Explore
 Lists  Reviews  Images  Update feed
Categories
MoviesTV ShowsMusicBooksGamesDVDs/Blu-RayPeopleArt & DesignPlacesWeb TV & PodcastsToys & CollectiblesComic Book SeriesBeautyAnimals   View more categories »
Listal logo
25
vote
2906 Views    Share:

Martial arts & ninja movies (top list only)

Movie list created by Kurkkuharja Avatar

Add header image

Choose file... or enter url:
Sort by: Showing 1-50 of 134
Decade: Rating: List Type:
People who added this item 437 Average listal rating (278 ratings) 7.4 IMDB Rating 7.6
Juuri kun pääsin hehkuttamasta Sonny Chiban ylivoimaisuutta Jackie Chaniin verrattuna, tulee tämä elokuva, enkä voi kuin todeta Drunken Masterin olevan yksi parhaista näkemistäni martial arts-filmeistä.

Hölmö huumori onnistuu naurattamaan (eritoten sataprosenttisen viinan maistiaiset), taistelut ovat verettömyydessään upeaa katsottavaa ja tarina jaksaa pitää lievästä yksinkertaisuudestaan huolimatta pihdeissä loppuun asti. Myös kamerakulmat ovat taisteluissa paikoillaan kuin nenä naamassa, eikä näyttelypuolellakaan ole pahaa sanottavaa.

Ehkäpä aivoton elokuva, muttei kuitenkaan aivan pelkkää aivotonta mättöä. Ehdottomasti paras näkemäni elokuva Jackie Chanilta tähän mennessä, vaikken miehen töistä pahemmin muuten perustakaan.
Kurkkuharja's rating:
Rate:
Watched Wanted Custom
People who added this item 72 Average listal rating (50 ratings) 6.2 IMDB Rating 6.1
Cho Osakilla (Sho Kosugi) ei mene kotimaassaan Japanissa kovinkaan vahvasti, tämä näes löytää leijonan osan perheestään kotipihaltaan verilammikossa, murhan tehneet ninjasoturit hengailemassa vieressä katanat käsissä. Cho on itsekin ninja, ja tekeekin tappajista silppua alta aikayksikön. Miehen ystävä Braden (Arthur Roberts) onnistuu tapauksen jälkeen vakuuttamaan Chon ninja-uran lopettamisen järkevyydestä, harkitsemaan muuttoa Californiaan isoäitinsä (Grace Oshita) ja pienen poikansa (Kane Kosugi) kanssa ja tienestiä kerätäkseen avaamaan ison nukkenäyttelyn. Perhe siirtyykin Jenkkeihin ja elämä hymyilee hetken, kunnes lopulta monen mutkan kautta paljastuu, että Nousevan Auringon Maassa parisenkymmentä vuotta ninja-taitoja itsekin opiskellut Braden onkin koko ajan vain käyttänyt Japanin kollegaansa hyväksi heroiinibisnestensä naamioimiseen. Chon on aika kaivaa vielä kerran miekkansa esiin ja verhoutua ninjan huppuun. On tullut aika kostaa ja antaa veren virrata kuin Vantaanjoen konsanaan.

Revenge Of The Ninja on yksinkertaisesti sanalla sanottuna mahtava! Elokuvassa on aivan kaikkea mitä edes toivoa uskaltaisi. Mukana on niin lapsi- kuin mummoninjaa, keski-ikäisiä kaljamaha-karatekoita, shuriken-vyönsolkia, hypnoosia, tulen ampumista kädestä, verta litrakaupalla. Myös taistelutantereiden osalta käydään läpi lähes kaikki mahdolliset ja mahdottomat miljööt aina lasten leikkikentästä auton takapenkkiin, puhumattakaan silmiä hivelevästä loppuhuipennuksesta pilvenpiirtäjän kattotasanteella. Toiminta myös kestää karkeasti sanottuna lähes tauotta leffan alusta aina loppuun asti, mitä nyt silloin tällöin muutamia lauseita juonen kuljettamisen edistämiseksi suusta lauotaan.

Ja se toiminta! Sho Kosugi on niin pirun kova jätkä! Kaveri mättää turpaan viittä ninjaa kerrallaan, hyppää voltilla auton katolle, kiipeää parin piikin avulla pitkin vaakasuoria seiniä, raahautuu hetken jopa yhden käden varassa pakun perässä kadulla viiltohaava vatsassaan... Myös Arthur Roberts tulkitsee Bradenia oikein hienosti, ja vaikkakin kyseessä on loppujen lopuksi vain yksi sydämetön, lapsia kaappaava, ystäviään pettävä ja naisia alistava huumeisiin sekaantunut kusipääpahis, niin kyllä kaverista ainakin lopputaistelun aikana onnistutaan puristamaan muutama pisara kunniaakin. Muutkin näyttelijöistä suoriutuvat työstään hyvin, erityismaininta italiaanomafiapomona heiluvalle Mario Gallolle, joka saa hahmoonsa juuri sitä samaa omahyväisyyttä ja itsekeskeisyyttä, johon Saapasvaltiossa niin helppo on todellisuudessakin törmätä. Ainoa riman alittaja on Bradenin naisystävänä heiluva Ashley Ferrare, joka ei muuta osaakkaan näytellä kuin niukoissa määrin paljasta pintaa.

Äänimaailmassa musiikki on paljolti japanilaistaidetta ja hyvää onkin. Miekat kolisevat taisteluissa kauniisti ja shurikenit suhisevat ilman halki. Ohjaus on matseissa nopeatempoista ja ajaa asiansa muutenkin mallikkaasti. Myös erikoistehosteet sekä maskeeraus ovat komeaa katsottavaa, ja etenkin lopun verisuihkuefekti on erittäin nautinnollista tavaraa.

Ninjan Kosto on toimintaelokuvana lähes täydellistä luokkaa, ja sen lumovoimaa eivät pysty estämään edes leffan erinäiset idioottimaisuudet, kuten esimerkkeinä vessatappo (äijä menee siviileissä sisälle, vaihtaa kovalla vaivalla ninjapuvun päälleen vain tappaakseen huussiin saapuvan gangsterin kymmenessä sekunnissa ja pynttäytyy jälleen normikuteisiin kävelläkseen ulos laitoksesta muina miehinä) tai tyttö, jonka poikaystävä murhataan uima-altaaseen tämän viereen, mutta neito jää vain suu supussa ruumiin viereen odottamaan omaa kuolemaansa ilman pienintäkään aikomusta paeta. Oli miten oli, ei tälläisestä oikeastaan edes jaksa välittää, eiköhän moinen hölmöily nyt kuitenkin peräti saata olennaisena osana kasarininjailuun kuuluakin.

Eli pidemmittä puheitta voin uskaltautua suosittelemaan tätä teosta jokaiselle, johon vauhdikkaan verinen kung-fu-mättö, ninjameininki taikka ihan vain toimintaelokuvat ylipäätään hiukkaakaan kolahtavat. Ja ehdotan vielä loppuhuipennukseksi kiertämään samalla sarjan kolmannen osan, Ninja III:n, kaukaa kuin hiiri kissan.
Kurkkuharja's rating:
Rate:
Watched Wanted Custom
People who added this item 7686 Average listal rating (4961 ratings) 7.7 IMDB Rating 8.1
Vanhasta roskasta inspiraationsa idun löytäneen uudemman sukupolven toimintaleffojen ehdotonta parhaimmistoa. Kaikki kikkailu, visuaalinen ilme, musavalinnat, Tarantinon into teokseensa ja se tapa, jolla toiminta ja väkivalta esitetään, ovat herkkua silmille, eikä nykyajan hollyhuuhaan peruspilarina olevia mauttomuuksia, mukanäpsäkkää dialogia tai muuta perseilyäkään ole mukana. Kun tähän lisätään vielä rakkauteni eksploitaatiota kohtaan, sekä annos yläastevuosiltani periytyvää nostalgiaa tätä elokuvaa kohtaan, ei voi kuin havahtua neljän tunnin hujahtaneen Kill Billin parissa ohi kuin huomaamatta. Erillisinä elokuvina en volume ykköstä ja kakkosta ole koskaan suostunut pitämään, olen katsonut ne aina peräjälkeen ja näinpä ollen arvioinkin ne yhtenä ja samana filminä.
Kurkkuharja's rating:
Rate:
Watched Wanted Custom
People who added this item 6256 Average listal rating (4187 ratings) 7.6 IMDB Rating 8
Onnellinen perhe tapittaa yhdessä Shogun Assassinia iltasaduksi, voi taivahan talikynttilät!

Kuten vol. 1:n kommentissani jo totesin, ovat Kill Billit minulle yhtä ja samaa leffaa, enkä siispä tämän kakkososan risuja ja ruusuja sen kovemmin enää ala erittelemään. Pai Mei jyrää!
Kurkkuharja's rating:
Rate:
Watched Wanted Custom
People who added this item 9 Average listal rating (5 ratings) 7.2 IMDB Rating 5.8
Tämä on viisi tähteä. Piste. Kömpelöä martial artsia spagettilänkkäriin yhdistävä leffa, jossa potkitaan porukkaa munille, thaimaalainen tyyppi huutaa aasille erämaassa, talot räjähtelevät revolverin luodeista ja George Eastman esittää sheriffiä nimeltä James, ei ole mitään muuta. Ja se on sitten jämpti.
Kurkkuharja's rating:
Rate:
Watched Wanted Custom
People who added this item 15 Average listal rating (9 ratings) 6.8 IMDB Rating 6.1
Nyt mäsähtää ja täysillä!

