaan muutenkin aivan liikaa ollakseen enää uskottavaa.

Kurkkuharja's rating:

330   6.7   6.7 

Ei tosiaan vedä vertoja Romeron elokuvalle, mutta ihan oivallista yhden illan viihdettähän tämäkin versio on, vaikka nämä re-maket kyllä turhia ovatkin.

Musiikit ovat leffassa hienoja ja öisiin kohtauksiin on saatu tunnelmaa, kuten myös osaan zombie-maskeerauksistakin. Verta olisi saanut olla enemmän, eikä Savinin taiteellisten vapausten käyttäminen Barbaran hahmon ja loppuratkaisun parissa viehätä. Myös tarina etenee etenkin alussa aivan liian kiireellä.

Kurkkuharja's rating:

24   5.7   6.5 

(Vaikeaa verrata ammattimaisempiin genretuotoksiin. Sija listalla ainoastaan pisteiden perusteella, ei oikeasti vaikkapa Zombie Holocaustia parempana leffana... tai jotain.. vittu pitäisi kai poistaa koko nimike..)

Nautittava ja yllättävän ammattimaisen oloinen indie-pätkä. Pasi Martikaisen esittämä Toni tuntuu turhan jäykältä sekä tunteettomalta hahmolta ja Kirsti Savolan repliikit sortuvat ajoittain hieman epäuskottaviksi, mutta sen sijaan Antti Riuttanen on aivan loistava Ristona, ja tämän tulkitsema hahmo on muutenkin hauskaksi kirjoitettu.

Samaa on vaikea sanoa rainan muusta käsikirjoituksesta, joka koostuu lähinnä paikasta toiseen heilumisesta, huulen heitosta ja silloin tällöin elävänkuolleen paukauttamisesta takaisin helvettiin, kunnes äkisti homma ottaa nopean spurtin kohti loppua ja pian kaikki onkin jo ohi.

Kuvaus ja musiikit ovat elokuvan toteutuksen parasta antia, erikoistehosteet huonointa. Verta ja pituuttakin olisin leffasta enemmän toivonut löytäväni, mutta kyllä Kuolleiden talvi joka tapauksessa on harrastelija-filminä, vaikkei ihan Bad Tastea, niin kuitenkin oikein laadukasta tavaraa, jonka komiikasta itse repäisin monet hyvät naurut pitkäperjantaitani piristämään.

Kurkkuharja's rating:

73   5.7   5.1 

http://www.leffatykki.com/elokuva/zombie-holocaust

Kurkkuharja's rating:

53   6.3   5.6 

http://www.leffatykki.com/elokuva/nightmare-city

Kurkkuharja's rating:

40   5.3   4.7 

Näyttely on aivan käsittämätöntä, sotilaat pitävät aseita käsissään innottoman laiskasti hällä väliä -ilme naamallaan ja ne harvat, jotka edes yrittävät suoriutua roolistaan jotenkin, vetävät niin paksua ylinäyttelyä että kristus paratkoon.

Splatteria on mukana vino pino, ja vaikka efektit kieltämättä ovatkin sieltä ruskeammasta päästä, ne kuitenkin tekevät elokuvaan juuri oikeaa b-tunnelmaa. Alastomuuttakin on ängetty mukaan niin väkisin vääntämällä kuin mahdollista paljasta antropologiaa harrastavan tiedenaisen muodossa, ja Mattein vision täytteeksi leikatut luonto- ja alkuasukasdokkaripätkät eivät paitsi voisi vähempää sopia kokonaisuuteen jo pelkän radikaalisti muuttuvan kuvanlaatunsa ja koko rainan kannalta täydellisen merkityksettömyytensä puolesta, jättävät vieläpä katsojalle kummasteltavaksi aitojen afrikannorsujen käyskentelyn Papua-Uuden-Guinean rajojen sisällä sijaitsevilla savanneilla...

Mikään yllätys tuskin lienee Elävienkuolleiden helvetin zombien maskeerauksenkin olevan hämmentävän säälittävää tasoa, vaikka ohittavatkin sentään niukasti sukulaisfilmatisointeja edustavien After Deathin, Killing Birdsin sekä Zombi Holocaustin savinaamat ja huppupäät, mihin urotyöhön ei tosin kummempia muskeleita vaaditakaan.

