Explore
Forums
Join Listal
Movies
TV Shows
DVDs
Music
Books
Games
Lists
Reviews
Images
Mustanaamio7's Movie Diary - Year 2010
 1462  4.8  5.5 31.12. 2010
Robert Rodriguez's loud and action-packed family film about two retired spies and their kids is a fairly forgettable experience. All the flashy and shiny stuff the director keeps throwing on the screen probably just bores most of the viewers. Also, I'm quite sure that kids would rather play spies themselves instead of watching other kids trying to be spies. So this was the last movie I saw this year. The first one, Roman Polanski's "Death and the Maiden", was better. Mustanaamio7's rating:
 
214 6.4 7 28.12. 2010
The director Wayne Kramer doesn't seem to know exactly what he wants to tell with this movie. Whatever it is, it isn't overly impressive. The story is set in a Las Vegas casino where a character played by wooden William H. Macy works as a "cooler", whose job is to bring bad luck to triumphant customers. I'm not an expert in gambling, but to me that kind of a "job" sounds simply weird. I mean, do these characters actually believe this superstitional stuff? Anyway, Macy's character falls in love with a woman working at the casino but an aggressive boss stands in way of their relationship. The twists of this shallow story are actually so predictable and pointless that I'm not even sure if they can be called twists. Mustanaamio7's rating:
3782 6.6 6.9 26.12. 2010
Mustanaamio7's rating:
 
621 5.3 5 26.12. 2010
One of the first films I saw this year was "Final Destination 3", which is a really bad and unimaginative horror film. David R. Ellis, who directed the first sequel, returned to direct fourth film but did he learn anything? No, quite the opposite - the plot is about as horribly absurd and ridiculous as in previous films and the special effects are some of the worst I've seen in years. There are 3D and 2D versions of this film, and I ended up watching it in 2D because the 3D version was too challenging to watch. Mustanaamio7's rating:
220 7.6 7.7 23.12. 2010
This is a little different kind of a Christmas film. During World War I German, French and Scottish soldiers lay down their arms and decide to have a peaceful Christmas Eve. During the ceasefire they have fun together and some of them learn important lessons about humanity. But what will happen after Christmas Eve is over? Mustanaamio7's rating:
15 5.7 5.9 20.12. 2010
A surprisingly good sequel considering how bad and dated the first film is. In the plot the main character, a British aristocrat, returns to America to meet a familiar Sioux tribe again and helps them to fight against injustice after finding out that they are in trouble with an another tribe and brutal white traders. Fortunately "Empire Strikes Back" director Irvin Kershner is talented at directing action because the plot or the characters are nothing special. The big battle scene at the end is very impressive. Mustanaamio7's rating:
 
43 6.1 6.3 19.12. 2010
Passion, suffering, love, corruption and temptation are the themes Marguerite Duras, the screenwriter of "Hiroshima mon amour", explores in her fascinating study. The movie is set in the 1930s, when the end of colonial times were near. Only a few aristocrats are still wandering around inside a French embassy building in Calcutta and the time seem to have stopped for them. A viewer can never be completely sure about the inner feelings of the isolated characters, but this is exactly why the movie is so captivating and hypnotic. Mustanaamio7's rating:
 
1297 5 5.2 18.12. 2010
I saw the first film at a theater about seven years ago and it was a quite intense experience back then, though somehow I doubt it would be as impressive anymore. One interesting thing about it for me is also the fact that it was released in Finland exactly on my 18th birthday. Anyway, "The Ring Two" is just another utterly forgettable lackluster sequel where the monster is still as ugly as before and the lead actress is pretty. Mustanaamio7's rating:
2845 7.3 7.9 15.12. 2010
Paul Haggis's "Crash" is a depiction of people of different ethnicities living under constant pressure in one of the most corrupt cities in the United States. The film doesn't give direct answers to questions it presents and although the way how the director handles the issues may not be exceptionally original, a socio-political statement is still professionally executed. Mustanaamio7's rating:
 
