Explore
 Lists  Reviews  Images  Update feed
Categories
MoviesTV ShowsMusicBooksGamesDVDs/Blu-RayPeopleArt & DesignPlacesWeb TV & PodcastsToys & CollectiblesComic Book SeriesBeautyAnimals   View more categories »
Listal logo
Avatar
Added by Lamourhaaja on 28 Mar 2017 09:51
2496 Views 9 Comments
35
vote

Elokuvapäiväkirja

Add header image

Choose file... or enter url:
Sort by: Showing 1-50 of 165
Decade: Rating: List Type:
People who added this item 6 Average listal rating (29 ratings) 7.8 IMDB Rating 0
Rate:
Watched Wanted Custom
14.2.2018

Katsoin yhdeksän Guy Maddinin lyhytelokuvaa. En aio lisätä niitä kaikkia tähän listaan. Yksikään ei valitettavasti päässyt Heart of the Worldin rinnalle, vaikka tässä Send Me to the 'Lectric Chairissa oli ihan ainesta. Muuten teokset olivat lähinnä epäinspiroitunutta kameran pyörimistä ja sitä rumempaa mitä lähemmäs digiaikaa mentiin. Editointi oli silti paikoin hyvin vaikuttavaa, erityisesti pienestä koirasta kertovassa lyhärissä nimeltä Spanky, joka on editoitu kamerassa lennosta. Varhaisissa Maddineissa parasta on neofolk-albumit mieleen tuova tunnelma. Leikkaus on kuin neuvostoelokuvista, estetiikka kliseisestä okkultistimystiikasta tai campista homoerotiikasta.

Muut katsomani: Odilon Redon, Hospital Fragment, Sissy-Boy Slap Party!!!, Odin's Shield Maiden, It's a Wonderful Life, Spanky to the Pier & Back, Sinclair, Once a Chicken.
Rate:
Watched Wanted Custom
People who added this item 0 Average listal rating (0 ratings) 0 IMDB Rating 0
13.2.2018

Katsoin argentiinalaisen avantgardeohjaajan osin yksin ja osin hänen vaimonsa kanssa tekemistään elokuvista seitsemän. Niistä oli kaksi IMDB:ssä. Kommentit tähän merkintään. Jorge ja Laura Honikin työt ovat pääasiassa mykkiä, super-8-kameralla kuvattuja lyhytfilmejä, joiden estetiikka on koti- ja matkailuvideomainen. Todella kiivastahtinen editointi paljastaa, ettei kyseessä ole lahjaton amatööri. Lääkäriksi valmistunut Honik matkusti 10 vuotta maailmalla ennen paluutaan Argentiinaan. Noina vuosina syntyivät hänen elokuvansa. Aiheina ovat niin arkkitehtuuri, päivän politiikka, luonto kuin matkat Intiassa ja Afrikassa, joissa tallennettu materiaali lähentelee etnografista dokumenttia. Muut kuvat ovat tekijöiden lähipiirin arkiaskareista. Ajan henki näkyy hippiliikkeen läsnäolona, lähikuvina itämaisten kulttuurien symboleista. Svastika, rakastelua kuvaava patsas, Buddha. Nälkään kuolleen koiranpennun ruumiin jälkeen nähdään iloisesti kasvien keskellä läähättävä terve koira; Antonio Gaudin keskenjäänyt mestariteos muuttuu tehtaiden savupiipuiksi.

Muut katsotut: Komik, Nubes, Un paseo, La mirada errante I, India-Nepal.
Rate:
Watched Wanted Custom
13.2.2018
Rate:
Watched Wanted Custom
People who added this item 846 Average listal rating (636 ratings) 7.4 IMDB Rating 0
9.2.2018

Kahdeksan Yhdysvaltain eri aspektia edustavaa kusipäätä päätyy samaan mökkiin keskelle lumimyrskyä ja tappaa toisensa. Välissä on häiritseviä kohtauksia, joissa peräti kahta elämänsä puolesta rukoilevaa naista ammutaan kuolettavasti, vanhaa miestä kiusataan sadistisesti ja käsikirjoittajalla on aivan liian masturbatorisen hauskaa väkivallalla läträilyn kanssa. Olen varmaan tullut vanhaksi, mutta en ihan oikeasti enää jaksaisi tällaista. Erityisesti minua häiritsee, että ennen Tarantinon elokuvissa väkivalta merkitsi edes jotain. Tim Roth kieri yhden vatsaan osuneen luodin takia koko Reservoir Dogsin silmittömissä tuskissa. Tässä Samuel L. Jacksonilta ammutaan pallit pois ja alun shokin jälkeen mies lähinnä makoilee sängyllä, että "kappas, minulla ei ole enää palleja". Väkivalta on roiskimista eikä tunnu missään. Jännitys ennen sen alkamista toimii oikein hyvin kuitenkin.

Seuraavaksi aion valittaa, joten Quentin-fanit: silmät kiinni. Koska koko maailma on nähnyt tämän minua lukuun ottamatta voinen spoilata, että elokuvan nimi on hämäystä. Vihattava kahdeksikko on oikeasti yhdeksikkö, ja yhdeksäs henkilö on tarinan suuri plot twist. Valitettavasti tarinassa on myös suuria plot holeja. Koska elokuva on dekkari, jonka keskiössä selvitellään muun muassa, kuka myrkytti kahvin, joka tappaa kaksi keskushenkilöistä, herää kysymyksiä: Miksi tarinan niin sanotuilla konnilla edes on mukanaan myrkkyä? Jos myrkky, jonka olemassaoloa ei näy tarinan flashbackissa, on mukana osana suurta suunnitelmaa, miksi he eivät myrkytä muhennosta, joka tappaisi kaikki suunnitelman toteuttamista hankaloittavat henkilöt kerralla? Joku voi tietysti sanoa, että konnat ovat tyhmiä kuin saappaat, mutta hyvää käsikirjoittamista on kai se, että katsoja ei keksi välittömästi elokuvaa katsoessaan parempaa tapaa hoitaa tilanne, kuin mitä hahmoilla on ollut mahdollisesti päiviä aikaa miettiä. Entä miksi Kurt Russellin hahmolla eivät hälytyskellot soi, kun majatalossa odottavat epäilyttävä britti ja meksikolainen, vaikka hän on juuri pidättänyt tällaisia epätyypillisesti yhdessä liikkuvia hahmoja sisältävään jengiin kuuluvan naisen? Miksi naamioleikki on konnille parempi ratkaisu kuin vain Kurt Russellin ampuminen päähän heti, kun hän astuu sisälle kapakkaan? Miksi Tim Roth kysyy Lincoln-kirjeestä, vaikka hän ei voi mitenkään tietää sellaisen olemassaolosta? Miksi konnat edes odottavat, että henkilöt jäävät majataloon yöksi, kun kaupunki on aivan lähellä, eikä myrskystä ole vielä siinä vaiheessa tietoakaan? Jälleen ajatukseni siirtyvät käsikirjoitukseen. Tarantino rakentaa loputtomiin jatkuvia dialogejaan ja set-upejaan väkivallalle, mutta hänen maailmassaan ei ole tavanomaisia syy-seuraussuhteita. Hahmot eivät ymmärrä, eivätkä muista olennaisia yksityiskohtia ennen kuin juoni ajautuu umpikujaan. Pullataikinarakenteesta kertoo, että mukana on katsomon hitaimpia yksilöitä varten tehty puolituntinen flashback, joka tavuttaa kaiken tapahtuneen siltä varalta, että joku ei ole jo tajunnut. Jos se on ollut pakko sisällyttää, miksi sitä ei ole sijoitettu aiemmin, jolloin katsojaa jännittäisi se, että hän tietää enemmän kuin hahmot? Eli miksi ei hyödynnetä niin sanottua Hitchcockin jännitystä? Ainoa peruste tähän on, että taktisesti sijoitettu flashback sallii hahmojen olevan fyysisesti sellaisilla paikoilla, että tarina voi vielä jatkua tyydyttävästi, eli näyttelijöiden blocking laitetaan kohtausten välillä uusiksi tavalla, joka on kertomuksen sisäisen logiikan kannalta mahdoton: Tim Roth istuu äkkiä tuolissa, Samuel L. Jacksoniin ei jostain syystä ole ammuttu lattian läpi lisää luoteja vaan hän makaa sängyssä ja niin edelleen. Ja lopuksi, pilkunviilaussyytöksistä piittaamatta: ymmärtääkö Tarantino miten huokoinen puu ja valtavat veritahrat toimivat yhdessä? Ei niitä putsata kuin vahvoilla kemikaaleilla. Silti majatalo suorastaan hohtaa uutuuttaan, kun seuraavat uhrit saapuvat sinne. Poikain olisi rötösten sijaan kannattanut perustaa siivousfirma.
Rate:
Watched Wanted Custom
8.2.2018