Toiminta on super-siistiä ja niin musiikki kuin sekopäinen ja poukkeileva kuvauskin ihmeellisiä. Erikoisia hidastuksia, jähmetyksiä ja leikkauksia käytetään runsaanlaisesti, lumisilla katoilla sekä sateisilla pihoilla käydyt taistelut hivelevät samettisella kosketuksellaan silmämunia ja goreakin löytyy. Edes Sonny Chiban hahmon pikainen kuolema jo leffan alkupuolella ei harmita hetkeä kauempaa, sen verran tutisuttavaa näiden muidenkin karateka-pukuihin vaatetettujen ja kiinalaisen talonpojan hattua päässään pitävien kamppailijoiden mättämistä on seurata.

Tiedä häntä, meneekö arvosana vähän yläkanttiin ennen tätä pettymyksen tuottaneiden kahden aiemman eksploitaatiofilmin vuoksi, mutta itse joka että viihdyin Dragon Princessin parissa aivan absoluuttisesti koko rahan edestä.
Kurkkuharja's rating:
Rate:
Watched Wanted Custom
People who added this item 67 Average listal rating (44 ratings) 6.1 IMDB Rating 5.1
Ei herranjumala, en taas pysty tajuamaan, mitä ajattelinkaan haukkuessani Dominationin vanhojen, tiukkapipoisten muistikuvieni perusteella lyttyyn Revenge of the Ninja -revikassani. Tämähän on aivan tajunnan räjäyttävä paketti ninjailua, huisketta, campia, salamia, kipinöitä, manailua ja vertakin, ilmeisesti Michael Myersin perheeseen kuuluvasta pahisninjasta puhumattakaan. Discoa löytyy soundtrackilta, katana lentelee kaapista omine voimineen, Sho Kosugi puskee täysillä ja viihdeprosenttikin on huikea. Pakkohankintahan Ninja III lähitulevaisuudessa elokuvateatterini arkistoihin ilman muuta on, siitä ei pääse yli, ali, ympäri tai edes shurikenillakaan lävitse. Kasari rocks!
Kurkkuharja's rating:
Rate:
Watched Wanted Custom
People who added this item 9 Average listal rating (3 ratings) 8 IMDB Rating 6.8
Johtuneeko krappiksesta ja juttuseurasta Härkätaistelijan aikana, mutta Karate Bearfighter pesee kyllä ykkösosan mennen tullen. Kyllähän siekailemattoman filmatisoinnin huomaa (ilmeisesti?) taas mangaan perustuvan, ja tuskinpa tällä enää hirveämmin tekemistä todellisen Oyaman elämänkaaren kanssa on.

Sonny Chiba on superkova tylynä, kaikki nippuun pistävänä antisankarina, mutta samalla eräänlainen patteri. Tuhat psykologia tai Hollywoodin käsikirjoittajaa voi ladella sinulle erinäisiä elämänohjeita, mutta jos Sonny sanoo, että sinun pitää mies pysyä vahvana ja taistella sisäistä pelkuriasi vastaan, niin perkele, se on sillä selvä.

Runsaat tappelut ovat näyttävän brutaaleja röntgeneineen kaikkineen, kohokohtanaan campiksi menevä matsi karhupukuista miestä vastaan. Loppumättäminen rannalla on dramatisoitu hyvin musiikin sekä vimmaisen kameratyöskentelyn yhdynnällä.

Vaikka tapahtumien kulku on varsin suoraviivaista paukutusta vimmaisen leikkauksen säestämänä, välistä hellytään herkemmiksikin. Käsite "pitäisikö itkeä vaiko nauraa" saakin täysin uudenlaisen merkityksen Sonnyn luvatessa pikkupojalle ettei koskaan jätä tätä, ja jo seuraavassa kohdassa kiitää junalla horisonttiin kyynelsilmäinen skidi perässään.
Kurkkuharja's rating:
Rate:
Watched Wanted Custom
People who added this item 171 Average listal rating (111 ratings) 7.1 IMDB Rating 7.1
Älyttömän överiksi vedettyä toimintaa vakuuttavilla b-efekteillä sekä kovan luokan musiikilla. Kohtaukset ovat pirullisen ennalta-arvaamattomia, parhaana esimerkkinä aikamoinen lopputaistelu äkillisine muodonmuutoksineen. Hahmotkin ovat mielestäni toimivia, johtajamutantin ylensyönyt poika jaksaa eritoten naurattaa.
Kurkkuharja's rating:
Rate:
Watched Wanted Custom
People who added this item 56 Average listal rating (44 ratings) 7 IMDB Rating 5.9
http://www.laajakuva.net/post/show/138
Kurkkuharja's rating:
Rate:
Watched Wanted Custom
Aavana avautuva valtameri. Vienon rauhaisa merituuli puhaltaa kasvoillesi suolaisen lempeästi. Tunnet, kuinka varpaasi uppoavat rannikon kullanruskeaan ja pehmeään hiekkaan. Jossain kaukaisuudesta kantautuu vaimea lokin kutsuhuuto. Aistit rauhan, aistit harmonian. Näet vajaan tusinan mustanpuhuvaa naamiomiestä, joiden päät sinkoutuvat salaman lailla esiin tuosta jalosta kivivellistä, ja jotka pinkaisevat vähintään yhtä suurella intohimolla kipittämään kohti sisämaata voltteja heitellen, puissa kiipeillen ja vesiputouksiin sukeltaen, kunnes lopulta kukin nappaa taskustaan pienen lapion ja kaivautuu kuin rasvattu ankerias takaisin maan uumeniin. Koko toiminnan ajan kuulet tietysti aivan uskomattoman mahtipontisen musiikin kaikuvan korvissasi. Se siitä luonnonrauhasta, sillä elokuvan tuotantoyhtiön logon jälkeen ei Ninja in the Dragon's Denissä, mm. Jackie Chan -hitti Drunken Masterin takana olevan Ng See Yuenin tuottamassa kung fu -kaaoksessa ole luvassa juuri ainuttakaan rauhallista hetkeä ennen The End -tekstiä.

Sillisalaattijuoni kertoo meille sekavahkon tarinan isänsä kuolemaa hyvittäessä vaimoineen Kiinaan rantautuvasta japsininja Jen Moosta (tulkitsijanaan Hiroyuki Sanada), sekä kohtalon oikusta tämän kanssa kohtaavasta taitavasta, mutta tunaroivaa ja aikuisviihteen parissa viihtyvää oppitoveriaan Ah Cheeta (Po Tai) surutta halvalla panevasta kung fu -oppilas Ah Chingista (Conan Lee). Stoorin peruspilari olisi siis kostotarina tai vaikkapa parikin, mutta mukaan mahtuu myös niin maagisia voimia hyödyntävää soturijoukkoa, seipäiden nokassa taiteilevaa härkäpaholaista, yllättäviä juonenkäänteitä, kuin totta kai roppakaupalla onnettomuudessaan poskettoman nauruhermoja koettelevaa kökköhuumoriakin, unohtamatta tietenkään joka ainoan nurkan takaa esiin vyöryviä ja erityisen näyttäviä martial arts -otteluitakaan.

Ninja in the Dragon's Denin ensimmäiseksi valttikortiksi muodostuvatkin nuo (sellaiset puolet leffan kestosta kattavat) mäiskintämatsit, ja mikäli erikoistrikkejä tai muuta kusetusta ei kähinään ole käytetty, ei voi kuin haukkoa henkeään moisen koreografian äärellä. Äijät vetävät hyppypotkua puujalat kintuissa, pomppivat seinillä kuin superpallot, keikkuvat köysissä ja heittävät muutenkin todella upeita liikesarjoja ruudulle hedelmäpeliäkin nopeammalla syötöllä niin markkinoilla, temppelissä kuin pihamaallakin. Vaikka avainsanana otteluissa ovatkin tyhjät kädet, ehditään puolentoista tunnin aikana aseena käyttää vaikka minkälaista pommia, katanaa ja jopa hiuksiakin, puhumattakaan tiukan paikan tullen avuksi otettavista krouveista keinoista, jotka huvittavat härskiydessään aina pimeässä huoneessa jätkän päälle paiskattavasta kimaltelevasta hopeatomusta (jonka jälkeen glitterillä peitottu pukari ryömii tottakai tumman maton alle näkymättömiin) valkoiseen seinään samanvärisen päiväpeiton turvin sulautumiseen. Välistä rähinä myös menee aseiden kalistessa hiukan punertavaksikin, mutta muutamaa roiskahdusta ja paria irtojäsentä enempää gorea ei Ninja in the Dragon's Den Hong Kong Legendsin dvd:n kannessa kirkuvasta K-18 -leimasta huolimatta tarjoa.

Toinen ässä toiminnan ohessa ohjaaja Corey Yuenin hihassa on tietysti se rainan vitsitykitys, joka pistää suun hymyyn tuon jo läpikäydyn intron lisäksi myös vähemmänkin tahattoman koomiikan, eli suomeksi sanottuna typerääkin typerämmän (kirjaimellisesti) puujalkaläpän saralla. Ah Chee vetää suurimman osan leffan huumorista kotiin törttöilyillään ja naaman vääntelyillään, mutta myös Ah Chingin taistelun tiimellyksessä viljelemät sanaisen kalvan sivallukset takaavat idioottimaisuudessaan naapurien ilahtuvan iloisena raikuvaan nauruun vaikka kolmen maissa aamuyöllä. Komediaa on muutenkin sekoitettu mätkintään aimo annos, eikä askeleen päähän rannasta teatraalisen "en osaa uida!" -huudon säestyksellä hukkuvaa munkkia tai ninjan rouvan maitorauhasista lentäviä säteitä likaisille asioille allergisen papin silmiin yksinkertaisesti pysty katsomaan naama pokerilla.