30 6.1 5.8 14.12. 2010
A mother of a teenage boy mysteriously disappears and the boy and his father go searching for her. Trails lead to Europe and during a dangerous journey the boy and the father learn to respect each other again. "Target" is an ordinary but action-packed 80s thriller by "Bonnie and Clyde" director Arthur Penn, who sadly passed away a couple of months ago. Mustanaamio7's rating:
89 7.2 6.9 13.12. 2010
A thought-provoking collection of short films revolving around the WTC strikes. All the films are directed by different directors from different countries around the world. Some of them aren't directly related to the terrorist attacks, but they are based on metaphors, like Shohei Imamura's segment, which tells about a Japanese WWII veteran who thinks he is a snake. Alejandro González Iñárritu's minimalistic short film is the most memorable one. We only see a blank screen and hear real phone calls and emergency messages, occasionally interrupted by flashes of people jumping and falling from the upper levels of the World Trade Center towers. Ken Loach's segment is also very powerful and shocking work of art. It tells about the U.S. backed military coup which overthrew Salvador Allende, the first democratically elected Marxist president of Chile, and established Augusto Pinochet's brutal military dictatorship. This happened on 11 September 1973 and we see one of the survivors writing a letter about his thoughts on the horrific events. Mustanaamio7's rating:
914 8.5 8.6 12.12. 2010
A phenomenal masterpiece that ended the silent era and also one of my all time personal favorites. The movie highlights importance of love and solidarity in a way that can't be mimicked. Mustanaamio7's rating:
71 4.9 4.1 11.12. 2010
Steven Seagal as an ex-cia agent who have to beat countless brutal criminals with his martial art skills. Is it just me or has this been done before? A grim action hero also fights with samurai swords, but unfortunately not even the sharpest of the swords is going to make him any more convincing actor. Mustanaamio7's rating:
73 6.6 6.9 10.12. 2010
An English aristocrat is captured by Sioux Indians and forced to pass agonizing tests in order to become a respected member of the tribe. This dated and graceless predecessor of "Dances with Wolves" looks twenty years older than it actually is. In the 70s white actors were still playing Indian roles. Mustanaamio7's rating:
658 5.7 5.8 7.12. 2010
A wealthy Cuban coffee baron searches for a woman via letter and marries an American woman who appears to be more beautiful than the man expected. However, later the woman escapes after emptying the man's bank account and her mysterious past slowly becomes exposed. The movie is based on the novel "Waltz into Darkness" by Cornell Woolrich and it's also a remake of François Truffaut's "Mississippi Mermaid", which isn't a masterpiece either but still way more engaging version than this tedious and awkward melodrama. The love making scenes aren't erotic at all so the film doesn't work even as softcore porn. Mustanaamio7's rating:
33 5.8 6.6 6.12. 2010
John Guillermin is moderately impressive at directing action but characters in his films are usually paper-thin caricatures. That's the problem also with "The Bridge at Remagen" which is a depiction of a crucial battle of World War II. It is respectable that the director tries to tell the story from both the German and Allied perspective, but he doesn't have anything special to say about the subject. Mustanaamio7's rating:
688 5.3 5.4 5.12. 2010
Eli Roth clearly didn't learn anything from "Hostel" because the sequel is just same trash with new characters. The fact that this completely talentless director is actually allowed to make movies is more disturbing than any of his predictable horror films. Mustanaamio7's rating:
693 5.4 5.9 2.12. 2010
A remake of an award-winning Japanese film, which tells about a married man who becomes interested in a curvy dance teacher and secretly starts taking lessons. The soundtrack and the dance scenes are fine but the story doesn't offer anything new. The ending is overly sugary. Mustanaamio7's rating:
1055 5.8 5.8 1.12. 2010