Selvisin Hell of the Living Deadista peräti melko positiivisilla fiiliksillä juuri noiden jo alusta asti absoluuttisen nollapisteen tuntumissa olleiden odotusteni ja eräänlaisen kulttifilmiasenteen turvin, vaikka myönnänkin seuranneeni sitä lähinnä toisella silmällä ja perkeleen paljon paremman seuran kanssa tämän kalkkunan camp-arvoille naureskellen. Muussa tapauksessa olisin varmasti itsekin tiivistänyt elokuvan Anchor Bay -painoksen kansiliitteestä löytyvään toteamukseen "Hell... is this movie!".

Kurkkuharja's rating:

33   6.1   4.9 

Vaikka Dead Next Doorilla onkin hetkensä parodiallisilta kyvyiltään, joista parhaana esimerkkinä ovat kuolleiden oikeuksia puolustavat zombiaktivistit, on näitä samannäköiseen läträykseen pohjautuvia splattereita haudan tuolta puolen ainakin omaan kiintiööni jo nähty ihan tarpeeksi. Romero (jolle jokaisen itseään arvostavan aiheen vitsiksi vääntäjän tavoin tämäkin kumartelee) sekä pari italialaista vain yksinkertaisesti ehtivät jo tehdä ne tärkeimmät ja mielekkäimmät filmaukset elävistä kuolleista huomattavasti aiemmin, eikä ihmisen palasiksi repiminen tai zombin pään räjäyttäminen enää kymmenien kertojen päästä kuin haukotuta. Mukavan roskaisasti splättäys silti amatööritasolla on tehty, eikä pientä kuvallista (ja eritoten näytelmällistä) rosoisuutta lukuunottamatta Kuolleen naapurin messissä välttämättä edes tajua katselevansa silkkaa harrastelijafilkkaa.

Kurkkuharja's rating:

10   5   3.7 

Joukko valokuvamalleja lähtee kuvaajansa kera pyramidien maahan räpsimään neitosista fotoja, mutta miellyttävästi alkanut aurinkoreissu saa aivan uuden luonteen läheisessä hautaholvissa makaavan muumion ja tämän lukuisten käärekätyrien alkaessa nousta kuolleista ja hamuamaan lihaa elävistä.

Dawn of the Mummy on nimeään myöten häpeilemättömästi mm. Romeron ja Fulcin zombieleffoja plagioiva pläjäys, jolta ei missään nimessä kannata odotella liikoja. Irrallisen, 5000 vuoden taakse menneisyyteen ulottuvan intron jälkeen ei aikoihin käy mitään parin irtopään kieriskelyä lukuunottamatta, mitä nyt kamerat räpsivät salamavalojaan ja Sacha Baron Cohenin Brünolta näyttävä huivikaula hamuaa faaraon kultakätköjä. Vastapainoksi elokuvan loppupuolella kaljupäisen muumioarmeijan viimein kohotessa autiomaan hiekasta ja suunnatessa nokkansa lähikylän häihin, alkaakin niin pitkä ja verinen suolistusmaratoni, että heikompaa varmasti hirvittää.

Muumion aamunkoitto on rehellinen b-elokuva vailla minkäänlaista omaperäisyyttä. Näyttely on hirveää, kliseitä enemmän kuin pietarilaisen katupojan aivoissa kuolleita soluja ja niin maskeeraus kuin erikoistehosteetkin huomattavasti alempaa toista luokkaa. Aiheeseen periaatteessa istuva, miljoona kertaa leffan aikana rullattava musaraita alkaa hyvin nopeasti särkemään päätä ja pistää erityisesti leffan loppusplattauksessa ärsyttävän leikkauksensa avustuksella totisesti vituttamaan. Toisaalta pari filmiin mukaan eksynyttä naurettavan tyhmää ratkaisua kantavat meininkiä jotenkuten huvittavuudellaan.