Tämä lyhäri antoi minulle toivoa, että vielä jonain päivänä voisin pitää jostain Guy Maddinin pitkästä elokuvasta. Annan on valittava kahden veljeksen rakkauden väliltä samalla, kun maailman sydän on pettämässä. Väliin tulee sikaniska viiksiporvari, joka haluaa myös tiedenaisen itselleen. Kuudessa minuutissa ja sadoilla otoksilla kerrottu editoinnin ja kuvauksen taidonnäyte, jonka lopputulema on ironisessa naivismissaan herkullinen.
Rate:
Watched Wanted Custom
People who added this item 6 Average listal rating (2 ratings) 3.5 IMDB Rating 0
Hey, Happy! (2001)
8.2.2018

Lisää LGBT-Kanadaa. Julkaisupäivä on ollut toukokuu 2001, mutta Hey, Happy! on kauttaaltaan 90-lukulainen elokuva niin kuin Fucking Åmål tai Slacker. Kalastajahattuja, triphoppia, kemikaaleja ja maailmanlopun tunnelmaa. Antonioni-tyylisesti (ja näin käppäisen budjetin elokuvaksi todella komeasti) kuvatussa indie-komediassa Winnipeg on uppoamassa tulvivaan jokeen. Spanky on paha kampaaja, joka kaipaa rakkautta. Sabu on pornokaupassa työskentelevä DJ, joka on ottanut elämäntehtäväkseen 2 000 miehen kanssa makaamisen. Yksi puuttuu enää. Nimihenkilö Happy taas on neitsytpoika, paranoidi ulkopuolinen, joka odottaa avaruusolentoja saapuvaksi hetkenä minä hyvänsä. Seuraa jonkinlainen kolmiodraama. Puolivälissä elokuvaa järjestetään ulkoilmafestarit, johon ohjaaja on kaikesta päätellen kutsunut kaikki kaverinsa. Statistien henget höyryävät ja breakdancea tanssitaan klubimusiikin tahtiin. John Watersiin ja Douglas Adamsiin viitataan, mutta Hey, Happy! on pohjimmiltaan todella kiltti versio kummankin tunnetuimmista töistä. Kaiken tässä elokuvassa pitäisi lähinnä kyllästyttää, koska opiskelijatyömäisyys on hyvin, hyvin paljon läsnä, mutta 90-luvun lopun zeitgeistin tallentuminen näin tarkasti filmille jaksoi äimistyttää, enkä muutenkaan kokenut tylsistyneeni elokuvan lyhyen 70 minuutin keston ajan. Siitä minulla ei ole aavistustakaan, miten tai miksi olen saanut tämän käsiini, mutta elokuva on pyörinyt nurkissani vuodesta 2010 asti. Aikansa kutakin.
Rate:
Watched Wanted Custom
People who added this item 6 Average listal rating (5 ratings) 6.2 IMDB Rating 0
8.2.2018

Rate:
Watched Wanted Custom
People who added this item 6 Average listal rating (4 ratings) 6.5 IMDB Rating 0
Hypocrites (1915)
7.2.2018

Moraalisesti vastenmielinen propagandaelokuva on katsomisen arvoinen teknisen toteutuksen, naisohjaajan ja viihdyttävän ajankuvan takia. Varhainen pitkä mykkäelokuva on teknisesti kiinnostava ennen kaikkea luovasti ja paljon käytetyn double exposure -tekniikkansa takia. Myös leikkaus on tiivistä. Pitkää sivuttaista kamera-ajoa käytetään kaksikin kertaa, mikä on 50 minuuttia pitkässä elokuvassa vähän naamaan hieromista.

Juonessa erään paikkakunnan pastori saarnaa laumalleen tekopyhyydestä. Seurakunta ei innostu kirkonmenojen sisällöstä vaan lukee mieluummin sarjakuvia tai juoruaa keskenään, ja paikalliset porhot päätyvät antamaan paasaajalle kenkää. Myöhemmin nuori pappi näkee unen, jossa hän on Gabriel-niminen munkki keskiajalla, joka joutuu väkijoukon lynkkaamaksi paljastettuaan heille alastoman totuuden (kirjaimellisesti alastonta naista esittävä patsas). Uni jatkuu Gabrielin hengen vaeltaessa nykyaikaan ja osoittaessa jokaiselle nuoren papin seurakuntalaiselle heidän tekopyhyytensä.

Uskonnollisuus ei tee huonoa elokuvaa. Minua nolottaa kirjoittaa edellä mainittu itsestäänselvyys, mutta koen alleviivauksen tarpeelliseksi. Hypocrites osoittaa valitettavasti prikulleen, miksi protestantismia pidetään tiukkapipoisena ja miksi Nietzscheä vitutti kristinusko. Arvostan, että elokuva pilkkaa poliitikkojen tyhjiä lupauksia, vaikka minua nauratti tahattoman humoristinen kohtaus lahjusrahoja antamaan jonottavasta letkasta, johon kuuluu niin gangstereita, porhoja kuin rasistinen kiinalaiskarikatyyri. Elokuvan sensuuria vastustava eetos alastomine naishahmoineen on myös ihailtava. Parasta elokuvassa esteettisesti on unijakso, jossa Gabriel kiipeää vuorelle ja yrittää houkutella seurakuntaa seuraamaan itseään huipulle. Idea on banaali kuin mikä, mutta toteutus on vilpitön ja vaikuttava.

Valitettavasti näkemys nykyajasta on kauttaaltaan iloton. Modernismi on yhtä kuin rappiota. Tupakointi, tanssiminen, hauskanpito, rakkaus ja raha ovat väärin. Aallonpohja saavutetaan, kun elokuva implikoi nuoren pariskunnan lapsen kuoleman olevan oikeutettu, koska vanhemmat ovat hemmotelleet penskaa liikaa. He syöttävät muksulle konvehteja, joiden nimi on "indulgence". Huomionarvoista on, että katolilaisuudessa indulgence tarkoittaa anetta, jota protestanttinen Weber luonnollisesti vastusti henkeen ja vereen.