A troubled teenage boy learns that he is actually the son of Poseidon and a demigod, but he is also accused of stealing Zeus' mighty lightning bolt. With help from his protector and an other demigod the boy have to prove that he isn't guilty in order to stop a battle between the gods. This otherwise very conventional fantasy film includes some absurdly fascinating scenes. In one scene two demigods and a goat/human hybrid are visiting a casino in Las Vegas and trying to find an important pearl, but they are drugged by eating lotus flowers and end up having fun while Lady Gaga's "Pokerface" is playing in background. I wouldn't be surprised if this freaky scene was inspired by some of Gaga's stage performances. Mustanaamio7's rating:
481 7 6.8 30.11. 2010
Two con men brothers and their associate, a quiet female explosives expert, decide to team up for one final task. Their target, an eccentric and lonely heiress obsessed with weird hobbies, joins the group believing she's going to experience a great adventure while traveling around the world. The story is clearly inspired by the old classic Hollywood adventure comedies, but even the good actors can't save the film because the director repeats the same tricks too many times. Mustanaamio7's rating:
1312 5.5 6.3 29.11. 2010
Robert Zemeckis should really think up some better ideas. For example, what about directing a movie that actually looks like a movie? Zemeckis belongs to the same group of technology-obsessed big budget directors as James Cameron, whose best days are also in the past. "Avatar" and "Beowulf" are both so utterly ridiculous, loud and cliched films that it's impossible to take anything about them seriously. It seems that there would be a lot of work for Grendel to do in Hollywood nowadays. Mustanaamio7's rating:
22 6.1 7.3 28.11. 2010
An Indian movie that is based on a true story tells about Phoolan Devi, a woman, who was humiliated countless times but managed to avenge wrongdoers by taking part in a feared bandit group. Finally she became the most feared criminal in India. "Bandit Queen" is the director Shekhar Kapur's gripping and shocking breakthough film, and a powerful statement against sexual violence which is a very big problem especially in conservative rural India. Mustanaamio7's rating:
|
People who voted for this also voted for
Minusta Watchmen on puuduttavan pitkäveteistä ja rutikuivaa tehostesotkua, jossa ei aivan liian pitkän keston aikana tapahdu edes mitään etäisestikään järkevää. Näin korneja hahmoja ei millään voi ottaa vakavissaan, varsinkin näin kuluneen kliseisellä dialogilla. Esim. repliikki "I can change almost anything... but I can't change human
nature." on sitä samaa tavaraa mitä nähdään jokaisessa sarjakuvaelokuvassa.
Dialogissa on joitain todellisia pohjanoteerauksia, jotka oikeasti yllättivät hölmöydellään: "He's a vegetarian for christ sakes, never killed anyone in his life". Typerää on siis se vastaus jonka toinen hahmo antaa: "Hitler was a vegetarian". Joissain lukion filosofiatuntien väittelyissä tällaisia odottaisi kuulevansa mutta ei elokuvassa joka olisi tarkoitus ottaa vakavissaan. Entä sitten jos Hitler oli kasvissyöjä? Entä ne kaikki diktaattorit, jotka olivat lihansyöjiä?
Melko hälyttävää kaksinaismoralismiakin esiintyy, esim. seksikohtaus on toteutettu varsin häveliäästi, mutta toisaalta elokuvassa on mm. kohtaus, jossa halkaistaan lihaveitsellä lähikuvassa äijä keskeltä kahtia. Jonkinlainen tasapaino olisi hyvä olla. Suurin ongelma on kuitenkin se, että mikään hahmon teko ei kiinnostanut vähääkään ja se pääsanoma oli liian alleviivattu eikä herättänyt mitään kummempia ajatuksia.
Ihan huomautuksena ja kommentoimatta Watchmeniä sen kummemmin (paitsi että kyseessä on postmodernistisen sarjakuvan merkkiteos ja elokuva tavoittaa minun mielestäni oikeastaan lähes vahingossa erittäin hyvin sarjakuvaelokuvan keinoin sen tunnelman mitä pitääkin, vaikka ymmärränkin vallan hyvin poikkeavat mielipiteet), että seksi ja väkivalta eivät kovin helpolla rinnastu toisiinsa vaikka humanistisessa ja hyvää tarkoittavassa argumentoinnissa näin usein on. Tämän rinnastuksen ytimenä filmien maailmassa ovat lähinnä elokuvasensuurin tai ikärajoitusten luomat määritelmät ja kiellot, jotka sinänsä ovat pohjana hataria, koska niiden luomisen syyt ja tarkoitusperät ovat paitsi aina väiteltävissä, myös usein itsessään kaksinaismoralistisia (kasvatetaan ihmisistä kunnon Jumalaa pelkäävää kansalaisia jne).