Viihdyttävyytensä ohella elokuva ei saa sapiskaa muultakaan toteutukseltaan. Puvut ovat ninjakääreistä aina jonkin sortin shaolin -kaapuihin asti komeaa tekoa, eikä taistelutantereidenkaan rakentamisesta viitsi pahaa lausetta turhaan ilmoille manata. Musiikki vaihtelee kauniiden ja tunnelmallisten sävellysten, sekä uskomattoman levottomaksi saavan nujakointipauhaamisen välillä, ja tappeluissa iskuja säestävät "splash" -läsähdykset ovat omiaan pitämään sitä iän ikuista hölmöä virnettä ilman pulloakin yllä. Näyttely on niin hyvää, kuin mitä aasialaisesta teatterista mitään ymmärtämätön suomipoika voi irti repiä, ja erikoistehosteetkin jaksavat rokata tulessa roihuavine ukkoineen ja niin rappusten kuin vesimyllyn siipirattaiden läpi lentelevine sotureineen. O´le!

Yhteenvetona Ninja in the Dragon's Den ei ehkä pohdiskele filosofisesti maailman syntyjä syviä tai tarjoa elokuvamaailman (tai edes martial arts -pallon) kartalla mitään persoonallisen uutta tai mullistavaa, mutta onpahan vain jotain niin pirun addiktoivaa ja hemmetin huvittavaa riehumista, että vaikea tästä on harmittomana kaali kuuseen -roskana oikeastaan mitään negatiivista virkata, mitä nyt yleisesti ottaen taistelut piirun verran liian pitkiksi saattavatkin venyä. Joka tapauksessa sen verran loistavassa ja vähemmän vakavassa Jackie Chan -hengessä toteutettua kung fu -häiriköintiä kuitenkin, etten epäilisi Ah Chingin vielä kolmantenakin lauantaina kerran sonnipirua päähän potkivan.
Kurkkuharja's rating:
Rate:
Watched Wanted Custom
People who added this item 24 Average listal rating (13 ratings) 8.2 IMDB Rating 7.1
Kill Bill -nostalgia värittää kyllä Executioners from Shaolinia partaa sukivine ja kiveksiään piilottavine Pai Meineen, tutulta näyttävine portaikkoineen plus kurki- sekä tiikerityyleineen runsaanlaisesti, mutta kova leffahan tämä ilman Tarantinon uraakin olisi. Hahmot ovat tylyjä ja erityisesti valkohapsinen pappi on paikkansa elokuvahistoriassa ansainnut. Tappelutkin ovat komeita ja hassuja yksityiskohtia piisaa. Taattua Shaw Bros -laatua.
Kurkkuharja's rating:
Rate:
Watched Wanted Custom
People who added this item 979 Average listal rating (665 ratings) 7.5 IMDB Rating 7.7
Rautaista mättöä ja Bruce Leen ehdottomasti paras elokuva upeilla taistelu-kohtauksilla, ääniefekteillä ja musiikeilla, vaikkakin tämän teoksen kohdalla taiteellisten elementtien etsimiseen tuskin kannattaa vaivautua. Taattua viihdettä jokaiselle kung fu-pätkistä lämpenevälle, jolle ei tule moisten leffojen jälkeen vastustamatonta halua potkia ensimmäistä viatonta ohikulkijaa kadulla päähän. Plussapisteitä ropisee supertyylikkäästä lopputaistelusta peilihuoneessa.
Kurkkuharja's rating:
Rate:
Watched Wanted Custom
People who added this item 127 Average listal rating (90 ratings) 7 IMDB Rating 7.1
Näyttely ja juonenkuljetus ovat puistatukset nostattavaa tasoa, ja muutenkin koko "tarina" on käytännössä vain miestenelokuvista tuttu tekosyy päästä heittämään taas seuraava toimintakohtaus ruudulle. Mutta mitäpä sillä väliä, kun kerran ne tappelut sitten ovatkin niin jumalaisen hienoa katseltavaa ja veristäkin touhu äityy paikoitellen olemaan. Ozawan ohjaus ei ole parasta, mutta ajaa kyllä asiansa. Erityismaininta vielä kohtaukselle, jossa tehokeinona näytetään kallon murtuminen tyylikkäästi "röntgeninä", ja repiipähän päähenkilö vielä leffan aikana raiskaajaltakin pallit irti...
Kurkkuharja's rating:
Rate:
Watched Wanted Custom
Juoni ja näyttely ovat lähellä camp-komediaa, mutta mättäminen on komeaa ja sitä piisaa riittämiin. Kaiken kaikkiaan useammankin katselukerran kestävää loistavaa aivot nollille -viihdettä vaikkapa yksinäisen ryyppyillan finaaliksi.
Kurkkuharja's rating:
Rate:
Watched Wanted Custom
People who added this item 227 Average listal rating (139 ratings) 7.9 IMDB Rating 7.8
Pirun hienoja taisteluita, kiva (vaikkei ehkä rajattoman omaperäinen) kostotarina ja vertakin kung fu-elokuvaksi näkyy ihan riittävästi. Ja synnyttihän tämä loppuillaksi melkoisen mättöfiiliksen päälle, siinä sitä tavaraa sitten pitkin kämppää lentelikin.. Pakkohankinta jos dvd-painokseen elämäni aikana vielä satun törmäämään.
Kurkkuharja's rating:
Rate:
Watched Wanted Custom
People who added this item 270 Average listal rating (176 ratings) 6.8 IMDB Rating 7.1
Bruce Leen esittämä hemmo on luvannut olla tappelematta enää ikinä, mutta tälläisen suunpieksennän paikkansa pitävyyden voi ennakkoon arvailla ja voi sitä riemun määrää, kun tilanteita vierestä seuraillut Bruce päättää ottaa osaa kahakoihin ja vittunaamaista jengiä alkaa lakoamaan tämän ympärillä nopeammin kuin lehdet olohuoneestani löytyvästä palmusta. Kaikkea kivaa löytyy runsaasti, kuten huumekaupan kulissina toimiva ja työntekijöitään hakkaamalla ja murhaamalla ruodussa pitävä jääfirma, Lee vetämässä kännejä ja matsaamassa seeferien kanssa sekä tietysti Iso Pomo, joka istuskelee valtavalla pihallaan viilauttamassa kynsiään samalla, kun kymmenpäinen porukka treenaa kung futa vieressä.
Kurkkuharja's rating:
Rate:
Watched Wanted Custom
On se vaan siistiä toljottaa, kuinka Bruce pistää kusipäisistä japsimiehittäjistä paskat pihalle.
Kurkkuharja's rating:
Rate:
Watched Wanted Custom
People who added this item 6 Average listal rating (3 ratings) 5 IMDB Rating 5.2
Dragon Lee mättää parin muun hepun kera ninjoja pataan niin että läski paukkuu. Massiivisten tappeluiden välissä oleva huumori on niin surkeaa, että jaksaa ainakin siinä puolenyön jälkeen makeasti huvittaa ja sankarien aivokirurgille ilmoittautuminen olisi paikalleen, kun eivät useampaan kertaan leffan aikana erota miestä ja naista toisistaan. Viihdyttävyysaste on korkealla ja ninjailua paljon, välistä silkalta tanssilta näyttävät taistelut ovat siistejä ja erityisesti loppuottelu kerää potin keilapalloineen, kynttilästä ja ruudista koottuine liekinheittimineen, sekä aiemmin samana vuonna valmistuneesta Ninja in the Dragon's Denistä varastettuine taikatisseineen. Kummastuttamaan jää, miksi dubbauksen parissa hääränneen Godfrey Hon nimi julistetaan alkuteksteissä ohjaajaksi ohjaajan paikalle.
Kurkkuharja's rating:
Rate:
Watched Wanted Custom
Viisi vaskitsaa on salaseura, joka on ehtinyt olemassaolonsa aikana tehdä sen verran pahaa, että klaanin johtohahmo antaa kuolinvuoteellaan vielä valmistumattomalle ja kokemattomalle oppilaalleen käskyn paikantaa porukan vääryydellä haalima ja pikkukaupunkiin piilottama aarre hyväntekeväisyyteen jaettavaksi. Siinä sivussa pitäisi kurmottaa klaanin viidestä jäljelle jääneestä, taistelutyyliensä mukaan nimetystä (Lisko, Sammakko, Skorpioni, Käärme ja Tuhatjalkainen) jäsenestä huonosti käyttäytyvät, eikä tätä tehtävää ainakaan helpota kyseisten sankarien myöskin osoittama mielenkiinto tuon samaisen omaisuuden löytämiseen.

Wu Du eli Viisi vaskitsaa on melko perinteinen martial arts -raina, jonka sisältö tosin jakautuu yllättävän tasaisesti normaalia tasokkaamman juonen ja näyttävien taisteluiden välillä. Meno on turpaan vedoissa melkoisen hienoa taiturointia ja vieläpä sellaisella nopeudella, että mikäli tässä ei muka ole kuvaa vauhditettu lainkaan, niin enpä kyllä hetkeäkään epäilisi näiden jätkien mahdollista kykyä napata vaikka kärpäsen riisipuikoilla. Tappeluissa tulevat plussana myös jokaisen rähisijän erilaiset ottelutyylit persoonallisesti esille, ja pakkohan sitä on vielä vauhdin ja asenteen kruunaavista, toimivasti kieppuvista kamerakulmista ja hienosti äänellä kohteeseensa mäsähtävistä iskuefekteistäkin mainita. Kyllähän moinen veuhkoaminen filmin lukuisten toiminakohtausten ainakin takaa olevan kaikkea muuta, kuin paksua pakkopullaa.