Dawn of the Mummy on roskaa, eikä edes missään sanan parhaassa mielessä, mutta kuitenkin omalla hölmöllä tavallaan kerran katsottavissa oleva Dawn of the Deadin egyptipäivitys niille, joita jaksaa innostaa ajatus ihmissyöjämuumioista erämaan kuunsäteiden alla niiden iänikuisten elävienkuolleiden asemasta.

Kurkkuharja's rating:

1112   7.2   7.5 

Uuteen ympäristöön sijoitettu Blair Witch Project ammentaa kauhuansa em. teoksen lisäksi niin zombeista kuin hetkittäin myös Evil Deadista. Ei onnistunut vakuuttamaan minua juuri hetkeäkään, eli mihinkään tunnelmaan en mukaan päässyt ja käsikameran heiluminen [REC]in tapauksessa lähinnä ärsytti. Näyttely on kuitenkin kohtalaista ja loppu jo ihan jännä, ellei peräti hitusen ahdistavakin.

Kurkkuharja's rating:

108   5.7   6 

http://www.leffatykki.com/elokuva/bride-of-re-animator

Kurkkuharja's rating:

9   4.3   3.9 

Amerikkalainen jätkä lähtee lomailemaan Brasiliaan sisarensa ja tämän poikaystävän kanssa. Tylsään turistimatkailuun kyrsiintynyt jamppa hankkiutuu paikallisten isännöimiin öisiin voodoo-bileisiin, joista herätään seuraavana aamuna pää kipeänä, muisti menneenä ja eriskummallinen riipus kaulassa roikkuen. Kolmikko lähtee ajelemaan samba-karnevaaleihin, mutta pahaa enteilevästi alla rullaava menopeli ottaa lopputilin keskellä viidakkoa. Siitä päädytään sattumalta pöpeliköstä nousevalle, oman synkän menneisyytensä omaavalle plantaasille ja eipä aikaakaan, kun läheisen hautausmaan mullasta alkaa mustan magian voimin kohoamaan edellisellä vuosisadalla lynkattujen tummahipiäisten orjien yllättävän eloisia ruumiita kirveet kourassa ja pahat mielessään.

Umberto Lenzin lupaavasti alkava Black Demons (joka jostain käsittämättömästä syystä tunnetaan alunperin Demoni kolmosena, vaikkei tästä tuon tulimmaista yhtäläisyyttä ko. leffasarjaan löydykään) paljastuu nopeasti väsähtävän alkuspurttinsa jälkeen tylsäksi ja yllätyksettömäksi 90-luvun tusinatuotokseksi. Voodoo-teeman vahvuuksia ei osata hyödyntää ja kiinnostavan miljöön sijaan leffan tunnelmarikkaimmaksi puoleksi jäävät lähinnä pari talon seinällä poseeraavaa siirtomaa-aikoja kuvaavaa taulua. Alun pippalotkin ovat melko mitäänsanomattomat ja kaukana aihetta vastaavista omista mielikuvistani. Laahavasta juonesta löytyy logiikanpuutetta vaikka millä mitalla, eikä mm. lopputaistelun jälkeen äkisti jälleen toimivaa jeeppiä tai varastosta bensakanisterin vierestä löytyviä pariakymmentä tyhjää pulloa edes yritetä käydä selittelemään.

Elokuvan hahmot ovat tyhmiä kuin päättömät kanat. Pahaenteiset tapahtumat eivät tunnu kummastuttavan juuri ketään ja zombiakaan ei huomata edes metrin päästä. Rooleja vetävät näyttelijät kyllä tuntuvat vimmatusti yrittävän, mutta näiden suoritukset ovat tästä huolimatta kaikista kulmista tarkasteltuna puistattavaa tasoa. Vähät gore-efektit ovat kelvollisia, mutta zombien maskeeraus sen sijaan ontuvampaa, eivätkä mullan alla muhineet kostajat näytä toimineen matojen pikaruokalana kovinkaan pitkää tovia. Musiikki sentään saa aikaiseksi pari jännempääkin tilannetta.

Kehno elokuva, jota lieneekin paras suositella enintään kulttielokuvia harrastavan keräilykamaksi.