Gabriel-munkki on tarkoitettu pyhäksi ja autuaaksi, joten hän tyytyy luomaan silmänsä ylös taivaaseen ja levittämään kätensä muiden ihmisten kurjuuden edessä. Aih ja voih -moralismi alkoi ärsyttää niin paljon, että retrospektiivissä ymmärrän kirkkaammin, miksi Luis Buñuelin Kulta-ajan kaltaisia teoksia on tehty vastalauseena tietyille aikakauden asenteille. On mahdollista, että sanoma on kaksijakoinen, koska yritin kovasti tarkastella onko elokuvan lopetuksessa, joka jääköön nyt spoilaamatta, ironiaa; tuomitaanko muiden tuomitsemisesta haaveksiva pappi nimenomaan tekopyhimpänä kaikista. En pohjimmiltaan kuitenkaan usko näin olevan, muu elokuva ei anna tähän tulkintaan aineksia.
Rate:
Watched Wanted Custom
People who added this item 2 Average listal rating (2 ratings) 7 IMDB Rating 0
Dandanko (1960)
7.2.2018

Äiti leikkii lapsen kanssa portaissa. Kaksi miestä kävelee ohi. Kaikki on vähän uhkaavaa, vaikkei mitään tapahdu. Tämä on toinen kahdesta Nobuhiko Ôbayashin vuonna 1960 ilmestyneestä debyyttifilmistä, tekninen kokeilu kameralla ja leikkauspöydällä, tarkoituksena ilmeisesti luoda arkinen Odessan portaat -sekvenssi.
Rate:
Watched Wanted Custom
7.2.2018

Kiinalaisen riisikulho on ranskalaisen kahvikuppi.
Rate:
Watched Wanted Custom
People who added this item 301 Average listal rating (115 ratings) 7.4 IMDB Rating 0
6.2.2018

Kontrastina edelliseen elokuvaan tässä ei ollut äitejä lainkaan, ja myös miehet ovat kadonneet kuvasta. Naisia kyllä on, naisen malleja, lapsettomia opettajia, vanhoja eukkoja, mutta ei äitejä. Innocence antaa kuvan, että tytöt kasvavat naiseuteen korostetusti ilman samaa sukupuolta olevan vanhemman suurta roolia. Ikään kuin kaikki ovat äitejä, osallisia tytön huolehtimisessa ja kasvattamisessa. Yhteisö, yhteiskunta kasvattaa muottiin. Julkisessa keskustelussa olen huomannut, että aikuiset miehet puhuvat haastatteluissa usein isän puutteesta ja sen merkityksestä elämälle, mutta aikuisia naisia haastatellaan harvemmin äidin puutteesta. Osin tämä johtuu siitä, että isä on useammin se, joka katoaa, mutta aistin myös jonkinlaista roolien merkityseroa.

Nuoret tytöt viedään arkussa suljettuun sisäoppilaitokseen, josta heidät naiseuden kynnyksellä vapautetaan maailmaan. Arkussa kuolee lapsi ja syntyy tyttö, joka muuttuu naiseksi. Ahdistavaan koodiin kasvaminen aiheuttaa ristiriitaisia tunteita – onko onnellinen hän, joka peloista huolimatta uteliaasti luo oman tiensä, kuten koulusta karkaava kapinallinen, vai kuitenkin hän, joka voi sanoa käyneensä mankelin lävitse ja nousee tuskitta aikuisuuteen ja jonkinlaiseen vapauteen? Elokuva tallentaa lapsen viattomuuden: pimeän ja valon silloin kun niillä oli vielä merkitys hyvässä ja pahassa, tiedottomuuden aikuisten maailmasta, yksityiskohtien kuten hämähäkin tai kaappikellon kasvamisen jättimäiseksi. Samalla pieteetillä se tallentaa heräävän nuoruuden: Kasvottomien miesten pelottavan mutta imartelevan ihailun, toisten samanikäisten kohtaamisen rajattoman riemun. Ja katoavuuden, joka tätä kasvamista leimaa ja nousee elokuvassa niin satuttavasti ja alleviivaamatta esiin, että pala takertui kurkkuuni. "Älä unohda minua" on vaikein lupaus pitää.
Rate:
Watched Wanted Custom
People who added this item 455 Average listal rating (248 ratings) 7.9 IMDB Rating 0
6.2.2018

Kolmesta näkemästäni Bongin elokuvasta tämä saattaa olla paras. Motherissa yhteiskunnan pohjasakka käy toisiaan vastaan, vaikka ohjaajalle tyypillisesti todellisia vihollisia ovat valtiolliset virastot, jotka eivät välitä vähääkään yksittäisen ihmisen kohtalosta vaan ratkaisuista, vaikka ne olisivat kuinka vääriä. Edes rikoksen uhrilla ei ole mitään merkitystä muuna kuin välineenä. Huolestunut ja ylisuojeleva tiikeriäiti tekee kaikkensa auttaakseen pentuaan, kehitysvammaista poikaa, jota epäillään murhasta. Pinnalta heiveröinen, sisältä silkkaa terästä oleva muori aloittaa etsivätyön epäluotettavina apuinaan korruptoitunut asianajaja ja naapuruston pikkugangsteri. Äkkivääränä mustana komediana alkava elokuva kehittyy kohti tragediaa. Kirjaimellisesti jokainen ihminen on vuorollaan syyllinen oikeastaan vähän kaikkeen, ja äitien virheet kertautuvat epäreilusti seuraaviin polviin moninkertaisesti. Ilmiselvimmät freudilaiset kompastuskivet onnistutaan tarinassa onneksi välttämään, pääosassa ovat modernin eteläkorealaisen luokkayhteiskunnan jätteet.
Rate:
Watched Wanted Custom
People who added this item 130 Average listal rating (71 ratings) 8 IMDB Rating 0
5.2.2018

Korppi kaiken yllä tiesi kaiken kyllä.

Yksi isoimmista elokuvallisen yleissivistyksen aukoistani on nyt paikattu. Pikkukaupungissa alkaa liikkua nimettömiä parjauskirjeitä, jotka syyttävät asukkaita mitä erilaisimmista rikoksista ja petoksista. Allekirjoittajana on "korppi". Keskiössä on aborttilääkäriksi huhuttu kylmäkiskoinen tohtori Germain, jonka korpin kirjeet tahtovat savustaa ulos. Kansalaiset aloittavat paniikkinappulan hakkaamisen, ja jokaisella on omat teoriansa ja keinonsa tilanteen ratkaisuksi. Allegoria on tietysti miehityksen aikainen Ranska, jossa ihmiset olivat yhteiskuntaluokasta riippumatta valmiita nuoleskelemaan saksalaisia. Le corbeau on 40-luvun alun elokuvaksi hyvin myrkyllinen ja suora, ja vaikka siinä ei tapahdu paljoakaan dramaattista – ja se mikä tapahtuu on oikeastaan vähän naurettavaa, onhan tämä hyvin kuivaa huumoria viljelevä musta komedia – sen ihmiskuva on yksi nihilistisimmistä näkemistäni tuntumatta hetkeäkään liioittelulta tai epätodelta. En ole yllättynyt siitä, että tätä elokuvaa vihasivat niin natsit, Ranskan oikeisto kuin kommunistit. Ja sitä puolustivat tietenkin vain filosofit.
Lamourhaaja's rating:
Rate:
Watched Wanted Custom
5.2.2018