Tarina on salaseuran jäsenten henkilöllisyyksien ratkomisineen totuttua kiinnostavampaa sorttia ja osoittaakin hyvin, ettei mäiskimisleffaa tarvitse välttämättä kyhätä nojaamaan kostotarinasta tai pieruhuumorista ammennetun huteran tukirangan ympärille linkitettyjen ainaisten matsien varaan. Hahmot eivät ole kovin syvällisiä, mutta sen verran pesoonallista väkeä kuitenkin, että erään kieltämättä melko sympaattisen päähenkilön raaka tappaminen sai itselleni jopa lähes järkyttyneen ja surullisen olon. Juoneen on myös yritetty sekoittaa annos huonoa ja mautonta komiikkaa, sekä tunnelmaa tasoittavaa ja huumoriosuutta runsaasti tummempaa epämiellyttävää kidutusväkivaltaa polttopanssareineen, aivotikkuineen ja piikkipaitoineen pitääkseen heikkohermoisemmat katsojat teoksesta kaukana.

Näyttelijät osaavat paria (mahdollisesta kulttuurierosta johtuvaa?) ääliömäistä kohtausta lukuun ottamatta esitellä muutakin kuin raivoisasti viehuvien iskujen ja potkujen sarjaa, eikä ainakaan katsastamassani versiossa näiden suoritusta olla pilattu (viirit liehumaan) ajan hengen tyyliin läpimädällä enkku-dubilla. Lavastuskin on sen verran kaunista silmänruokaa upeine posliinimaljoineen sun muine koristeineen, että ihan tässä alkaa miettimään, miten elokuvan tuottaja on uskaltanut pukarit moiseen ympäristöön hosumaan laskea.

Erikoistehosteiden taso taasen vaihtelee ikävä kyllä melko paljon. Siinä missä seinillä juoksemiset ovat hyvin aitoa (elleivät peräti jopa "aitoa"?) katseltavaa, lukuisat veriefektit taasen tuovat mieleen lähinnä ainoastaan epäuskon noista vastaavan kaverin ammattipätevyydesä. Veri esimerkiksi loistaa ruudulla aivan liian kirkkaana, puhumattakaan ruumiin tuhansien naulanjälkien muistuttavan käytännössä pelkkää esikoululaisen elävällä kohteella tapahtunutta pensselituputusharjoitusta. Loppujen lopuksi goretehosteista mainitsemisen arvoisiksi kohonevat ainoastaan melko uskottavan näköiset palovammat ja hirttäminen, eli vaikea näistä on vatsanväänteitä kellekään vähänkään enemmän nähneelle povata.

Kaiken kaikkiaan Viisi vaskitsaa kohoaa sitä samaa vanhaa "tappelu tappelun perään vailla sen suurempaa päätä tai häntää" -kaavaa tarjoavan kung fu -genren harmaudesta paitsi kiinnostavan ja loppuun asti kunnialla kantavan juonensa avulla, myös sen keskivertoa synkemmän, raaemman ja julmemman maailmansa ansiosta. Ja tuolle tunnelmalle ei muuten tee hetkeäkään oikeutta pätkän turhan hilpeä ja Jackie Chan -hassuttelut vahvasti mieleen tuova musiikkipuoli.
Kurkkuharja's rating:
Rate:
Watched Wanted Custom
Suurena kaikenkarvaisen elokuvaroskan ystävänä aloin tässä kesän aikana perehtymään itselleni entuudestaan tuntemattomaan eksploitaation muotoon, legendaariset kung fu -paistokset vailla omantunnon tuskia raiskaavaan bruceploitaatioon. Pahan pettymyksen tuottaneella Bruce Len sontasäkillä, Ninja Strikes Backilla, ei yksissään ollut oikeutta nostaa ennakkoluulojani alagenren elokuvia kohtaan liian korkealle, joten olikin parasta vaihtaa näyttelijän näyttelijää ja napata seuraavaksi kohteeksi Bruce Li tämän tähdittämän Iron Dragon Strikes Backin (tai vaihtoehtoisesti The Gold Connectionin, millä nimellä pätkää sitten päättääkään kutsua) hahmossa.

Nk. juoni kertoo kaikessa yksinkertaisuudessaan neljästä sukeltajasta, jotka sattuvat onnettomuudekseen löytämään vetten syvyyksistä laatikollisen kultaharkkoja. Bruce Lin esittämä häiskä haistaa Vietnamin tunnuksilla merkityissä laatoissa vaaran, ja vastahakoisesti sakki paiskaa aarteen takaisin lahden aaltoihin. Porukan juudaalle arvometallin vetovoima käy kuitenkin liian suureksi, eikä aikaakaan kun mies nettoaa taskuunsa kivat rahat salaa kalastelemillaan kimpaleilla. Pahaksi onneksi nuo setelit kuuluisivat omaisuuden pohjaan piilottaneelle triadille, ja kun pahikset eivät noin vain näppejäänkään suostu nuolemaan, alkaa sukeltelijoista jokaisella henki pian olla ohuen hiuskarvan varassa. Siinä onkin sitten motiivia kuin kissalla viiksiä täyttää kuvaruutu vimmaisella määrällä riehuntaa, heiluvia käsiä, sekä potkivia jalkoja.

Vaikka nujakat ovat päällisin puolin menevää hosaamista, liha tummuu ja vauhtia kameran edessä piisaa, jotain pientä taisteluista jää silti uupumaan. Ho Chung Taona syntynyt ja tuottajan tälle antamaa taiteilijanimeä karsastanut Bruce Li ei mätä iskujaan huonosti, mutta samaa ei voi sanoa muun rähinäkaartin roolien vedosta. Lin lyönnit eivät ikään kuin mäjähdä täysillä perille ja pahikset itse tuntuvat huitaisevan naurettavan tökerösti helpoissakin tilanteissa tästä tarkoituksella ohi. Muuten näyttely mielestäni toimii ja etenkin gangsterien haaviin rääkättäviksi jääneet äijät taitavat tuskan ja voimiensa hupenemisen esittämisen kiitettävän ansiokkaasti.

Vaikka martial arts onkin Iron Dragon Strikes Backin keston suola ja sokeri, on yleiseen ilmapiiriin ja tunnelmaan onnistuttu panostamaan leffan edetessä hämmästyttävissä määrin. Rikolliset löytävät metsästämänsä uhrit vaikka maan laidalta, kiduttavat näitä kiinni saadessaan esimerkiksi tunkemalla paineilmaletkun persvakoon (tai pahimmassa tapauksessa hieromalla viinirypäleitä pärstään), eivätkä luovuta vaikka heitä pistäisi hoitoon parin teho-osastollisen verran. Siitä huolimatta, että sotaonni hymyilee kung fua taitaville vainotuille suurimman osan ajasta, aina ei voi voittaa ja ryhmä pienenee kerta toisensa jälkeen jälleen yhden kavereista lähtiessä mullan alle matoja ruokkimaan. Vaara on läsnä 24 tuntia vuorokaudessa ja tämä esitetään stressaavan hyvin hahmojen jatkuvalla olan yli vilkuilulla sekä turhallakin paranoidisuudella. Olivatpa nyrkit miten kovia tahansa, ei edes sankarikaan ole kuolematon ja paha kuitenkin aina viimein nostaa palkan tililtään.

Maailmansa kovuudesta huolimatta veri ei filmin edetessä juuri lennä (maito tosin eräässä kohtauksessa mukiloidun ikenistä), vaikka jätkät kurmottavatkin toisiaan täysillä ympäri vartaloa siihen tahtiin, että pihviä voisi jo huoletta mainostaa takuumureana. Kasvoille maskeeratut mustelmat ovat todella realistisen näköisiä, eikä muitakaan tehosteita niskojen nurin lyömisineen tai bussin perässä roikkumisineen voi halveerata. Elokuvaan on osunut mukaan myös pari hivenen hupaisaa seikkaa, kuten yhdessä taisteluosuudessa huoneen seinällä patsasteleva ilmiselvä Bruce Lee -juliste, ja näyttäähän eräässä kohtauksessa kuvattavan kung fu -elokuvan päänäyttelijäkin hätkähdyttävästi Kill Bill vol. 2:n Pai Meiltä.

Omasta hyllystäni dvd:nä löytyvän Vengeance Videon The Gold Connection -julkaisun laadusta voi olla yhtä montaa mieltä, kuin keskivertopaalissa on heinää. Kuvanlaatu on sakeaa ja monenmoista virhettä pursuavaa puuroa, jonka rakeisista yksityiskohdista on välistä vaikeaa saada kunnolla selvää. Ääniraita taasen vetää persoonallisuudellaan vieläkin pidemmän korren. Leffan juttukielen aloittanut mandariinikiina näes loppuu jossain vaiheessa kuin seinään, minkä jälkeen musiikit kyllä pelaavat, mutta hahmojen suut jauhavat tyhjää, kunnes hetken odottelun myötä korvissa kaikuukin yht'äkkiä enkku-dubbi. Jos ja kun moinen ei mielytä, ei hätää: raidat näes vaihtuvat vielä loppuun mentäessä kerran jos ei kaksikin. Jostakusta tällainen voisi tuntua sietämättömältä, nerokasta grindhouse-meininkiä sanon taasen minä.