Seksiä ja väkivaltaa voidaan siis verrata toisiinsa lähinnä siksi, että kumpikin ovat tai ovat olleet niin sanotusti kiellettyjä, tabuja, mutta mitään _lähtökohtaisesti_ tai sisällöllisesti yhteistä näillä kahdella elementillä ei ole ellei niitä tietoisesti miksata samaan kasaan (gornon kliimaksit ja muut vastaavat tapaukset).
Argumenttisi ydin on nyt siis minun näkökulmastani se, että minun pitäisi vaatia vaikkapa valtavaa määrää paljaita tissejä yhden filmissä näkemäni parin sijasta, jos katson ronskia väkivaltafilmiä - tai paljon mukaan ympättyä väkivaltaa jos katson rohkeaa erotiikkaa tai juonellista pornoa, jossa on joku ohimennen hutkaistu action-kohtaus.
Tai sitten jommasta kummasta elementistä on luovuttava, koska nämä asiat eivät saisi mennä yhteen jos kumpikin ei saa mennä vastaavalla tasolla överiksi kuin toinen. Nyt pikemminkin argumentti kuulostaa kaksinaismoralistiselta, vaatimukselta siitä että itseasiassa niin sanotusti eksploitatiivisina pidettäviä ulottuvuuksia on oltava aina lisää jos jokin niistä menee jollain (en tiedä millä) mittarilla laskettuna toisen edelle. Mittarina pitäisivät taas toimia elokuvasensuurin tai ikärajalautakuntien määritelmät, jotka, kuten jo edellä totesin, ovat itsessään hatara pohja. Väkivallan tai seksuaalisuuden vähentäminenkään taas kun harvemmin tuo vaikka toimintagenren elokuvaan mitään lisää. Miehen halkaiseminen kun on varmasti pientä verrattuna siihen mitä elokuvissa voi näyttää tai on näytetty enkä ainakaan itse alkaisi lähtökohtaisesti (itse-)sensuroimaan mitään väkivaltaa.
Tietty aina voi ajatella, että miksi niin sanottuja rakkauden tekoja ei saa esitellä laajemmin kun väkivaltaakin saa, onhan rakkaus jotenkin automaattisesti hienompana pidetty asia (argumentti missä unohdetaan koko ajan, että myös väkivalta on ihmiseen sisään koodattu vietti, valitettavasti). Yksi mahdollinen vastaus löytyy esimerkiksi jo mainitusta filmistä. Watchmenin rakastelukohtaus on aika ihastuttavan rasvainen kokemus, pikemminkin kuin häveliäs.
Hallelujah soi ja mielet räjähtävät kuin shampanjapullon korkit - ironisesti juuri sellaista seksiä joita vain pop-kulttuurin ytimessä keksityt henkilöt voisivat koskaan harrastaa ja joka on katsojalle ideaalisesti aina saavuttamattomissa juuri siksi, että siinä ei paljasteta kaikkea ja jotain jää mielikuvien varaan. Katsojan saama payoff toimii tällöin eri tavalla kuin väkivallan tapauksessa, jossa pimeimmät impulssimme saavat tyydytystä juuri siksi, että näemme karmeimman mahdollisen lopputuloksen - kuin olisimme itse suorittaneet tapauksen. Toki monet väkivaltaa käsittelevät filmitkin toimivat niin, että se mitä ei näy, on aina mielikuvituksessa nähtyä kovempi juttu, mutta näitä leffoja on pidettävä enemmänkin toisten genrejen edustajina (Fritz Langin M yksi klassinen esimerkki, tuoreimmista vaikkapa No Country for Old Men). Ne eivät palvele samaa tarkoitusta kuin siis vaikka toimintagenre.
Aina voi toisaalta kirjoittautua ulos koko elokuvaväkivallasta tai -seksistä, mutta en näe mitään syytä miksi niin pitäisi kokonaisvaltaisesti tehdä. Ajatuksia?
"Ihan huomautuksena ja kommentoimatta Watchmeniä sen kummemmin (paitsi että kyseessä on postmodernistisen sarjakuvan merkkiteos ja elokuva tavoittaa minun mielestäni oikeastaan lähes vahingossa erittäin hyvin sarjakuvaelokuvan keinoin sen tunnelman mitä pitääkin, vaikka ymmärränkin vallan hyvin poikkeavat mielipiteet), että seksi ja väkivalta eivät kovin helpolla rinnastu toisiinsa vaikka humanistisessa ja hyvää tarkoittavassa argumentoinnissa näin usein on. Tämän rinnastuksen ytimenä filmien maailmassa ovat lähinnä elokuvasensuurin tai ikärajoitusten luomat määritelmät ja
kiellot, jotka sinänsä ovat pohjana hataria, koska niiden luomisen syyt ja tarkoitusperät ovat paitsi aina väiteltävissä, myös usein itsessään kaksinaismoralistisia (kasvatetaan ihmisistä kunnon Jumalaa pelkäävää kansalaisia jne)."
Ei elokuvasensuuri tai ikärajoitukset minusta mitenkään tähän liity. Noiden asioiden rinnastaminen on nyt vain minun oma henkilökohtainen tapa kuvata tekijöiden tekopyhyyttä.
"Seksiä ja väkivaltaa voidaan siis verrata toisiinsa lähinnä siksi, että kumpikin ovat tai ovat olleet niin sanotusti kiellettyjä, tabuja, mutta mitään _lähtökohtaisesti_ tai sisällöllisesti yhteistä näillä kahdella elementillä ei ole ellei niitä tietoisesti miksata samaan kasaan (gornon kliimaksit ja muut vastaavat tapaukset)."
Seksi ja väkivalta tosiaan ovat, varsinkin amerikkalaisessa elokuvassa, edelleenkin tabuja. Se, että onko seksillä ja väkivallalla jotain yhteistä on tässä yhteydessä irrelevanttia, sillä niiden rinnastamisella voi silti kertoa jotain kaksinaismoralismista tai tekopyhyydestä.
"Argumenttisi ydin on nyt siis minun näkökulmastani se, että minun pitäisi vaatia vaikkapa valtavaa määrää paljaita tissejä yhden filmissä näkemäni parin sijasta, jos
katson ronskia väkivaltafilmiä - tai paljon mukaan ympättyä väkivaltaa jos katson rohkeaa erotiikkaa tai juonellista pornoa, jossa on joku ohimennen hutkaistu action-
kohtaus."
Kyse ei ole nyt määrästä, vaan ennemminkin siitä, että miten nämä elementit on esitetty ja sisällytetty elokuvaan niin, että ne tuntuvat kokonaisuuden kannalta järkevältä.
Tasapainolla tarkoitan sitä, että elokuvakerronnan eri elementit toimivat sopusoinnussa keskenään, ja Watchmenin tapauksessa kokonaisuus ei toimi.
"Tai sitten jommasta kummasta elementistä on luovuttava, koska nämä asiat eivät saisi mennä yhteen jos kumpikin ei saa mennä vastaavalla tasolla överiksi kuin toinen. Nyt
pikemminkin argumentti kuulostaa kaksinaismoralistiselta, vaatimukselta siitä että itseasiassa niin sanotusti eksploitatiivisina pidettäviä ulottuvuuksia on oltava aina lisää jos jokin niistä menee jollain (en tiedä millä) mittarilla laskettuna toisen edelle. Mittarina
pitäisivät taas toimia elokuvasensuurin tai ikärajalautakuntien määritelmät, jotka, kuten jo edellä totesin, ovat itsessään hatara pohja. Väkivallan tai seksuaalisuuden vähentäminenkään taas kun harvemmin tuo vaikka toimintagenren elokuvaan mitään lisää. Miehen halkaiseminen kun on varmasti pientä verrattuna siihen mitä elokuvissa voi näyttää tai on näytetty enkä ainakaan itse alkaisi lähtökohtaisesti (itse-)sensuroimaan mitään väkivaltaa."
Toistat tässä itseäsi, näihin vastasinkin jo tuossa edellisessä kohdassa. Enkä minäkään kannata sensuuria.
"Tietty aina voi ajatella, että miksi niin sanottuja rakkauden tekoja ei saa esitellä laajemmin kun väkivaltaakin saa, onhan rakkaus jotenkin automaattisesti hienompana pidetty asia (argumentti missä unohdetaan koko ajan, että myös väkivalta on ihmiseen sisään koodattu vietti, valitettavasti). Yksi mahdollinen vastaus löytyy esimerkiksi jo mainitusta filmistä. Watchmenin rakastelukohtaus on aika ihastuttavan rasvainen kokemus, pikemminkin kuin häveliäs."
Amerikkalaiseksi elokuvaksi se kohtaus ei välttämättä olekaan niin häveliäs, mutta omasta näkökulmastani on. Eikä tuossa mainitsemassasi argumentissa unohdeta mitään, seksi nyt vain on huomattavasti harmittomampaa toimintaa kuin
väkivalta, eikä sitä tosiasiaa muuta se, että ne molemmat ovat ihmisen sisään koodattuja viettejä. Mikä se vastaus muuten sitten on?
"Hallelujah soi ja mielet räjähtävät kuin shampanjapullon korkit - ironisesti juuri sellaista seksiä joita vain pop-kulttuurin ytimessä keksityt henkilöt voisivat koskaan harrastaa ja joka on katsojalle ideaalisesti aina saavuttamattomissa juuri siksi, että siinä ei paljasteta
kaikkea ja jotain jää mielikuvien varaan. Katsojan saama payoff toimii tällöin eri tavalla kuin väkivallan tapauksessa, jossa pimeimmät impulssimme saavat tyydytystä juuri siksi, että näemme karmeimman mahdollisen lopputuloksen - kuin olisimme itse suorittaneet tapauksen. Toki monet väkivaltaa käsittelevät filmitkin toimivat niin, että se mitä ei näy, on aina mielikuvituksessa nähtyä kovempi juttu, mutta näitä leffoja on pidettävä enemmänkin toisten genrejen edustajina (Fritz Langin M yksi klassinen esimerkki, tuoreimmista vaikkapa No Country for Old Men). Ne eivät palvele samaa tarkoitusta kuin siis vaikka toimintagenre."
Siinä seksikohtauksessa, kuten leffan missään muussakaan kohtauksessa, ei ollut mitään payoffia ja siksi se tuntuikin niin turhalta ja tylsältä. Kyllähän samoja tyylikeinoja, kuten väkivallan piiloteltua esittämistä, voi muuten käyttää eri genren elokuvissa. Tärkeimmät kysymykset ovat nyt kuitenkin ne, että miten ja mitä tarkoitusta palvellakseen se väkivalta elokuvaan on sisällytetty. Minusta Watchmenin epäonnistumisen yksi perimmäisistä syistä kun on juurikin se, että se yrittää kosiskella katsojia järjettömällä väkivallalla edes antamatta sille mitään järkevää asiayhteyttä, ja tämä tekee kokonaisuudesta epätasaisen ja hankalasti katsottavan.
Myös se kyllä pistää ihmetyttämään, että miten niin monet voivat ylipäätänsä hyväksyä niin kokonaisvaltaisesti epämiellyttävän asennemaailman (esim. väkivallan ja voiman ihannointi sekä jumalolentojen palvonta. Rasismi ja myös aivoton machobullshit ovat myös Zack Snyder -elokuvassa itsestäänselvyys) mitä tässäkin filmissä viljellään.
"Aina voi toisaalta kirjoittautua ulos koko elokuvaväkivallasta tai -seksistä, mutta en näe mitään syytä miksi niin pitäisi kokonaisvaltaisesti tehdä. Ajatuksia?"
En minäkään, enkä ole koskaan ollut niin aikeissa tehdä. Mielipiteitäsi oli kuitenkin ihan kiinnostava lukea.