Raakilemainen mutta ihan mielenkiintoinen dokumentti neukkuelokuvan varhaisista päivistä. Tällaisia varsin keskinkertaisia nämä historiadokumentit tuppaavat olemaan. Kiintoisinta antia ovat luonnollisesti klipit elokuvista, jotka minun on pitänyt katsoa jo iät ja ajat.
Lamourhaaja's rating:
Rate:
Watched Wanted Custom
People who added this item 363 Average listal rating (214 ratings) 6.9 IMDB Rating 0
Animal Farm (1954)
5.2.2018

Ensimmäisessä pitkässä brittiläisessä animaatiossa ollaan paikoin ihan kiintoisasti uskollisia Orwellin kirjalle. Valitettavasti CIA:n mieleisekseen vääntämä teos muuttuu ironista kyllä itse lopussa propagandaksi, ja kokonaisuus on pilalla. Muutkin muutokset ovat huomattavia ja kaikki huonompaan. Korppihahmo on poistettu, koska se saisi uskonnon näyttämään pahalta. Ihmishahmojen vehkeilyt sikojen kanssa on suurimmaksi osaksi poistettu, koska se implikoi lännen tehneen lehmänkauppoja neukkujen kanssa ennen kylmän sodan eskaloitumista. Lopetuksesta on tehty positiivinen, koska katsoja voisi muuten tajuta kommunismin tragedian olleen siinä, että johto alkoi kummasti näyttää suurkapitalisteilta. Animaatiojälki on aika tönkkösuolattua jäykistelyä, mutta se on ihan ok.
Lamourhaaja's rating:
Rate:
Watched Wanted Custom
People who added this item 0 Average listal rating (1 ratings) 7 IMDB Rating 0
5.2.2018

Elokuvakatselmuksemme päättyi pieneen helmeen. Tästä tuli hyvä mieli. Yleisessä saunassa 70-luvulla taltioitu opiskelijatyö ei onneksi tunnu opiskelijatyöltä vaan menee sisältö edellä. Vanhat, rujot ukot saunovat ja suihkuttavat. Puhe on sirpaleita sieltä täältä. Välillä puhutaan kuin ohimennen työnteosta ja muistoista, mistä muustakaan. Saunaemännältä ostetaan olutta, viinapullo kiertää, kavereiden kanssa jutellaan, vähän lauletaankin, tupakki palaa. Harvat hiukset kammataan lopuksi ja lähdetään varmaankin tansseihin tai johonkin. Nämä ovat suunnilleen edesmenneen äidinisäni ikäisiä miehiä, kirjaimellisesti aikaan kadonnutta sukupolvea, jotka kamera on näihin muutamaan minuuttiin pelastanut. Ei tällaista kulttuuria enää valitettavasti ole. Ihmiset puhuvatkin kuin ihmiset eivätkä yleiskieliset YouTube-robotit. Vaikka opiskelijoiden kameratekniikka ei ole pystynyt viihtymään kuin hiukan saunan alalauteilla, suihkuissa ja pukutiloissa kuvatut hetket on leikattu oivasti yhteen.
Lamourhaaja's rating:
Rate:
Watched Wanted Custom
People who added this item 0 Average listal rating (1 ratings) 3 IMDB Rating 0
5.2.2018

Herbert Hoover tulee Suomeen tarkistamaan, että mitenkäs täällä voidaan. No ei kauhean hyvin, joten amerikansuomalaiset patistetaan lähettämään kaukaisille serkuille Camel-askeja.
Lamourhaaja's rating:
Rate:
Watched Wanted Custom
5.2.2018

Väitetysti neukkuleffoista leikatusta scifissä on mukana pätkiä Gamera-elokuvista, joten Ylen uskottavuus katosi heti, verorahat takaisin, heh heh prööt. Elokuva itse on niin huono, että siitä tulee vain vihaiseksi, vaikka se kestää vain kuusi minuuttia. Tylsää editointia, ja hyvistä aineksista ei ole saatu aikaiseksi mitään luovaa. Kunnon vitun opiskelijatyö.
Lamourhaaja's rating:
Rate:
Watched Wanted Custom
People who added this item 0 Average listal rating (1 ratings) 3 IMDB Rating 0
4.2.2018

Kouluttamattoman kaupunkilaiskansan sivistykseksi Mannerheimin lastensuojeluliitto on tehnyt tällaisen propagandaelokuvan, jonka sisältö on suunnilleen sellainen, että terve lapsi elää maalla, pesee käsiään usein, pitää ikkunaa auki ja nukkuu sängyssä, joka muistuttaa lähinnä kannetonta arkkua. Kamera kuvaa niin paljon rannalla ja suihkussa viihtyviä pikkutyttöjä, että Jenkkilässä tämä olisi lapsipornoa eikä YouTubeen olisi asiaa.
Lamourhaaja's rating:
Rate:
Watched Wanted Custom
People who added this item 1 Average listal rating (8 ratings) 6.4 IMDB Rating 0
4.2.2018

Haettiin pizzaa ja katseltiin ystävien kanssa spontaanisti Yle Areenasta tämä ja muutamia lyhytdokumentteja. The Road Moviessa venäläiset Teuvot toteuttavat itseään kaduilla ja teillä. Kokonaan kojelautakameroiden tallentamasta materiaalista valikoidut pätkät näyttävät järjettömiä ohituksia, äärimmäisiä luonnonilmiöitä, kännissä ajamista, only in Russia -absurdismia ja kansalaisten yleistä aggressiivisuutta. Suosikkikohtauksessani läskiä, pottua ja viinaa ajaessaan hehkuttava parivaljakko ajaa päissään autolla suoraan jokeen, mutta siitä paljoa välittämättä jatkavat veneeksi muuttuneella kotterollaan ajelua pitkin virtaa. Dokumentin kaava on, että nuoret miehet eivät välitä tieliikenteessä kenenkään hengestä ja monia temppuja tehdään kaistapäisen raivon, sadismin, humalan tai paisuneen kunniantunnon vallassa. Vain naiset tuntevat empatiaa onnettomuuden uhreja kohtaan. Toksinen maskuliinisuus on mielestäni paikoin hutera käsite, mutta itänaapurissa se elää kyllä vahvasti. Arvaukseni on, ettei kokonaisuus oikein kestä uusintakatseluita.
Lamourhaaja's rating:
Rate:
Watched Wanted Custom
People who added this item 9 Average listal rating (9 ratings) 8 IMDB Rating 0
4.2.2018

Ranskalaiset viivat heille, joille kokonaisuuden hahmottaminen on saattanut olla hankalaa:

– 70-luku käynnisti Yhdysvalloissa niin virtuaalitodellisuuksien kehittämisen kuin pankkien kansalaisvakoilun
– oikeuksia yksityisyyteen näverretään salaa; alkaa prosessi kohti Internetiä ja ihmistyyppiä, joka suhtautuu nettiin pakkomielteisesti
– samalla kärsitään finanssikriisiä
– seuraa yleinen apatia, joka leviää kaikkialla länsimaissa vuosikymmenien mittaan
– liberaalit lakkaavat olemasta vasemmistolaisia, arvoista tulee vahvasti kuluttamiseen ja yksilön oikeuksiin keskittyviä
– samaan aikaan Neuvostoliitossa elettiin hypernormalisaatiota: tilaa jossa millään ei ollut enää mitään väliä
– Syyria, myös samaan aikaan: Kissingerin reaalipolitiikka vituttaa niin, että pappa-Assad päättää jättää palavaa koiranpaskaa jenkkipressojen oven taakse tästä ikuisuuteen
– shiiojen piirissä syntyy itsemurhapommittamisen tapa, jota Assad käyttää proxy-sotaan jenkkejä vastaan
– jenkeillä ei ole suurvaltapoliittista pokkaa käydä liian pelottavaa Syyriaa vastaan, vaikka he tietävät maan olevan syy moniin vastoinkäymisiin
– Neuvostoliiton romahdus jättää 90-luvun alussa hetkeksi tyhjiön niin idässä kuin lännessä, kumpikin puoli hylkää sosialismin mutta eri tavalla
– Venäjällä valtaan tulevat teknokraatit, etunenässä Vladimir Putin, hypernormalisaatio syvenee
– länkkärit alkavat palvoa kehon temppeleitä tai virtuaalitodellisuuksia
– occupy Wall Street ja arabikevät ovat viimeisiä humanismin pyristelyjä täysin baudrillardilaista spektaakkelin maailmaa vastaan
– kumpikin paska kaatuu, koska liikkeiden keskushenkilöillä ei ole kykyä organisoida suunnitelmiaan
– poika-Assadin silmille räjähtää edesmenneen isäpapan vahingossa virittämä ansa, kun sunnit adoptoivat shiioilta itsemurhapommituksen keinot kaikkia vastaan ja Isis nousee
– kaikki suuret pelurit saapuvat paikalle Syyriaan vetämään Isisiä ja toisiaan turpaan, jokaisella omat tavoitteensa
– seuraa muslimien joukkopakoja, terrori-iskuja, oikeistolaista poliittista propagandaa, Internetiä käytetään ensimmäistä kertaa todella väkevästi politiikan ja kontrollin aseena kaikkialla
– leffa huomioi, että algoritmit kertovat liberaalien antitrumpilaisen viestinnän kadonneen eetteriin, koska vapaamieliset saarnasivat vain vapaamielisille, eli mielipiteiden kirjoittaminen nettiin ei ollut oikeaa toimintaa: occupy Wall Street verkossa
– Donald Trumpista tulee Yhdysvaltain presidentti

Tämä dokumentti käy periaatteessa lävitse mitä tavanomaisinta historiaa, mutta se käyttää erinomaisesti arkistomateriaalia luodakseen näkemyksen aatteista historian takana; tapahtumat ovat toissijaisia, olennaista on henkinen liikehdintä.

Olen kirjoittanut edelliset muistiinpanot siksi, että tämä 1900-luvun jälkipuolen isoja ajatuksia käsittelevä elokuva on paikoin tarpeettoman epäselvästi esitetty. Se ei ole rakenteeton, mutta monin paikoin katsojalla kestää tovi ennen kuin tajuaa, miksi mikäkin yksityiskohta on esitetty. Kertojaääni sitä ei selitä.

Ongelmina virheet ja väärinkäsitykset: esimerkiksi arabikevät ei ollut korostetusti vain sosiaalisen median masinoima ilmiö, vaikka sitä brändättiin sellaisena ja tämä elokuva toistaa brändäyksen lähes sellaisenaan.

HyperNormalisation muistuttaa paikoin vastikään historian ja filosofian löytäneen lukiolaisen "ja sitten ja sitten ja sitten..." -paasausta. Välillä käydään pelottavan lähellä zeitgeist-elokuvien tapaista, täysin harhaista "woke"-paskaa.

Lopputulos on silti yllättävän viihdyttävä. Erityisesti kun ottaa huomioon, että tämä BBC:n tuotos kestää melkein 3 tuntia.
Lamourhaaja's rating:
Rate:
Watched Wanted Custom
3.2.2018

Murhe nostalgiana lapsuuteen, eläinten veren valuminen. Tämän lyhyen animaation tekijä on katsonut Georges Schwizgebelinsä useasti, joskin tyylillisesti tämä on, osin mustavalkoisuutensa takia, jopa esteettisesti miellyttävämpää. En olisi luultavasti koskaan katsonut tätä, jos täysin satunnainen eräällä musiikkisivustolla juttelemaan tullut henkilö ei olisi antanut suositusta.
Lamourhaaja's rating:
Rate:
Watched Wanted Custom
3.2.2018

Renin ja Stimpyn luojan lyhytfilmissä Yogi-karhusta tuttu riistanvartija kertoo raskaasta arjestaan. Ei kovin kiinnostava animaatio, vaikka John K:n piirrostyyli onkin aina tarpeeksi kaistapäinen huvittaakseen.
Lamourhaaja's rating:
Rate:
Watched Wanted Custom
30.1.2018

Epäonnistuneesta Oscar baitista kertova elokuva on epäonnistunut Oscar bait. Jos tämä on pakko katsoa, lukekaa kirja ensin, koska tämä antaa siitä suhteettoman huonon kuvan. Psykodraamasta on tehty unelmahuttua – aneemisen keskinkertaista, parin naurun indiedraamakomediaa.
Lamourhaaja's rating:
Rate:
Watched Wanted Custom
26.1.2018

Kiinan Douglas Sirkin, Xie Jinin, urheiludraama on genren paremmasta päästä. Melodramaattisessa juonessa nuorten naisten koripallojoukkue saa uuden valmentajan. Sinkkumies kiinnostaa tyttöjä, mutta mitään ennalta-arvattavaa romanssia ei tulekaan. Paljastuu, että joukkueen tähtipelaaja numero viitosen äiti on valmentajan entinen kihlattu. Kehittyy eräänlainen isä-tytärsuhde. Kommunistisen puolueen vaatima nationalistinen propagandaelementti on mukana, mutta sillä on dramaturgisesti perusteltu paikka päähenkilöiden motiiveissa, eikä se missään tapauksessa nouse häiritseväksi. Kulttuurivallankumouksen kauheudet ovat siis vielä kaukana. Myös neuvostoliittolaisen propagandan kollaasileikkausta vältellään paria häivähdystä lukuun ottamatta viimeiseen asti. Pääosassa ovat ihmiset, heidän virheensä ja rakkautensa. Koripallokohtaukset ovat vauhdikkaasti kuvattuja. Surkea, väreiltään täysin haalistunut katselukopio sai odottamaan vesi kielellä länsiystävällisiä HD-versioita Xie Jinin elokuvista. Filmirestauroinnit on tehty aivan viime vuosina, ja 1080p-esityksiä on nähty kiinalaisessa televisiossa: näyttävät aika tavalla Shaw Brothersilta.
Lamourhaaja's rating:
Rate:
Watched Wanted Custom
People who added this item 246 Average listal rating (157 ratings) 7.8 IMDB Rating 0
26.1.2018

Vaikka Chaplinin sosiaalinen silmä on tähän aikaan ollut jo terävä, on tämä koiramainen seikkailu vielä improvisoiden käsikirjoitettu, eli gagit eivät ole kovin oivaltavia. Pakko myöntää, että 1910-luvun elokuville tyypillinen "tässä kamera kuvaa huonetta 3 minuuttia paikallaan" -lähestymistapa alkoi tylsistyttää jo puolivälissä, vaikka pätkällä ei ole kuin 30 minuuttia pituutta.