Iron Dragon Strikes Back on loppujen lopuksi ajoittaisesta taisteluiden kankeudesta ja itsensätoistamisesta huolimatta hyvä, sekä niin lohduttomalla lopullaan, kuin koomisilla teräaseiden lähikuvillaankin tunteita herättävä mäiskintä, joka ei varmasti jää bruceploitaatio-tietämykseni kasvaessakaan sukupuunsa mustalampaaksi. Sen verran hyvän maun herra Lin toilailut kuitenkin suuhun jättivät, että pakkohan miehen filmografiaan on tutustua ihan pintaakin syvemmin.
Kurkkuharja's rating:
Rate:
Watched Wanted Custom
People who added this item 40 Average listal rating (20 ratings) 6.8 IMDB Rating 6.6
Räävitön martial arts -monotus aussilaisittain, jossa sankari potkii alakynteen jäädessään porukkaa haaroväliin, lentää riippuliitimellä ja antaapa pariin kertaan verenkin virrata. Nopeaa ja tyylipuhdasta menoa riittää Trenchard-Smithin halutessa yllin kyllin, mutta väliin väkisin tungetut ja venyttämällä väännetyt jutteluosuudet sekä universumin lattein rakkaustarina päähenkilön ja tämän tapaaman tyttösen välillä syövät miestä alhaalta ylöspäin. Eihän Mies Hongkongista ehkä Kalkkunan metsästyksen nokan alta pidempää tikkua vedä, mutta räjäyttelyä, krouveja keinoja ja suuhun teipattuja käsikranaatteja piisaa onneksi niissä määrin, ettei tälle kahdesti hyvien pisteiden tykittämistä tarvitse aprikoida.
Kurkkuharja's rating:
Rate:
Watched Wanted Custom
People who added this item 18 Average listal rating (14 ratings) 7.1 IMDB Rating 7.2
The Boxer from Shantung mainittiin nimeltä Tarantino on Tarantino -kirjassa ja kun lätty sattui hyllystäni löytymään, pitihän se sitten katsastaa pois alta. Shaw Brothersin sangen verisen turpaan paukutus -leffan parhaat hetket nähdään lopun Kill Billin mieleen tuovassa (ja melkoisen pitkässä) teehuonetaistelussa, jossa kirveen mahaansa saanut jäpikkä pieksee hengiltä armeijallisen pahiksia kahva navasta sojottaen. Jossain välissä tämä kiskaisee aseen vatsastaan silvontainstrumentiksi, iskeytyypä vielä kaiken kukkuraksi viimeisillä voimillaan päin parvea kannattelevaa tukipilaria, niin että Maon näköinen pääroisto kavereineen tipahtaa suoraan tämän syliin. Kun liki jokainen vihollinen on suolistettu, saa sankari vielä muutaman iskun puunpilkkojasta ja lentää hurmeen peitossa, mutta hysteerisesti nauraen rappuset alas henkensä heittäen. Suosittelen elokuvaa kaikille niille mölleille, jotka näkivät äskeisen sielunsa silmin ihanampana kuin pehmeimmän pumpulin.
Kurkkuharja's rating:
Rate:
Watched Wanted Custom
People who added this item 11 Average listal rating (6 ratings) 7.8 IMDB Rating 6.8

Sonny Chiba mäiskii kahta rikollisjengiä vähän Yojimbon jalanjäljissä. Tappeluissa käytetään hidastuksia tyylikkäästi, veri valuu ja luut murskaantuvat. Käsivarakamera poukkoilee päättömästi ja jotain draamallista kauneuttakin on lopummalla Chiban suhteessa tappamansa miehen poikaan. Otetaanpa Karate Warriorsissa samuraimiekkataistelukin hautausmaalla.
Kurkkuharja's rating:
Rate:
Watched Wanted Custom
People who added this item 13 Average listal rating (4 ratings) 5 IMDB Rating 3.9
Kosken Bruce vs. Snake in Eagle's Shadowista (hakemani versio ei siis ole J.Chan-komedia, vaan salaperäisen Woo Chai Chunin bruceploitaatio) onnistunut kovalla työllä mitään tietoa löytämään, jatkan tuon mitäänsanomattomuuden jälkeen Dragon Immortal-boksin kommentointia pilviin ampaisseen Clones of Bruce Leen parissa.

Mitäs tässä? Joku proffa kloonaa muutaman ylimääräisen Brucen, jotka näyttelevät leffoissa ja hakkaavat pahiksia. Jossain välissä jollain ruiskeella tehdään kultamiehiä, jotka voi tappaa tyyliin tunkemalla heiniä suuhun. Eräässä kohtauksessa myös kuvataan nakuja naisia levittämässä jollain biitsillä aurinkorasvaa iholleen.

Hyvin tärkeä elokuva, jonka pääosissa nähdään Bruce Le, Dragon Lee, Bruce Thai ja Bolo Yeung.
Kurkkuharja's rating:
Rate:
Watched Wanted Custom
People who added this item 7 Average listal rating (4 ratings) 6.8 IMDB Rating 5.4
Eteläafrikkalainen martial arts -leffa on jotain yhtä omituista kuin mitä aiheelta voisi olettaakin. On puhuvaa papukaijaa, ylihitaasti kuvattuja luoteja, levitoivia äijiä ja jonkun yksityisarmeijan suojeleman hullun johtama Uusi Babylonia. Taisteluiden koreografia ei ole hienointa mitä kankaalla on nähtyt, mutta sitä katselee ja meno on yleisesti sen verran letkeää, että pätkän esiosa, Kill or Be Killed, siirtyi takuuvarmasti katselulistalleni.
Kurkkuharja's rating:
Rate:
Watched Wanted Custom
People who added this item 20 Average listal rating (7 ratings) 8.6 IMDB Rating 7.5
Kill Billiin vaikuttanutta martial artsia ei niin vakavassa hengessä. Muutaman muun Shaw Bros -tuotannon tavoin tästäkin filmistä löytyy aivan Pai Meiltä näyttävä valkopartainen taistelulajimestari, joka osaa vetää kiveksensä kissaeläimen tavoin ylös ja bunkkaa pitkien portaiden päässä olevassa mökissä. Tekohauska juoni on välistä tylsä, mutta alastomana kylpyammeestaan ilman halki lentävä "Pai Mei" ja Valkoisesta lootuksesta löytyvä sydämenräjäytystekniikka ovat hienoja pointteja.
Kurkkuharja's rating:
Rate:
Watched Wanted Custom
People who added this item 70 Average listal rating (54 ratings) 6.4 IMDB Rating 6.4
Rautanyrkkinen palkkatappaja Takuma Tsurugi (Sonny Chiba) on täällä taas! Tällä kertaa Takuma saa elävien kirjoista pyyhittäväkseen mafian tiellä jumittavan vanhan ystävänsä. Kuten arvata saattaa armoton karatetaituri kuitenkin kieltäytyy kunniasta, ja saa pian itse taistella petturuutensa takia hengestään sodassa, joka ei tule päättymään ennen kuin jokainen Takuman vihamies on hakattu punertavaksi muusiksi. Mutta järjestäytyneellä rikollisuudella on vielä yksi ässä hihassaan...

Streetfighterin jatko-osa on juuri niin sataprosenttista eksploitaatiota, kuin höyhenen kevyt, naurettava ja kaiken kukkuraksi ykköstä kiven kovasti toistava (ja paikoitellen todella nopeasti etenevä) juonikin antaa ymmärtää. Tarina on pelkkä korttitaloa hatarampi tekosyy lähes katkeamattomalle turpasaunalle 85 minuutiksi. Useimpia tapahtumia (kuten Takuman äkillistä lomaa terveyskylpylässä) ei edes yritetä selitellä mitenkään, pääasia että jätkä saadaan pätkimään vastustajiaan halki, poikki ja pinoon mahdollisimman erilaisille taistelutantereille, aina lumisesta vuoristosta huimaa vauhtia kiitävän rekan katolle asti. Kun elokuva vieläpä tarjoilee katsojalle kolme suoraan ykkösestä leikattua takaumaa ja hahmotkin on kirjoitettu hyvin tutun oloisiksi, niin vaikea Katutappelijan Paluuta on alkaa suitsuttamaan miksikään erityisen syvälliseksi tai omaperäiseksi leffakokemukseksi.

Mutta ne taistelut! Jos joku todistaa vääräksi väitteeni, että tässä rainassa on potkua kymmenen Jackie Chan-komedian edestä, lupaan muuttaa loppuelämäkseni pimeään tynnyriin vailla yhtä ainoaa elokuvaa. Kun useimmissa muissa martial arts-filmatisoinneissa ihmistä voi esimerkiksi hakata kasvoihin tunnin ajan seurauksena enintään pieni verivana suupielessä, niin Street Fighterissä tuo kaikki pistetään aivan överiksi. Takuma iskee vastustajalta silmät päästä, sormet kurkusta läpi ja lyöpä myös pistoolin erään onnettoman vatsaan sisälmysten seuraksi. Vaikkei isompia gore-efektejä joka kohtauksessa luvassa olekaan, niin verta ainakin lentää käytännössä joka iskulla hupaisien, 60-luvun Batmanin mieleen tuovien ääniefektien saattelemana.