Kurkkuharja's rating:

513   6.1   6.4 

Goren norjalaiset ovat osanneet, mutta se ei yksissään riitä tekemään elokuvasta katsottavaa. Dead Snown huumori on paskaa ja meininki pitkälti jenkkimäistä, siinä veren ja sisusten ohella kaikki pätkän olennainen sisältö kallon kuoressa. Ideaa natsizombeistakaan ei voi miksikään uudeksi sanoa, eikö Jean Rollin ohjannut jo joskus kasarin alkupuolella näistä kertovan leffan The Lake of the Living Dead? Luminen vuoristomiljöö sentään on henkeäsalpaavan kaunis.

Kurkkuharja's rating:

209   4.8   5 

Siistiä gorea, mutta tässä jauhetaan liikaa paskaa ja yhteiskunnallisen teeman "ihminen tuhoaa ihmisen" rippeet paistavat jo silmään loppuunmaiskutettuina kuin Lapin korven puhtaanvalkea hanki. Viisastelevan ja huipputeknologiallaan prässäilevän pojanklopin kuolemaa toivoo innolla, eikä kokonaisuudella oikein tunnu olevan väliä minkään kanssa, kunhan taas uusi zombailu on saatu dollarimyllyä käynnissä pitämään. Olisiko Romeron seuraava leffa mielikuvituksen aineellistumana vaikkapa Dead of the Dead?

Kurkkuharja's rating:

40   4.1   4.7 

http://www.leffatykki.com/elokuva/zombi-3

Kurkkuharja's rating:

19   3.3   3.4 

No voi kevätvittu että tuli taas tuhlattua niin kallisarvoista aikaa kuin rahaakin oikein pahemman päälle! Se on jo nähty, ettei seksploitaatio "normaalista" elokuvataiteesta välittävälle liiemmin maistu, vielä paremmin ettei George Eastman osaa sitä kirjoittaa ja kaikkein vähiten Joe D'Amato genreä ohjata. Erotic Nights of the Living Dead on siis puolitoistatuntinen sekoitus nakuilua, lesboilua ja Eastmania stalkkaamassa viiksekästä miekkosta panopuuhissa. Homma on vissiin kuvattu kesälomalla Porno Holocaustin ohessa jossain paratiisisaarella pienillä paperivarjoilla varustettujen värikkäiden juomien siemailun yhteydessä ja kiinnostavuus on tasan sen mukaista. Lopussa elokuvan huipentuessa kliimaksiinsa viimein esiintyviä eläviäkuolleita kurmotetaan noin kymmenen minuuttia Zombie Flesh-Eatersin mieleen tuovan musiikin tahdissa... että mitä?

Kurkkuharja's rating:

485   7.2   7.2 

"Brains... Brains..."

Jotenkin se kaljan kittaaminen ja paskan jauhaminen meni tällä toisellakin katselukerralla kirkkaasti itse elokuvanautinnon seuraamisen edelle..

Kurkkuharja's rating:

2   2   3.3 

On olevinaan jonkinlainen jatko-osa Island of the Living Deadille. Outoa vaan että noiden trooppisen saaren raunioiden sijaan nyt palataankin painajaisiin jollekin ihme avaruusmaiselle tutkimuskeskukselle. Käsis on pari viilausta unohtaen kokonaisine kohtauksineen sama kuin Aliensissa, zombit ovat rumia ja alussa samaa (piiiitkääää) painajaista näytetään joku kolme kertaa.

Ulkonäöllisesti kama on niin suoraan videolle -paskaa kuin olla ja voi. Splatteria ainakin on paljon, eikä edes mitenkään onnettomasti toteutettunakaan. Silti nämä päiden posahdukset on nähty jo tarpeeksi monta kertaa.

Loppujen lopuksi Zombies: The Beginning on kaikessa surkeudessaan oiva piste Mattein uralle: Hollywood-klassikoita surutta plagioivaa veristä eksploitaatiosontaa kamalalla näyttelyllä ja minimiin jätetyllä omaperäisyydellä, joka kuitenkin ikävä kyllä väsyttää enemmän kuin huvittaa.