Sen sijaan knalliukon jälkeen katsottu Memorex, jota ei IMDB:stä valitettavasti löydy (mutta Vimeosta kyllä), oli salvaa haavoille eli jälkimarxilainen editointivyöry 80-luvun yhdysvaltalaisista televisiomainoksista. Superkonsumerismin aikakauden aloittaneen vuosikymmenen nostalgisoinnista tulee itselleni vain paha olo, koska en tajua mitä erikoisen hienoa jossain Ghostbustersissa tai huonoissa lauantaipiirretyissä on, mutta Memorex onnistuu tavoitteessaan eli tekee asiayhteydestään irrotetuista kuvallisista merkitsijöistä temaattisia sarjoja, joissa enää kuvilla itsellään on väliä. Lohtu sekin. 80-luvun mainoksissa muuten hypittiin paljon voltteja ja pistettiin aurinkolaseja päähän.
Lamourhaaja's rating:
Rate:
Watched Wanted Custom
26.1.2018

Yksi Kanadan indie-elokuvan merkkiteoksista on LGBT-kolmiodraama. Hissukkamainen ja fantasioissaan elävä duunarinainen saa sihteerintoimen taidegalleriasta, jonka johtajattarella on sutinaa nuoremman rakastajattarensa kanssa. Päähenkilöt edustavat taiteilijuuden kolmea eri kehää: huijariksi paljastumisen pelkoa, pidäkkeetöntä luovuutta ja itsevarmaa taitoa. Aluksi rasittavalta tuntuva neljännen seinän rikkominen perustellaan lopussa dramaturgisesti. Omaan makuuni elokuva yrittää hiukan liikaa olla quirky, mutta oikein sujuvasti viihdyttävä se silti on.
Lamourhaaja's rating:
Rate:
Watched Wanted Custom
People who added this item 111 Average listal rating (50 ratings) 7.5 IMDB Rating 0
25.1.2018

Korruptoitunut poliisi joutuu pettämään kaikki ystävänsä pelastaakseen sielunsa. Yksi Sidney Lumetin hienoimmista elokuvista käsittelee lain ja laittomuuden välistä ohutta rajaa tavalla, johon moni yhdysvaltalainen poliisielokuva ei ole pystynyt. Tragedia on hyvien aikeiden vääjäämättömässä tuhoamisessa matkalla kohti henkilökohtaista pelastusta, ristiriita on heimoyhteisön ja järjestyksen ihanteiden välinen.
Lamourhaaja's rating:
Rate:
Watched Wanted Custom
People who added this item 301 Average listal rating (156 ratings) 7.7 IMDB Rating 0
25.1.2018

Hah hah haa, naureskelee Robert Crumb koko dokumentin ajan, myös silloin kun hänen veljensä kertoo olevansa kuolemanmasentunut ja entiset tyttöystävät syyttävät emotionaalisesta hyväksikäytöstä. Jatkuva ironinen virne lähes yhtä ironisten viiksien alla paljastaa kiivaasti ulkoiset ärsykkeet torjuvan ja pohjimmiltaan sisäänpäin kääntyneen pikkupojan mutta myös hipsterisosiopaatin, joka myöntää avoimesti vihaavansa naisia. Taiteilijamuotokuvana teos on häkellyttävän avoin ja monimutkaisempi kuin päältä päin luulisi.
Lamourhaaja's rating:
Rate:
Watched Wanted Custom
People who added this item 25 Average listal rating (21 ratings) 7.4 IMDB Rating 0
24.1.2018

Ehkä hiukan kyllästyttää se, että dokumentit kasataan jatkuvasti muistuttamaan trillerifiktiota, jossa suuret yllätykset odottavat lopussa silloinkin, kun mitään yllättävää ei ole. En ole myös aivan varma rotoscope-animaation teokseen tuomasta lisäarvosta. Arkistomateriaali oli kiinnostavinta. Varsin pätevästi toteutettu pätkä ensimmäisestä yhdysvaltalaisesta kouluammunnasta kuitenkin.
Lamourhaaja's rating:
Rate:
Watched Wanted Custom
23.1.2018

Pohjankonna jatkaa hyväksi havaitulla tiellä ja uudistaa suomalaista elokuvailmaisua, koska ei sitä melkein kukaan muukaan tee. Microcosmoksen viitoittamalla tiellä mennään, mutta kameratekniikka on noin 20 vuodessa ehtinyt kehittyä valtavasti. Muuten kyseessä on varsin tavanomainen luontodokkari, mikä ei ole huono asia.
Lamourhaaja's rating:
Rate:
Watched Wanted Custom
22.–23.1.2018

Neil Hardwickin Laulavassa salapoliisissa Sielun veljet tunkevat managerin pään palavaan autonrenkaaseen. Mari Rantasila räjäyttää vuorostaan vittumaisen studio-ohjaajan pään puhaltamalla saksofonilla puhelimeen. Lopussa mini-Linkolat onnistuvat munailemaan omat suunnitelmansa, koska eivät edes televisiossa työskennelleinä ymmärrä, kuinka valtiovalta vaatii lähetysvirtaa toimimaan. Suomen televisiohistoriassa kieltämättä ainutlaatuinen kulttisarja ekoterrorismista ja mediasta on kuusiosaisenakin liian pitkä. Käsikirjoitus on hukkua omaan kekseliäisyyteensä ja tarvitsisi tiivistystä. Televisiokameroiden tilalle toivoisi filmiä, koska sarja on kuvattu ja editoitu loistavasti. En koskaan uskonut näkeväni kansainvälisestä terrorismista kertovaa sarjaa, jossa Jaakko Kolmonen esittää itseään. Rantasila ja Vesa Vierikko ovat päärooleissaan hyviä. Pirkka-Pekka Petelius saksalaisena mastermindina on kuin Nikke Knattertonista eli miscast of the decade -ehdokas.
Lamourhaaja's rating:
Rate:
Watched Wanted Custom
People who added this item 0 Average listal rating (1 ratings) 8 IMDB Rating 0
21.1.2018

Mielisairaalaan potilaana tuotu meksikolainen mies toimii myöhemmin saman laitoksen johtajana. Dokumentissa on tavattoman hienoja kuvia mielisairauden todellisuudesta ja irrationaalisuuden syvyydestä. Ei kannata odottaa steriilin valkoisia ja ikipuhtaita sairaalaseiniä tai rauhallista parantolaa. Poliittinen saarnaaminen jätetään kuitenkin onneksi pois, keskiössä on tapahtumien virta ja ainutlaatuisen elämän kokeneen ihmisen henkilökuva.
Lamourhaaja's rating:
Rate:
Watched Wanted Custom
People who added this item 1 Average listal rating (2 ratings) 8.5 IMDB Rating 0
20.1.2018