Taisteluihin oman viehätyksensä tuovat myös todella hyvin kohtaukseen kuin kohtaukseen sopiva musiikki (eräs sävelmä muuten tuo vahvasti mieleen samaa nimeä kantavan muinaisen Super Nintendo hitin) sekä vauhdikas ja ajoittain kiitettävästi hidastuksiakin tarjoava kuvakulmavalinta, jotka luovat mittelöön juuri oikean agressiivisen tunnelman. Myös näyttelijöiden työ on omaan (taiteesta ymmärtämättömään) silmääni kiitettävää, vaikkakin ehkä hetkittäin ylisuorituksen puolelle kurkistelevaa menoa. Etenkin kuudessa eri lajissa (mm. goju-ryu karatessa, judossa ja ninjutsussa) mustaa vyötä kantava Sonny Chiba onnistuu tekemään todella kovan suorituksen isänsä kuolemasta maailmalle katkeroituneena tappokoneena. Yhdessä leffan koomisimmista kohtauksista Takuma jopa nousee kolmantena päivänä "kuolleista", eli orjantappurakruunu vain päähän ja käteen diplomi tekstillä, etten kyllä tämän kaverin kanssa alkaisi edes lauantai yön sumuissa riitaa haastamaan.

Ei voi muuta kuin sanoa Shigehiro Ozawan onnistuneen Return of the Street Fighterissä lähes täydellisesti. Filmi pitää koko kestonsa ajan katsojassa yllä äärimmäistä viihdyttävyyden tunnetta ja onttoon tarinaan ei edes ehdi elokuvan kuluessa kiinnittää huomiota. Toisin sanoen tämän tyylisiä leffoja katsovat saavat juuri sitä mitä haluavatkin, eli hienon veristä toimintaa elokuvan alusta loppuun. Pakko kuitenkin moittia ohjaajaa homman turhasta pitkittämisestä, miehen pakkomielteenä kun on näyttänyt olleen väen väkisin saada leffa kestämään edes juuri ja juuri sen puolisentoista tuntia. Materiaalia ei kuitenkaan näemmä saatu kasaan riittävästi, joten tätä tilkitään alkupuolella runsaalla pätkässä käytettävien aseiden esittelyillä. Noissa kohtauksissa kuvaan iskeytyy esimerkiksi teksti "nunchachu", jonka jälkeen joku kaveri näyttää katsojalle, miten moisella murjotaan budo-salissa seisovaa linnunpelätintä. Kiintoisaa. Mietityttämään pistävät myös elokuvan pitkät muisteluosuudet. Ei kai katsojan aivokapasiteettia sentään näin pahasti aliarvioida, koko trilogiahan on sentään tehty samana vuonna!

Kaiken kaikkiaan Return of the Street Fighter on mainiota mäiskettä ja ehdottomasti rahan arvoinen hankinta jokaiselle martial arts- ja b-leffafanille, mutta myös campista lämpenevät voivat saada oman tyydytyksensä filmin liioiteltujen taisteluiden ja nöyryyttävän juonen myötä. "Tavalliselle" katsojalle en ala tätä suosittelemaan, etenkään jos ykkösosa on vielä tuoreessa muistissa. Tuosta liiasta deja vu-tunteesta vähennän itsekin sen yhden pisteen, vaikka tästä ykköstä hitusen verran enemmän pidinkin. Jos Bruce Lee on tämän genren kuningas, niin Sonny Chiba on sen pyöveli.
Kurkkuharja's rating:
Rate:
Watched Wanted Custom
Asetelmiltaan - kuten käsikirjoituksen rakenteen ja ruudulle ilmestyvien taistelulajitaitoesittelyjen - aika lähellä ykköstä, mutta viihdyttävämmäksi rakennettuna.

Toimintaa on paljon ja sitä katselee mielellään, juonen sekoitin jo keskenään tämän ja vahingossa aiemmin katselemani kolmososan kesken. Splatteria riittää ja dramaatiikan unohtavat musat sopivat grindhousehenkiseen sisältöön hyvin.

Kamera zoomailee ja ramaisu painaa tähän aikaan illasta päälle niin, etten enää muista niitä kymmentä muuta asiaa, mitä ajattelin Sister Street Fighter kakkosesta sanoa. Kelpo karatefilkka, jonka ainoaksi varsinaiseksi viaksi voi sanoa inhat kidutuskohdat.
Kurkkuharja's rating:
Rate:
Watched Wanted Custom
Onnistunut sekoitus kung-futa ja komediaa.

Taistelukohtaukset eivät ehkä ole suurinta ruudulla nähtyä mättöä (hienoa katsottavaa jokatapauksessa kuitenkin) ja niitä olisikin hyvin voitu piristää paremmalla kameratyöllä sekä kuvakulmien kieputuksilla, mutta slapstickista, vessahuumorista ja ykkösosaa toimittavan 36th Chamber of Shaolinin parodioinnista voimansa ammentava huono läppä jaksaa huvittaa aivottomuudellaan. Mukadramaattinen musiikki sekä tolkuton ylinäyttely vain vahvistavat tunnelmaa ja sopivat täydellisesti leffan henkeen. Juoni on martial artsiksikin pökkelö ja niin päähenkilöä kuin tämän pitkähammaskaveria esittävät klopit sopivat rooleihinsa niin ulkonäöltään kuin tulkinnaltaankin täydellisesti.

Kaiken kaikkiaan Return to the 36th Chamber on ehdottomasti suositeltava leffa lajityyppinsä ystäville ja vähemmän vakavien taisteluelokuvien kärkipäätä.
Kurkkuharja's rating:
Rate:
Watched Wanted Custom
People who added this item 5 Average listal rating (3 ratings) 7 IMDB Rating 4.2
Ninjat rullaluistelevat. Kirjoitan pitemmin erääseen toiseen projektiin.
Kurkkuharja's rating:
Rate:
Watched Wanted Custom
People who added this item 7 Average listal rating (4 ratings) 7.8 IMDB Rating 5.8
Meksikolaisessa ninjassa on joitakin elokuvahistorian tärkeimpiä ja merkityksellisimpiä asioita sitten La sortie des usines Lumièren. Näitä ovat esimerkiksi kesken salaisen tehtävänsä ninjapukunsa riisuva ja sängystä löytyvää naista lemmiskelemään käyvä ninjasoturi, räikeillä riisinkeittimillä motaria viilettävät valkoiset ninjat, sekä eräs parhaista koskaan näkemistäni martial arts -taistelukohtauksista, jossa valkoinen ninja yrittää raahautua auton perässä, mutta päätyykin huikeaan mittelöön tämän niskaan hyppäävän vaarallisen sinisen ninjan kanssa. Myös tenniksellä on vankka merkityksensä elokuvassa.
Kurkkuharja's rating:
Rate:
Watched Wanted Custom
People who added this item 7 Average listal rating (3 ratings) 5.7 IMDB Rating 5.8
Firecracker (1981)
Vaikka Kiinanpommin draamakohdat - ja itse asiassa monet trillerihetketkin - kiinnostavat kuin naapurien parisuhdekiistat, on siitä muutamien hienojen hetkien vuoksi suorastaan velvollisuus pitää.

Näistä ensimmäisenä mieleen tulee taistelunpätkä, jossa pääneidon vaatteet repeävät kesken nujakoinnin sellaisin seurauksin, että hän lopulta mättää kavereita sirkkeliin pelkissä pitsipöksyissä. Muita hienoja hetkiä ovat lemmiskely, jonka esileikissä osapuolet silpovat toistensa vaatteet kääntöveitsellä, sekä tietenkin loppuduetto, joka päättyy sankarittaren puhkaistessa maassa tuskissaan avuttomana makaavan pahiksen silmät vailla armon häivää. Näin siis Filippiineillä. Cirio H. Santiago on hieno ohjaaja.
Kurkkuharja's rating:
Rate:
Watched Wanted Custom
People who added this item 5 Average listal rating (3 ratings) 6.3 IMDB Rating 6.3
Ninja pomppii taitojaan treenaten, sitten neljä moottoripyörää kiskoo jonkun tyypin kappaleiksi ja alkaa kaikkia realismin lakeja uhmaava sekoilu, jota laimentaa lähinnä epäonnisen väkinäinen yritys rakentaa tarinaa non-stop taistelujen ympärille.

Ninjat hyppivät välistä täysin peittelemättömien vaijerien varassa, ottavat yhteen niin huvipuistossa kuin luistinradalla, sitten äkisti ammutaan autoja haulikolla, räjäytetään porukkaa kauko-ohjattavalla lentokoneella tai kaivetaan moottorisaha esille.

Mätettäessä yksi jos toinenkin ottaa heittotähtiä vastaan otsallaan, siinä sivussa irtoilevat raajat sekä päät ja viimeistään loppukurmotus on osa ninjailun merkkihistoriaa: naamioitunut tappaja monistuu taikavoimillaan neljäksi, sakki kipittää mullan alla myyrien lailla, kaikki on leikattu aivan hysteerisellä tavalla ja tähän päälle vieläpä nopeutettu ties kuinka moninkertaiseksi.