Katsoin pätkän muutes kolmen mäntypistiäisen ja yhden kärpäsen kanssa ja näillä pimeässä ruudun valoon hakeutuneilla pikkuhyönteisillä näytti siinä hehkun päällä tepastellessaan olleen paljon hauskempaa kuin minulla, elokuvanautinnon parissa perjantai-illasta kaiken irti ottavalla ravintoketjun savupiipulla.

Kurkkuharja's rating:

35   3.5   2.7 

http://www.leffatykki.com/elokuva/the-lake-of-the-living-dead

Kurkkuharja's rating:

9   2.8   2.7 

http://www.leffatykki.com/elokuva/zombie-5-killing-birds

Kurkkuharja's rating:

1604   6.8   7.4 

Kammottavaa Hollywoodin toimintakuonaa, sekä totaalinen raiskaus Romeron ikiklassikkoa kohtaan, vaikkei yhtäläisyyksiä alkuperäiseen filmiin nimeä, tapahtumapaikkaa taikka erästä kuuluisahkoa lausetta (ja tietenkin noita eläviä kuolleita) lukuun ottamatta juuri olekaan.

Näyttelijöiden karisma loistaa leffassa poissaolollaan, hahmot ovat tylsästi kirjoitettuja, eikä näitä kohtaan tunne sympatiaa tai toivo heidän selviämistään. Savinin vanhoissa efekteissä on munaa (uusintaversion muutaman ihan ok:n kallon posautuksen unohtaen) kilometrikaupalla tätä enemmän, minkä lisäksi vähä löytyvä "kritiikin" tapainenkin on todella päälle liimattua.

Kun toimintakin on tylsää ja mielikuvituksetonta (eikä tapahtumiin erittäin "kiinnostavasti" valittu musiikkikaan tuota asiaa paranna) ja elokuvan loppua alkaa toivomaan ensimmäisen parinkymmenen minuutin aikana, voi katsoja vain valita, alkaako tässä nyt hämmästelemään Romeron järisyttäviä ohjaajan lahjoja, vaiko pohtimaan miten ihmeessä Snyder on voinut pilata näin toimivan aiheen (vieläpä apinointiin syyllistymättä) niin uskomattoman taidokkaasti.

Myyntiin tämä roska lähtee, ja nopeammin kuin sen ehtii sanoa!

Kurkkuharja's rating:

11   4.7   3.4 

Aivan järjetöntä lanta-ainetta, jota ei voi suositella edes kovimmillekaan gorehoundeille, sillä unohtaen pari elämän imemistä sisuskalujen kautta goreakaan tässä filmissä ei ole. Jotain luolaihmisiä suorittaa uhrausriittejä nykyajassa, siinä kaikki mitä tarinasta onnistuin käsittämään. Aikahyppely on sekavaa, kaikenlaiset - etenkin vanhenemista koskevat - efektit kauheita ja sävellykset aivan vääriä, mitä ei tietenkään korjaa hanurista oleva musiikin leikkaus. Yhdessä unijaksossa on kyllä aika surrealistista kuvakerrontaa, porukan silmistä lentelevät säteet kertovat omaa kieltään tekijäin teknisestä osaamisesta ja pääseehän lopussa pari zombiakin mellastamaan. Siinä kaikki, mitä tästä tylsyyden patoon jääneestä kuonasta pystyn raportoimaan.

Kurkkuharja's rating:

12   1.7   2.3 

Jotenkin yksi turhimmista leffoista aikoihin. Natsizombit ovat maskeerattu toinen toistaan karseammin, eikä näitä oikeastaan näytetä ennen loppua. Hiekkakentillä kyllä hortoillaan ja pari kamelia on ulkona pelistä. Vittu mitä paskaa.

Kurkkuharja's rating:

11   1.9   2.8 

Kun käyttää vapaa-aikaansa tälläiseen syntiin, ymmärtää alkoholismistaan eroon pyrkivä sairautensa todellisen vakavuuden.

Porno Holocaustia on hyvin vaikeaa käydä sanomaan elokuvaksi. Se on suoranaista aikuisviihdettä täynnä juonen kannalta irrallisia hc-parittelukohtauksia. Pornohan on parhaimmillaan mitä hulvattominta komiikkaa ja kieltämättä tämänkin pätkän kiinni olevat suut taustalta kuuluvine ähkimisineen huvittavat sen yhden hetken, mutta toisella alkaa jo vaipumaan syvän masennuksen kouriin. Tämän puuduttavuuden keskellä päästään trooppiselle autiosaarelle, jossa impotenssi viiksivallu heiluttelee lerssiään ja George Eastman tallustelee pitkin rantoja geigermittari käpälissään.