Barbet Schroederin erinomainen dokumentti. Muslimien ja buddhalaisten välillä on Myanmarissa kitkaa, joten fasistimunkki on nähnyt siinä oivan kohdan saarnata holokaustia. Toimikoon elokuva vaikka muistutuksena heille, jotka eivät ole vielä tajunneet, että väkivallassa ei ole kyse tietyistä ajatuksista tai ihmisistä tai kulttuureista vaan ideologioiden väkivaltaisesta perusluonteesta. Siksi demokratioiden päämäärä viime vuosikymmeninä on ollut näkyvien ideologioiden nujertaminen markkinataloudella – se on sitten eri asia, kuinka hyvä idea se on vuorostaan ollut. Muille katsojille kyseessä on jälleen hyödyllinen kurkistus historian pimeyden ytimeen.
Lamourhaaja's rating:
Rate:
Watched Wanted Custom
20.1.2018

Kun leikki otetaan tosissaan, siitä tulee harrastus. Suomi-dokumentissa pienet ja hiukan isommat tytöt harrastavat keppihevosia. Tunteet paljastetaan kameralle teeskentelyittä. Koska suurin osa harrastajista on lapsia ja nuoria, jotka jättävät leikit lopulta taakseen, ei keppareista tule samanlaista oloa kuin lähes kaikista muista pop-ilmiöistä, jotka ovat olemassa enää jatkaakseen aikuisten ihmisten kuolemanpelosta johtuvaa ikuista nuoruutta ja pitääkseen huolen kulttuurimme loputtomasta infantilisoitumisesta. Virkistävää.
Lamourhaaja's rating:
Rate:
Watched Wanted Custom
27.12.2017–20.1.2018

Jälleen pätevästi toteutettu sarja, tällä erää urheilusta, on vaarassa liukua "me ollaan sankareita kaikki" -soopaan, koska urheilijahaastateltavilla on aika vähän monipuolista sanottavaa. Siksi kai mukaan on otettu niin journalistia kuin kirjailijaakin. Fanikulttuurijakso on kiinnostava keskittyessään esimerkiksi hevosurheiluun ja kakkosdivaritason jalkapalloon.
Lamourhaaja's rating:
Rate:
Watched Wanted Custom
People who added this item 423 Average listal rating (226 ratings) 7.1 IMDB Rating 0
Pom Poko (1994)
1.1.2018

Uusintakatselu myös tämä. Jatkettiin krapulointia kämppisten kanssa katsomalla supikoirien palleja. Myös tämä oli muistamaani parempi, vaikka edelleen ylipitkä. Allegoria Japanin vasemmistolaisten liikkeiden historiasta avautui nyt aika tavalla paremmin. Itse asiassa tämä on aika suoraa, vaikkakin nostalgista, vittuilua.

4.1.2018 taas tuli katsottua David Earlen Dining Room, jonka sinäkin voit katsoa tästä alta, se vie vain minuutin:

Lamourhaaja's rating:
Rate:
Watched Wanted Custom
People who added this item 137 Average listal rating (85 ratings) 7.4 IMDB Rating 0
1.1.2018

Uusintakatselu. Näin aloitettiin aivan tuhannen krapulassa uusi vuosi. Shogun Assassin oli muistamaani paljon parempi elokuva, jossa tapahtuu jatkuvasti jotain. Tyhjäkäyntiä ei ole. Jollain tasolla se on jopa onnistuneempi kuin Lone Wolf and Cub -elokuvat, joiden pohjalta se on luotu.
Lamourhaaja's rating:
Rate:
Watched Wanted Custom
27.–31.12.2017

Kenties tähän mennessä paras Pekka Laineen Suomen kulttuurihistoriaa valottavista televisiosarjoista on katsaus suomalaisen klassisen musiikin maailmaan. Aihetta lähestytään temaattisemmin ja teoreettisemmin kuin aiemmissa, kronologisemmissa musiikkisarjoissa, ja käsittelyn kohteeksi tulevat niin Sibeliuksen raskas taakka, musiikkikritiikki kuin klassisen musiikin opetuksen merkitys. Tässä on kaikista Laineen sarjoista parhaat haastateltavat; klasariskene tuntuu vetävän puoleensa sanavalmista ja ajatuksia täynnä olevaa porukkaa, joiden mielipiteet myös eroavat toisistaan sen verran, että niistä saadaan luotua editoinnissa herkullisia dialogeja.
Lamourhaaja's rating:
Rate:
Watched Wanted Custom
People who added this item 13 Average listal rating (12 ratings) 6.9 IMDB Rating 0
30.12.2017

Samuli Edelmann horisee mystisiä, kun perhonen kiusaa hyljettä ja sammakot panevat. Kuvamateriaali on soundtrackia kiinnostavampi.
Lamourhaaja's rating:
Rate:
Watched Wanted Custom
30.12.2017

Uskomaton teos, ehkä kädettömin suomalainen elokuva, jonka olen nähnyt ja jota katsoessa mietin esimerkiksi kongolaisissa toimintaelokuvissa olevan enemmän koherenttia sisältöä. Annan puolikkaan tähden, mutta ei tähän voi oikein suhtautua vihaisestikaan, koska raja ollaan ylitetty. Aake Kalliala esittää kymmenellä eri tavalla kehitysvammaista ja Leo Lastumäki kävelee pieruverkkareissa ympäri raittia kertoen puujalkavitsejä. Laajakuvan toimittaja Joonas Nykänen juoksee lopussa järveen.
Lamourhaaja's rating:
Rate:
Watched Wanted Custom
13.12.2017

Puhuvien päiden dokumentti kiinalaisesta oopperasta kulttuurivallankumouksen ajalta. Ihan katsottava. En silti oppinut tästä mitään lisää Kiinan historiasta. Teokseen ympätty remix-kulttuuria ja oopperoiden antamia vaikutteita esittelevä hiphoptanssikohtaus on vanhentunut pahemmin kuin monet teoksessa näytetyt 60-luvun musikaalikohtaukset. Kiinnostavimmassa haastattelussa eräs nuori mies mainitsee ohimennen lyhyissä shortseissa hyppineiden pioneerinaisten kiihdyttäneen teinipoikien mieliä tavalla, jota puolue ei todennäköisesti ollut tarkoittanut.
Lamourhaaja's rating:
Rate:
Watched Wanted Custom
People who added this item 343 Average listal rating (288 ratings) 3.9 IMDB Rating 0
12.12.2017

Valkokankaalta varmasti uskomaton kokemus on televisiosta kaveriporukalla katsottuna pannukakku väärällä tavalla. Hymähdyttää pari kertaa ja aika kuluu nopeasti. Ei kovin hauska silti. Elokuvan teosta kertova kirja on hyvä, suosittelen.
Lamourhaaja's rating:
Rate:
Watched Wanted Custom
People who added this item 0 Average listal rating (1 ratings) 5 IMDB Rating 0
Salyut-7 (2017)
2.12.2017

Itänaapurin Apollo 13 opettaa yhdysvaltalaisen ja venäläisen avaruuspropagandan suurimman eron: lännen komentokeskuksissa löysätään kravatteja, idässä hiki kastelee ylin nappi valmiiksi auki olevien kauluspaitojen selät. Sisällöllisesti kaikki genren tuotteet paitsi Armageddon ovat samaa keskinkertaisen tylsää muka-draamaa.
Lamourhaaja's rating:
Rate:
Watched Wanted Custom
People who added this item 127 Average listal rating (80 ratings) 6.5 IMDB Rating 0
2.12.2017

Commandon iltanäytöstä lukuun ottamatta Turun Night Visionsin tiukin pätkä. Spurgut ovat rikkaiden leipää syöviä zombeja, antagonisti saa Vietnam-flashbackeja tuijottaessaan aasialaisen sihteerin tissejä, tappajakoira nuolee groteskin lihavan nekrofiilimiehen palleja. Mukana on myös räjähtävää viinaa ja gangstereiden päälle laattaava poliisi. Street Trashin tekijät eivät ole välittäneet siitä, kuljettavatko kaikki kohtaukset juonta vai eivät. Moni juttu on selvästi mukana vain jonkun siistin visuaalisen idean tai mustan komedian vuoksi, mikä on erinomaista, vaikka filmi olisi parempi jäntevämmäksi leikattuna. Kameratyössä näkyy vaikutteita Evil Deadista. Elokuvan upeimmassa kohtauksessa musta mies haistattelee kyylämummolle, tunkee housut täyteen kanaa ja kävelee paperipussi päässä valintamyymälän ikkunasta läpi.
Lamourhaaja's rating:
Rate:
Watched Wanted Custom
People who added this item 0 Average listal rating (1 ratings) 3 IMDB Rating 0
Shitters (2017)
2.12.2017

Mies paskantaa lyhytelokuvassa sukan.
Lamourhaaja's rating:
Rate:
Watched Wanted Custom
People who added this item 129 Average listal rating (89 ratings) 6.7 IMDB Rating 0
Class of 1984 (1982)
1.12.2017

Hiukan ylipitkä mutta pätevästi toteutettu kertomus opettajasta, joka päättää näyttää lukioikäisille aloitteleville terroristeille närhenmunat kuin Maurizio Merli konsanaan. Kostoa motivoiva raiskauskohtaus on jälleen kerran täysin tarpeeton ja mauton väärällä tavalla. Nuorisojengin näyttelijät ovat tuskallisen yli-ikäisiä rooleihinsa, joten pahin shokkielementti hioutuu pois. Huumeet saavat ihmisen kiipeämään lipputankoon ja hyppäämään alas. Katselunautintoa siivitti teatterin penkkiin nukahtanut juoppo, joka herättyään karjaisi valkokankaalle "VITUN HOMOT!" ja meni esityksen jälkeen naistenvessaan kuselle.
Lamourhaaja's rating:
Rate:
Watched Wanted Custom
People who added this item 0 Average listal rating (1 ratings) 3 IMDB Rating 0
1.12.2017

Psykedeeliseksi mainostettu filkka Jayne Mansfieldin ja Anton LaVeyn elämien risteyskohdista on vain paskoilla musiikkinumeroilla ryyditetty E! Entertainment -tyylin rääpäisy, jota en viitsi kutsua dokumentiksi. Jengi löpisee aivan liian lyhyitä anekdootteja, arkistokuvien editointi tuo mieleen PowerPointin. Neverheardien lisäksi puhuvina päinä ovat esimerkiksi Kenneth Anger ja John Waters. Että tätä edes kehdataan näyttää elokuvafestivaaleilla pistää vihaiseksi.
Lamourhaaja's rating:
Rate:
Watched Wanted Custom
People who added this item 0 Average listal rating (1 ratings) 4 IMDB Rating 0
Jytää! (2017)
1.12.2017

Sympaattinen ja sisällötön dokumentti Mara Ballsista. Hän taas on artisti, joka olisi täydellinen uusi suomalainen rock-sankari, jos harjoittaisi enemmän itsesensuuria, eikä suoltaisi levyille ja videoitse jatkuvasti keskinkertaisilta tuntuvia ideoita ulos. Livenä varmasti kova kepittäjä.
Lamourhaaja's rating:
Rate:
Watched Wanted Custom
Load more items (115 more in this list)

Tästä ikuisuuteen kestävä elokuvapäiväkirja, jolle tulee toinen osa sitten, kun tässä on tarpeeksi merkintöjä. Tähän voi tulla elokuva kuukaudessa tai sitten kymmeniä elokuvia kertarysäyksellä. Aloitettu 29.3.2017.

Added to




Related lists

Viimeinen elokuvapäiväkirja 2018
61 item list by Tumppi
29 votes 32 comments
Elokuvapäiväkirja 2018
52 item list by Darth Brutus
25 votes 2 comments
Watched in 2011
158 item list by apc 53
25 votes 1 comment
Elokuvapäiväkirja 2017
315 item list by Tumppi
29 votes 119 comments
Elokuvapäiväkirja 2018
41 item list by Kookosbanaani
23 votes
Elokuvapäiväkirja 2011
204 item list by Winters
37 votes 4 comments

View more top voted lists

People who voted for this also voted for


More lists from Lamourhaaja



Comments

Posted: 7 months ago at Jul 27 13:40
Ei ihme, että R&A-festarien hipsteri-liberaali-yleisö kuulemma intoutui pikkuvarpusten mukaan räyhäämään Elle-näytöksen päätteeksi "millaista paskaa" elokuva on... Ajan henki, anna armoa...
Posted: 6 months, 4 weeks ago at Jul 27 22:55
Surullista kuulla, jos näin on. Elokuva osui maaliinsa siis. Voin kyllä kuvitella, että kyseisen elokuvan inhoaminen yhdistää niin liberaalit kuin umpikonservatiivit. Mikä on omasta mielestäni ihan virkistävän elokuvan merkki. Mutta Suomihan on pikku-Amerikka. Ranskassa Elle palkittiin vuoden parhaana elokuvana.
Edit: 6 months, 4 weeks ago
Posted: 6 months, 3 weeks ago at Jul 31 14:04
Kyseisessä näytöksessä olleena en huomannut tällaista käytöstä, mutta en toki jäänyt salakuuntelemaan satojen kanssakatsojien käytäväkeskusteluja.
Posted: 6 months, 3 weeks ago at Aug 1 11:02
Itse en mainitussa esityksessä paikalla ollut, mutta tällaisesta eräs työtoverini raportoi keskusteltuamme elokuvasta ennen Orionin Elle-näytöstä.
Posted: 5 months, 1 week ago at Sep 16 1:31
Monia hyviä pointteja Kärpästen herrasta.
Posted: 5 months ago at Sep 24 12:37
Mukava kuulla. Vittumaisen huono filmi.
Posted: 3 months ago at Nov 19 23:27
Black Swanin katsoin itsekin hiljattain ja häiritsevän paljon toistui samoja elementtejä mitä Satoshi Konin Perfect Bluessa (vaikka Aronofsky väittääkin, ettei ole ammentanut esikuvaansa siitä). Jos et ole jälkimmäistä nähnyt, niin suosittelen, mielestäni kyseisen ohjaajan paras teos.
Edit: 3 months ago
Posted: 2 months, 3 weeks ago at Nov 29 14:16
Kiitos kommentista. Perfect Blue on ainoa Kon, jota en ole katsonut. En tiedä mistä syystä jäänyt väliin, mutta joskus vielä otan sen asiakseni.
Posted: 1 month, 3 weeks ago at Dec 30 23:35
The Room on paskaa myös valkokankaalla.

Post comment


Insert image

drop image here
(or click)
or enter URL:
 link image?  square?

Insert video

Format block