Ei mutta: eihän tässä ole mitään järjen hiventäkään!
Kurkkuharja's rating:
Rate:
Watched Wanted Custom
People who added this item 22 Average listal rating (11 ratings) 5.3 IMDB Rating 4.7
Maastopukuinen viiksekäs ninja pilkkoo katanalla vesimeloneja ja taistelee punaista ninjaa vastaan, joku honkkarikyttä potkii rinnakkaisjuonessa nopeutetusti pahiksia päähän ja lelurobotti jakelee uhkauksia joka välissä. Kuvanrajaus on aivan kamalaa, kameratyö vielä hirveämpää, musaleikkauksesta ei viitsi edes puhua. Tämän elokuvan tuotantoperusteet ovat täysi mysteeri, mutta parit hervottomat naurut Ninja Terminator aamuyöstä leffaputken päätteeksi onneksi tarjoaa.
Kurkkuharja's rating:
Rate:
Watched Wanted Custom
People who added this item 5 Average listal rating (3 ratings) 7.7 IMDB Rating 5.7
Kun aikoinani poimin tämän jostain Pienen leffakaupan kolmen euron hyllyn peräpölyistä, sain tiskillä kommentiksi kyseessä olevan "aikamoinen elokuva". Nyt kun viimein sen tsekata uskalsin, pakkohan tuo väite oli allekirjoittaa. Ihanimmissa kohtauksissa a) muija ratsastaa äijän selässä, raapii tämän lavat verille ja sitten sirottelee haavoihin myrkkyä ja b) joku köyhän miehen Bolo Yeung -klooni viininpunaisissa vaipoissa hakkaa parkkihallissa miestä betoniin ja pakun lavan kahtia naurun kaikuessa halki pysäköintialueen. Broidini kommentoi niin ikään, että tässä kaikessa on taas niin pirunmoisesti järkeä.
Kurkkuharja's rating:
Rate:
Watched Wanted Custom
People who added this item 48 Average listal rating (29 ratings) 6.8 IMDB Rating 5.9
Joku random-pallinaama seikkailee Conanin maailmaa muistuttavassa pallinaamalandiassa ja tapaa pallinaamojen pallinaaman, David Carradinen, milloin apinakuninkaana, milloin pantterimiehenä. Toisinaan tässä Bruce Leen "suuressa elämäntyössä" heitetään martial artsia, toisinaan lauotaan päättömyyksiä sävelellä "Lehmä ei hirnu, eikä hevosella ole utareita. Ylös on alas ja vasen on oikea". Elämänfilosofiaa on myös hyvää hyvyyttään venettään lainanneen miehen jollan polkeminen palasiksi. Lopussa nähdään myssypäinen Christopher Lee vilauttamassa valaistuksen kokeneelle herra Superpallinaamalle mystistä salaisuuksien kirjaa, jonka vuoksi moni on ollut valmis tappamaan. Mainittakoon vielä, että kuvausten tappeluosuuksissa kovia kokenut Carradine myös soittaa filkassa huilua erämaassa paljain jaloin. Vaikea vissiin arvata, kenenköhän ohjaajan suosikkeihin Hiljainen huilu mahtaisi lukeutua...
Kurkkuharja's rating:
Rate:
Watched Wanted Custom
People who added this item 51 Average listal rating (32 ratings) 5.1 IMDB Rating 5.2

Jos paska bruceploitaatio-osuus olisi jätetty harakoille, olisi Tower of the Death oikeasti aika mahtava leffa. Joku tyyppi syö raakaa hirvenlihaa ja juo peuran verta, maan alle on rakennettu torni (!) ja kesken tappelun huoneesta lyödään lamppu risaksi, ikkunan läpi pomppaa leijonaa esittävä, aivan onnettoman näköiseen jalopeuran taljaan pukeutunut tyyppi, joka alkaa huitomaan Brucen veljeä käpälillään. Tappelut ovat siistin näköisiä ja viihdyttävyyskerroin viimeisen tunnin ajan melkoinen. Mukaan liitetyt, "Bruce kuusivuotiaana" -selvennyksillä terästetyt kohtaukset tappelukunkun lapsuuden leffoista ovat hämmentäviä ja tietysti se #@%¤ hautajaisepisodi on tähänkin ollut pakko tunkea.
Kurkkuharja's rating:
Rate:
Watched Wanted Custom
People who added this item 2 Average listal rating (1 ratings) 7 IMDB Rating 5.9
Epäilemättä paljon hauskempi kunnon katseluremmillä - esim Night Visionsissa - nautittuna. Yksin hämähäkkilauttojen päällä seilaaville ja muutenkin hölmöileville ninjoille - edes sille mustalle - ei jaksa nauraa. En silti ala aliarvioimaan Ninja: The Final Duelin kiistämätöntä uniikkiutta surkuhupaisassa surrealistisuudessaan - ei tällaista elokuvaa ole maailmassa toista. Katseluaika ja -paikka nyt vain sattuivat olemaan hanurista. Vertakin roiskuu hivenen verran.
Kurkkuharja's rating:
Rate:
Watched Wanted Custom
People who added this item 6 Average listal rating (2 ratings) 7.5 IMDB Rating 5.2
Karate Killer (1976)
Itseään natsikomentajana pitävä Sean Conneryn näköinen partasuu järjestää mukilointikisat Etelä-Afrikan aavikoilla kääpiösidekickinsä kanssa.

Eeppisiä kohtauksia riittää, ja leffan aikana kuplavolkkarista kyhätään purjeauto, opettaja iskee luokkalaistensa edessä työpöytänsä nyrkillä kahtia ja joku tyyppii hakkaa kaiketi hyeenoita esittäviä saksanpaimenkoiria varsin sekavasti kuvatussa pimeydessä. Muistettava on myös kohtaus, jossa kitaralla itseään päähän lyönyt tyyppi sotkeutuu kesken tappelun karjuen verhoihin.

Vaikkei muukaan elokuva mitään small talkia teekupin ääressä ole, toimintaa janoavan toive on täytetty viimeisen kolmanneksen koostuessa liki pelkästä lihan lätistämisestä. Tämä onkin ihan suotavaa, kääpiön hassuttelut pomonsa karatetiimin pukareita värvätessään kun tuovat tarpeeksi kestettyään kitalakeen karvaahkon jälkimaun.

Pienenä lisäfaktana Tapa tai tule tapetuksi lukeutuu niihin legendan maineen saaneisiin FIXeihin, joita markkinoitiin aikanaan Suomessa hurjalta kalskahtavalla K-20 -leimalla. Pakkokatsottavaa siis kaikille oikeiden leffojen päälle ymmärtäville.
Kurkkuharja's rating:
Rate:
Watched Wanted Custom
People who added this item 138 Average listal rating (82 ratings) 7.1 IMDB Rating 7.5
Jackie Chan pelleilee, perseilee ja sikailee. Jostain syystä tämä ei kolahtanut erityisen kovaa.
Kurkkuharja's rating:
Rate:
Watched Wanted Custom
People who added this item 67 Average listal rating (43 ratings) 6 IMDB Rating 5.8
Chanin alkutaipaleen leffoissa osataan näistä uskomattoman etovista nykytuotoksista poiketen vielä yhdistää martial artsia komediaan mitä mehukkaimmin seuraamuksin. Mies osaa hommansa, eli koreografia on kohdallaan ja vaikkei Battle Creek Brawlilla samalle tatamille asiaa Enter the Dragonin saati Drunken Masterin kanssa ole, ei se hyvin heppoisesta ja perinteisestä juonestaan (sekä lievästi ilmaistuna "mielikuvituksellisista" rullaluistinviestiskaboistaan) huolimatta hetksikään tylsäteräseksi ruostu.
Kurkkuharja's rating:
Rate:
Watched Wanted Custom
People who added this item 7 Average listal rating (4 ratings) 7 IMDB Rating 6.4
Soul of Chiba (1977)
Perinteiden perinteenä olevassa alussa Sonnyn esittämä tyyppi jää orvoksi ja alkaa harrastamaan karatea. Pari kovaa sävelmää kuullaan ja muutama menoa meinaava monotus nähdään, mutta Chibaa ei päästetä kameraa vasten tarpeeksi. Juonikin on pitkässä piimässä keitettyä puuroa.

Onneksi pahan pahiksen räkänauru kidutustilanteissa on niin teennäistä, että se saa ketjureaktiomaisesti räjähtämään omassakin olkkarissa. Myös pikkuhattua käyttävä Bolo Yeung on hieno asia, ja se katsoja joka ei huuda haltioitunesti "ooooo!" aina Bolon ilmestyessä ruutuun, ei tiedä Bolosta mitään.

Piristysruikkauksia ovat myös Chiban hillittömät sähkötreenaamiset (ja eritoten näiden lopullinen hyöty), sekä neljän apinatyylillä matsaavan pellen eläytyminen eläinhahmoonsa. Lopputaistelu on hieno (olikohan tämä se pätkä jossa Sonny paukoo roistoa turpaan sokeana? Kaksi näyttelijän leffaa "peräkkäin" katsottu ja jo nyt alkavat sekoittua keskenään) ja sen jälkeen esitettävästä, ympyrän sulkevassa draamankaaresta on saatu musamanipuloinnilla liki liikuttava.
Kurkkuharja's rating:
Rate:
Watched Wanted Custom
People who added this item 16 Average listal rating (9 ratings) 6.3 IMDB Rating 6.5
Sonny Chiba esittää toisesta maailmansodasta palaavaa kamppailulajiprofeettaa, joka intoutuu jakamaan oikeutta aggressiivisellä vimmalla. Elokuvakatselun mentyä seurusteluksi juonen sai varmistaa takakannesta, mutta loppua kohden tunnelman sekaan vain onnistuu imeytymään. Ulkomaalaiset - kuten jenkit, kiinalaiset ja venäläiset - nähdään pahoina, samoin kuin yakuzakin. Sisältö yltyy sykleissä äärimmäisen brutaaliksi ja leffaa on tehostettu muutamalla näyttävällä splatter-efektillä. Näistä sarjakuvamaisista gorekohdista mieleen kumpuavat käsivarren irti repiminen sekä raiskaajan kastrointi. Hollywoodin sankarien kunniakäsitykset jäävät kauas taakse Chiban hakatessa lopussa maassa makaavan, puolustuskyvyttömän pahiksen hengiltä.
Kurkkuharja's rating:
Rate:
Watched Wanted Custom
People who added this item 9 Average listal rating (4 ratings) 7.8 IMDB Rating 6.9
Chiban Masutatsu Oyama -trilogian viimeisessä osassa nuijitaan pari kertaa vapaapainijoita, minkä ohessa päivitellään jenkkiläisten maahantunkeutujien Okinawan saarella aiheuttamaa kurjuutta, kuten alkoholismia, katulapsia sekä prostituutiota. Draaman kaari on viritetty kiinnostavaksi ja välissä nähtäviä taisteluita jaksaa venata.

Suurin masentavuus - Elitistiäkin kompatakseni - on elokuvasta puuttuva nimikkoeläin, jota vastaan asettuminen pelasti Karate Bullfighterin ja kruunasi Karate Bearfighterin. Sen sijaan näemme tylsän, vasemmalla kädellä (ei tarkoitus loukata ketään) toteutetun välienselvittelyn mafiapomon mailla, jonka Enter the Dragonia plagioiva "huipentuma" peilisalissa on jotain muuta, kuin oikeutettu päätös tämänkaltaiselle mättösarjalle.
Kurkkuharja's rating:
Rate:
Watched Wanted Custom
People who added this item 3 Average listal rating (1 ratings) 7 IMDB Rating 5.7
Dragon Force (1982)
Elokuva Dragon Force / Powerforce / Kommandojoukko Dragon Force / Shen tan guang tou mei / mikä lie olikin sitten jo aivan hävyttömän nautittava ulostus. Köyhän miehen Chuck Norris tappelee kiinalaiseksi lohikäärmeeksi pukeutuneen miehen kanssa, minkä lisäksi tämä taitaa olla ensimmäinen elokuva, jossa näemme köyhän miehen Bolon! Voi vain miettiä, kuinka tiukoilla tekijöiden rahat ovat olleet, jolleivat edes tuollaista aasialaisen C-toimintaelokuvan vakionaamaa ole mukaan saaneet. Onhan Yeung leikattu jopa samaan filmiin Cüneyt Arkinin kanssa. Bruce Lin tapainen surkimus näyttelijälistalta sentään löytyy.

Michael Makilla (!) ei tämän näytteen perusteella ole rytmityksestä tai draamantajusta hajuakaan. Käsikirjoitus mukailee hyvän bruceploitaation malliin Enter the Dragonia, alastomaan muijaan maalaillaan itämaisia kirjaimia. Jopa ninjat alkavat lennellä randomisti vaijerien varassa jonkinlaisen karateturnauksen näyttämönä toimivan saaren pusikoista.
Kurkkuharja's rating:
Rate:
Watched Wanted Custom
People who added this item 13 Average listal rating (9 ratings) 6.4 IMDB Rating 5.7
Ninja Wars (1982)
Tässä on taikavoimia ja pomppivia superheinähattuninjoja - huomattavasti viihdyttävämpänä ja näyttävämpänä kuin joidenkin Hiipivä tiikeri, piilotettu lohikäärme -pökäleiden esittämänä. Splatter-tehosteissa ei ole säästelty ja porukkaa listitään esim naamalle suihkuavilla oksennuskaarilla. Sähkönsininen taivas ja muu visuaalinen kuvasto ovat upeaa katsottavaa ja taistelukohdat pelastavat sen, mitä heikossa juonessa hävitään. Chiba on tässäkin elokuvassa pelkkä statisti.
Kurkkuharja's rating:
Rate:
Watched Wanted Custom
Vähän kuin Boss Nigger kiinalaisittain. Shanghai Joe tulee villiin länteen vain joutuakseen rasismin kohteeksi, mutta jospa valkonaamainen ystävä tietäisi, miten kovaa ja korkealle Shanghaissa osataan potkia...

Avuttoman kung fun (jonka huonoutta yritetään jatkuvasti peitellä kamerakikkailulla) ja pyssytappelujen lisäksi tässä nähdään pahiksena ratsastelevaa Klaus Kinskia, jonka rooli tosin on filkassa masentavan pieni. Suositeltavaa katsomista kuitenkin vuorokauden mittaisessa väsymystokkurassa kotiviinin kanssa seurustellessaan.
Kurkkuharja's rating:
Rate:
Watched Wanted Custom
People who added this item 3 Average listal rating (1 ratings) 7 IMDB Rating 4.2
Aina ei uskoisi filmin pystyvän tälläiseen viihdyttävyyteen, jos heti sen alussa nähdään yläosaton Bruce Le konttoripöydän tuolla puolen.

Kivikauden ihminenkin pysyisi leffan tapahtumissa messissä. Taistelut ovat kamalaa häsläämistä ja loppukurmotuksen "rankkuus" hiusten repimisineen, purukaluston käyttöineen ja iskujen teletappimaisine uusimisineen pitää tunnelman yllä.

Filippiinojen selkeästi rakastama runsas kukkotappelumatsku taitaa olla Brucen kuolemannyrkin ainoa risova puoli - harvemmin bruceploitaatiofilkan pyöriessä kuitenkaan tulee pitäneeksi hoppua jääkaapilta takaisin olkkariin.
Kurkkuharja's rating:
Rate:
Watched Wanted Custom
Return of the Sister Street Fighter ei sitten ollutkaan ensimmäinen jatko-osa sarjalle, kuten nimestä nopeasti epäilin. Eipä tuo kyllä elokuvaan sisälle pääsemistä haitannut. Sillä mallillahan tälläinen eksploitaatio tehdään, että kuka tahansa kiinnostunut voi varmasti sijoittaa rahansa leffalippuun.

Tässä oli verkkopaitainen, kultakäsinen pahis, joka ensin istuu pyörätuolissa ja sitten äkisti muuttuu lopussa joksikin taistelulajitaituriksi. Tyypillä on myös joku alkemistipaja. Hanging by a Threadin tavoin tässäkin jatkiksessa kylvetään monia ykkösestä tuttuja teemoja, ainoastaan viihdyttävämmässä muodossa. 76 minuuttia tuntuu kestona vaivattomalle.

Lamen lopputaistelun poissulkien tappelut ovat hauskaa seurattavaa, eikä järki päätä tämän camp-filmin parissa pakota. Puolenvälin paikkeilla nähtävä gladiaattoritaistelu lienee pöljyyden huippu, eivätkä ylivoimaisen sankarittaren jättäminen jaloista linnuille roikkumaan (arvattavin seuraamuksin) tai samaan kohtaukseen liittyvä, harvinaisen eloisalle vaikuttava ruumis paljoa huonommiksi laita.
Kurkkuharja's rating:
Rate:
Watched Wanted Custom
Load more items (84 more in this list)

In Finnish.

Future Hunters oli aika kyseenlalainen tapaus yhden ainoan bruceploitaatio-jaksonsa vuoksi, heitin sen mäkeen. Ajattelin myös lisätä Two Front Teethin ninjanunniensa vuoksi, mutta sitten tuli mieleen, että joutuisin laittamaan myös Beverly Hills Ninjan listalle. Joku raja nyt sentään kuitenkin.

Myös nähty:

Which Is Stronger, Karate Or the Tiger? (Butoken moko gekisatsu) (19.3./PC/YouTube)
(Japani, 1976 / ohjaus: Kazuhiko Yamaguchi)

Which Is Stronger, Karate Or the Tiger, elokuva joka on liian UG IMDb:hen, sisältää brutaaliutta, sadismia, ihmissyöjätiikerin ja tyypin, jonka vaipat repäistään jalasta ja joka tämän vuoksi ryhtyy suihkuttamaan kusta ympäriinsä. Lopun kaksintaistelu kissapetoa vastaan on saatu realistiseksi ja näyttäväksi, vaikka pehmolelukin välistä ruudulla käy. Eläinrääkkäykset masensivat, mutta katsoin tätä silti mieluummin, kuin työpaikan salissa samaan aikaan pyörinyttä Moulin Rougea.

Added to




Related lists

Martial Arts
50 item list by AFIoscar
12 votes
Martial Arts meets Science Fiction - Superant
39 item list by steven aka superant
3 votes 1 comment
Martial Arts Movies
6 item list by mysticmage321
1 votes
Martial Arts Flicks
17 item list by Ueno_Station54
3 votes 2 comments
My Favourite Martial Arts Movies
20 item list by HipHopHead
9 votes
Top 25: Martial Arts Films
25 item list by Aldenvdk
8 votes
My Martial Arts DVDs
20 item list by jay-jay
Good War Movies and Martial Arts Films
9 item list by CalmOcean
Top Martial Arts
8 item list by aechris
1 votes
The Cinephile's Top 15 Sports Films
14 item list by The Cinephile
12 votes 4 comments

View more top voted lists

People who voted for this also voted for


More lists from Kurkkuharja



Comments

Posted: 3 years, 11 months ago at Jan 2 0:02
Kannattaa ehdottomasti katsoa Snake in the Eagle's Shadow, samalta ajalta ja samalla porukalla tehty kuin Drunken Master eikä kalpene sille laadussa yhtään.
Posted: 3 years, 11 months ago at Jan 3 15:23
Okei, pistetään korvan taakse!

Post comment


Insert image

drop image here
(or click)
or enter URL:
 link image?  square?

Insert video

Format block