Leikkaus on perseestä, Itäpojan väsäämät värit roiskuneet päin reisiä, näyttelyä ei ole havaittavissa. Jossain vaiheessa kuvaan astuu vielä iäisyyden pusikoiden (ei ei, ymmärsitte väärin) välistä kurkisteleva rotevahko levinnytnaamainen mustamies, moderni Frankensteinin hirviö, ydinsäteilyn tai jonkin vastaavan kammottava luomus. Tästä seuraa tietysti pari splatter-kohtausta, jotka Elitistiä lainatakseni koostuvat nimenomaan myllyn läpi kulkeneen sikanaudan läiskimisestä henkirikoksen epäonnisemman osapuolen pärställe. Taustalla pauhaa aivan tolkuton musiikki, joka pidemmän päälle aloittaa yhdyntäkohtausten kanssa vinhan taistelun D'Amaton uhriksi joutuneen suurimpien tuskien tuottamisesta.

Todella kamalaa, alkukantaisen alatasoista ja kuvottavan radioaktiivista spermaa valuvaa sontaa, mutta eipä ainakaan tällä erää mielikuvituksetonta sellaista.

Kurkkuharja's rating:

27   5.4   4.2 

Nyt ihan oikeasti. Kadunlakaisijat, suomalainen zombielokuva, on niin hidastempoista ja sontaisaa roskaa, että ainoa syy loppuunkatsomiseen on sen erikoisuus - onpahan tälläinenkin nyt tullut nähtyä. Elävätkuolleet herätetään henkiin saunan ja viinan avulla, lopussa riehutaan Lintsillä ja nimekkäitä näyttelijöitä on kosolti. Eipä tainnut yleisöstä löytyä ainuttakaan tästä potkuja saanutta jäsentä, oikeastaan olin ainoa joka kävi jo ekan vartin jälkeen taisteluun elokuvan vaihtamista vastaan.

Ai niin, tietääkseni Kadunlakaisijoiden ainut olemassa oleva DVD-julkaisu löytyy tällä hetkellä Saksan maalta asiaan kuuluvalla dubilla. Ihmetellä tietysti sopii, että mitä ihmettä?

Kurkkuharja's rating:

13   3.9   3.8 

Lentokone ruiskuttaa myrkkykemikaalia takametsissä ruohoa kasvattavien maripäiden elimistöön. Seuraukset voi leffan nimen perusteella arvata.

Charles McCrann kokeilee, muuttaisiko mahdollisimman ala-arvoinen elokuva katsojansa murhanhimoiseksi eläväksikuolleeksi. Toxic Zombies on jälleen yksi taitamattomuuden riemukimara surkeaa teknistä osaamista, ala-arvoista näyttelyä, umpitylsää käsikirjoitusta ja kuuntelukelvotonta musiikkia. C-tason splatterkaan ei paljoa tätä piristä, sitä kun on aivan liian vähän. Huvittavimmassa kohtauksessa muka-riitelevä pariskunta repii vahingossa toistensa vaatteet riekaleiksi ennen "intohimoista" suusta suuhun tekohengityssessiota.

Lopputulos on elokuva, jota ei pysty tarjoamaan kovimmallekaan zombifriikille. Ainut kuviteltavissa oleva syy Myrkkysompien kurkkaamiselle lieneekin elokuvakatselun yltäessä harmittomasta ajantappoharrastuksesta suoranaiseksi kieroutuneeksi elämäntavaksi, jolloin sydän sykkii järjellä käsittämätöntä intohimoa vaikka millaisen sonnan katsomiseen. Älkää kompastuko siihen vanhaan ansaan ja antako Video Nasty-merkinnän inspata.

Kurkkuharja's rating:

10   3.2   3.2 

http://www.leffatykki.com/elokuva/zombie-4-after-death

Kurkkuharja's rating: