Join Listal here 
Existing members 
Login here 
Join Listal to create lists, share images, get recommendations and much more
Avatar
Added by Kurkkuharja

on 20 May 2011 11:32

8
543 Views 1 Comments

Animal Horror top list (no water monsters!)

Choose file... or enter url:
Sort by: Showing 45 items
People who added this item 2433  Average listal rating (1549 ratings) 7.5  IMDB Rating 7.8 
1. The Birds (1963)
Edes pahasti vanhettuneet erikoistehosteet eivät pysty pilaamaan katselukokemusta, kun kaikki muu on tehty niin täydellisesti. Yllättävän verinen näinkin vanhaksi leffaksi, ja huomasinpa Linnuissa myös yhteyksiä George A. Romeron Night of the Living Deadiin
Kurkkuharja's rating:

People who added this item 2  Average listal rating (2 ratings) 8  IMDB Rating 6.4 
2. Rimeinzu: Utsukushiki yuusha-tachi (1990)
Japanin lumisten vuorten upeaa kuvausta, harmoonista musiikkia ja joku karhupukuinen hyypiö rynnimässä mökkien seinien läpi, tappamassa miehiä ja ahmimassa naiset suuhunsa - mitä muuta liki täydellinen karhuelokuva tarvitsee? Tunnelma on parhaimmillaan kiristetty todella tiukaksi ja jännittäväksi, tylsiä kohtia ei ole ja tarinan rytmitys sekä menneessä pomppiminen pitävät juonen alati kiinnostavana. Chiba on kova jätkä kameran edessä nyrkit pystyssä, mutta Yellow Fangsin perusteella tämän todellinen tulevaisuus olisi löytynyt ohjaajan palleilta.
Kurkkuharja's rating:

People who added this item 21  Average listal rating (10 ratings) 6.6  IMDB Rating 5.8 
3. Venom (1981)
Musta mamba luikertelee poliisin ampuneen Oliver Reedin housuissa ja Klaus Kinski posautetaan hidastettuna tämän tapellessa samaisen käärmeen kanssa. Toki letku vielä ennen kuolemaansa ehtii munia tuuletuskanavaan hieman jälkikasvua, jotta pakollinen eläinkauhuloppu tekemättä jäänyttä jatko-osaa ajatellen saataisiin täytetyksi.

Venom on välistä hauskasti kutkuttavaa, paikoitellen taas naiivin viihdyttävää b-luokan jännityshömppää. Kiinnostus ei onnistu herpaantumaan elokuvan aikana ja nimekkäät (sekä toisiaan vihanneet) näyttelijät ihastuttavat fanejaan... jos Kinskin kaltaista hirviötä nyt kehtaa fanittaa.

POW-kuvausta käytetään käärmeen näkökulmasta ja dialogiin sijoitetut tietoiskut mamban vaarallisuudesta huvittavat dramaattisuudellaan. Riemastuttavat ovat myös lopputekstien osoittamat kiitokset hengenvaarallisten eläinten käsittelyssä avittaneelle Lontoon eläintarhan työntekijälle.
Kurkkuharja's rating:

People who added this item 5  Average listal rating (3 ratings) 5.7  IMDB Rating 3.1 
4. The Worm Eaters (1977)
Joku mullanmöyhentäjien kera viihtyvä äijä keksii matoja suuhunsa pistävien ihmisten muuttuvan ihmislieroiksi ja siitähän iloa piisaa. Worm Eaters tarjoaa kuitenkin ihan liian vähän matojen syömistä ja liikaa hölynpölyn puputtamista sekä hauskasti nopeutettuna puuhun kiipeileviä aikuisia miehiä. Sitten kun matoja syödään, niitä sentään ahnehditaan vastenmielisen limaisen ruokamössön seassa tarkkoina suurennuslasihämmästelyinä niin spagetin kuin hampurilaistenkin höysteenä, enkä tuomitsisi herkempimahaista ylen (tai mainoskanavan) antamisesta näiden aikana.

Piirretty intro on hauska ja tunnari jää soimaan pollaan. Myös Madonsyöjäin eräissä kekkereissä ystäväporukalleni "huonoudellaan" tuoma paha mieli lämmittää rintaa. Suurimman syyn pisteytykselleni -mitä tämä pahimmillaan tylsyydessään unohtumaton shaiba ei suoraan sanoen kyllä ansaitsisi- selittää kuitenkin kesken filmin antamani lupaus, että mikäli Worm Eatersissa nähdään matoseksiä, se on sitten neljä tähteä.
Kurkkuharja's rating:

People who added this item 26  Average listal rating (16 ratings) 6.5  IMDB Rating 5.8 
5. Link (1986)
Apinamaisilla kuvilla alkava Link poikii heti kättelyssä hyvin tärkeän kysymyksen - viittaako orankimme kutsumanimi kadonneeseen linkkiin virallisen ja toisen, ihmiseksi itseään kutsuvan eläimen välillä?

Tämä pohdinta unohtuu kuitenkin nopeasti katsojan tajutessa faktat: Link on hovimestari! Elokuva sisältää yllin kyllin apinoita, joista ensimmäinen simpanssi pelleilee jo yliopiston luennolla. Sitten Link vääntelee naamaansa ja polttaa sikaaria, apinavallankumouksen uhan alkaessa väreillä todellisena ilmassa. Linkin frakin riisumisen voikin nähdä symbolisena eleenä kädellisten halusta vapautua sortavan homo sapiensin ikeestä.

Sitten päästään asiaan. Link kokkaa puhelimen mikrossa ja tapettuaan naispääosaa uhanneen koiran tarjoaa daamille nyrkkiä yhteen lyötäväksi. Tämän jälkeen apinat puhuvat neitoselle tietokoneen välityksellä ja jekkuilevat. Pian katsoja ei voi olla kokematta sääliä pikkuapinan kaivoon telkeämisen vuoksi sateeseen jätettyä orankia kohtaan, joka katselee ikkunaruudun läpi simpanssille satua lukevaa naista.

Arvoituksellisella tunnarilla ryyditetty Link on tärkeä paitsi hyvän mielen apinaelokuvana, myös - toimittaja Porttilaa lainatakseni - mahdollisesti ensimmäisenä orankikauhuna. Linkin silmin kuvatut humalaiset kamera-ajot ovat hauskoja, kokonaisuuden langat pysyvät marionettimöllin hallussa ja välistä on vain pakko nauraa heleästi ääneen. Apinanäyttelijät ovat taitavia ja teema ihmisen narsistisen muovaavasta suhteesta eläimeen tosi.

Viimeiseksi: jos haluatte lapsenne tupakoivan, muistakaa kieltää se häneltä erityisen ankarasti.
Kurkkuharja's rating:

People who added this item 52  Average listal rating (29 ratings) 6.6  IMDB Rating 6.6 
6. Phase IV (1974)
Kuvittelin Vaihe IV:ää soitinpeliin runnoessani näkeväni jälleen yhden perinteisen ja käytännössä vain eri ötökällä siihen samaan muottiin valetun eläinkauhukakaran tyyliin Grizzly tai Night of the Lepus, mutta nämä muurahaisethan kipittävätkin aivan toisilla tasanteilla. On mukaan tälläkin kertaa tyritty muutamia aika erikoisia otoksia, kuten alun palava tila tai murkkua tuijottava tyttö äkisti hyökkäämässä hyönteisen kimppuun kirkuen "sinä tapoit hevoseni!", eikä näyttelykään ole sieltä siloisimmasta päästä, mutta muuten rauhallisena etenevä elokuva pysyy laadullisesti korkeatasoisena kautta linjain. Muurahaisia on lähikuvattu onkaloissaan uskomattomasti, suorastaan taiteellisesti, eivätkä taianomaiset avaruusmusat ainakaan tunnelmaa alenna.

Phase IV:n ansaitsema neljäs tähti särjetään kahtia ainoastaan siksi, etten huonojen englannintaitojeni, monimutkaisen dialogin ja niin ikään epäselvän (seli seli...) puheen takia ollut täysin perillä juonen pointista, mikä oli aikamoisen turhauttavaa. Sääli, sillä psykedeelinen alku ja lopetus, sekä monet kauniit kohtaukset ansaitsisivat varmasti täysinäiset pisteensä.
Kurkkuharja's rating:

People who added this item 495  Average listal rating (306 ratings) 5.4  IMDB Rating 5.8 
7. Black Sheep (2006)
Black Sheepin idea on järjettömyydessään loistava ja kun pilkkakirves on suunnattu lukuisiin ihmissusi- ja zombie-elokuviin (sekä splatter-genreen yleensäkin), voisi luulla elokuvan epäonnistumisen olevan jo lähellä mahdotonta.

Parodioinnit, mainittavimpina esimerkkeinä niin Ihmissusi Lontoossa kuin Howlingkin (myös Jurassic Parkin klassisiin mittoihin noussut t-rex on jälleen mukana), yhdistettynä pahaa enteilevään lampaiden määintään kyllä jaksaa hymyilyttää, mutta muuten leffan huumoripuolen kanssa onkin sitten vähän niin ja näin. Ohjaaja ei myöskään oikein ole onnistunut puhaltamaan leffaansa henkeä taikka sielua, jolloin koko touhun merkityksellisyys etenkin näin pari vuotta teoksen ilmestymisen jälkeen ja vailla kulttistatusta on hitusen kyseenalainen.

Erikoistehosteissa sentään on munaa ja toteutus jaksaa näiltä osin muutenkin vakuuttaa, verta roiskuu koomisissa määrin ja kamerakulmien nopeatempoinen välähtely se vain jaksaa aina ärsyttää niin maan perin pohjin.

Hyvä elokuva Musta lammas kuitenkin on, josta tosin taitavammalla ohjaajalla olisi voitu saada huomattavasti nykytulosta toimivampi ja hauskempi filmikin. Mutta antaahan elokuva myös toivon mukaan vähääkään keskivertoa älykkäämmälle homo sapiensille syytä pohtia tehotuotantoa ja eläinkokeitakin, mistä on tietysti pakko antaa ylimääräiset plussat. Niin, ja saavatpahan aivottoman tyhjäpäiset ja koko luonnonsuojelun vitsiksi vääntävät kiihkoaktivistitkin oman osansa.
Kurkkuharja's rating:

People who added this item 46  Average listal rating (23 ratings) 5.7  IMDB Rating 5.3 
8. Sssssss (1973)
(Juonenpaljastuksia sisältäviä lauseita!)

Sssssss, sanoo kuningaskobra ja iskee hirvittävän tappavat myrkkyhampaansa viattomaan varpaaseessssssi. Siinä on aihetta elokuvalle, kelailee leffan tuottajapari ja antavat varmuuden vuoksi lisätä seokseen niin hullua tiedemiestä, tämän salaperäisen seerumin vaikutuksen alaisena kouristelevaa vastaleivottua apupoikaa, kuin labrallisen muutakin jos minkämoista kuolettavaa möhmöä suussaan kurluttavaa sihisijää. Jotta shokkielementtejäkään ei jäisi uupumaan, on parasta suoda myös ajatus proffan vähin äänin teille tietämättömille hävinneeseen ex-avustajaan, sekä huomioida kiertelevän tivolin uutena vetonaulana luikerteleva käärmemieskin...

Ssssnake ei vahvoista ennakko-odotuksista huolimatta näin ollen olekaan perinteisintä, nimenomaan niistä käärmehyökkäyksistä voimansa ammentavaa eläinkauhua, vaan enemmänkin jonkinmaalaista, runsaasti Kärpäs-filmit mieleen tuovaa scifi-trilleriä kattavalla matelijatietopaketilla höystettynä. Alun kevyestä draamasta ja hymysuista siirrytään useiden rokotteiden sekä pahaa enteilevien musiikkien säestyksellä kohti aina vain uhkaavampaa ilmapiiriä. Tunnelman kiristyessä mielialakin kovenee tuskissaan henkeä haukkovaa ja mykkää käärmeihmistä katsellessa ahdistuneemmaksi, kunnes jään rikkoo lopullinen, aivan tolkuttoman surkeasti toteutettu käärmeeksi muuttuminen, minkä jälkeen leffa viimeistään edustaa silkkaa campia.

Niin, poikaparan koopraksi muuttumiselle ei itsessäänkään voi kuin nauraa, ja kun onnettoman huonot näyttelijätkään eivät saa hahmoihinsa puhallettua niin minkäänlaista eloa, on näidenkin kohtalon jännittäminen kiinnostavaa kuin kenon pelaaminen minimipanoksin. Komediallisia puolia Ssssnake tarjoaa onneksi muiltakin osin riittämiin ja monet repliikit, kuten myös esimerkiksi kohtaus, jossa tiedemiehen tyttären ikkunasta sisään ryömivä futari saa pythonin tarrautumaan käteensä ja tippuu vahingoittumatta (mutta kiljuen) viidestä metristä kuristaja ympärillään, ovat näkemisen arvoisia.

Käärmemutantit on maskeerattu hyvin, mutta erikoistehosteet ovat kuraa saastaisimmillaan. Tarina ajaa asiansa hetkellisestä pitkäpiimäisyydestään huolimatta, mutta, mikä parasta, lunastaa kerrankin sen lupauksen, mistä moni kollega ei kunnialla ole pystynyt suoriutumaan: rainan loppupuoli näes tosiaan on kaiken rauhallisesti matelevan odottamisen arvoinen.
Kurkkuharja's rating:

People who added this item 56  Average listal rating (33 ratings) 6.6  IMDB Rating 5.9 
9. Razorback (1984)
Kova kännileffa, vaikkeihan tästä sen kummempaa järkeä taas löydy. Välistä turhan hidastempoinen eteneminen syö pisteitä, mutta onneksi sian hyökkäykset liekehtivine kämppineen ja maahan romahtavine taloineen saa helposti unohtamaan nämä puutteet. Omituista, miten tällainen halpa eksploitaatioroska onnistuu yleisesti ottaen viihdyttämään huomattavasti suuremmalla budjetilla kuvattuja valtavirtakilpailijoitaan lahjakkaammin joka suhteessa.
Kurkkuharja's rating:

People who added this item 121  Average listal rating (79 ratings) 6.3  IMDB Rating 6.5 
10. Tarantula (1955)
Stoori Arizonan maaseutua terrorisoivasta jättikokoisesta, myrkkylampia ja luurankoja taakseen jättävästä tarantellasta on vielä toisellakin katselukerralla juuri niin mehukas, kuin miltä se kuulostaa. Laimeasta lopetuksesta huolimatta meininki on uskomattoman viihdyttävää ja dramaattiselle ilmapiirille sekä Toxic Avengerin esi-isälle jaksaa suuta pitää muikeana. Toteutuskin on erinomaista, vaikkakin jumbohämähäkin sulauttaminen kallioiden taakse ei aina olekaan kivuttomasti sujunut.
Kurkkuharja's rating:

People who added this item 13  Average listal rating (10 ratings) 5.7  IMDB Rating 5.3 
11. Shakma (1990)
Tappajapaviaanileffa Shakmassa tappajapaviaani Shakmalle ei ryppyillä. Shakma on sympaattinen ja myötätunto on täysin hänen puolellaan jossain laboratoriorakennuksessa tapahtuvan kostoretken aikana. Shakmalla on myös kirkuvanpunainen hanuri. Lopulta Shakma saa selvän voiton, kun lasketaan tämän lahtaamien ihmisten lukumäärä. Shakma on kovis ja elokuva varsin viihdyttävä. Shakmassa on myös rusettimies, jota takatukkamies kutsuu Gay Masteriksi.
Kurkkuharja's rating:

People who added this item 35  Average listal rating (18 ratings) 4.6  IMDB Rating 4.2 
12. Rats - Notte di terrore (1984)
(spoilerivaroitus!)

Rats - Nights of Terror on ohjaajantaitojensa vuoksi syystäkin huonomaineisen Bruno Mattein paras tähän asti näkemäni leffa.

Ydinsota on pistänyt maapallon paskaksi, mutta vuosisatojen kuluessa osalla ihmiskuntaa on tarpeeksi lenkkiä nousta maanalaisista pommisuojista elelemään erämaaksi muuttuneelle kamaralle. Rats keskittyy kuvaamaan pitkin hiekkakenttiä päristelevää motskarijengiä, joka pysähtyy pahaksi onnekseen lepäilemään aavekaupungissa nököttävään ja rottien valtaamaan talonrähjään. Porukka alkaa yön kuluessa harventua yksitellen ja (toistaiseksi) henkiinjääneille selviää pikkuhiljaa heidän tarkoituksensa toimia säteilystä mutantisoituneiden sekä superälykkäiden jyrsijöiden iltapalana.

Rats on keskitason campia miltein koko kestonsa ajan. Näyttely on kauhiaa ja hahmot kaluunoin sekä mitalein varustettuine sotapukuineen sun muine asuineen naurettavia. Lisää vitsiä saadaan esimerkiksi rottien jyrsittyä fillaristien pyöränkumit puhki (minkä jälkeen pakeneminen varmalta kuolemalta on tietysti mahdotonta), sekä tuholaisten kävelyttäessä kuolleita uhrejaan pitkin taloa näiden sisälle menemällä. Unohtaa ei sovi myöskään kohtausta, jossa siimahännät kaatavat painollaan kokonaisen panssarioven nurin kameran kuvatessa tilanteessa vuoroin mielipuolisesti saranoillaan ryskyvää ovea, vuoroin sen toisella puolella itseään sukivaa muutamaa takkuturkkia. Viimeistään ennalta-arvattavahko, mutta sitäkin hupaisampi rottaihmisten väliinastuminen tuo pisteet lopultakin Matteille.

Tehosteet ovat tökeröitä ja kameran uhkaava ikkunoiden kuvaaminen pistää vain miettimään, mitä hemmettiä tässä nyt pitäisi tajuta. Jännä musiikki sentään on hyvää. Rottien huonoa kohteluakaan ei kannata purematta niellä, jokaisessa näiden nopeatempoisessa nirtsaamiskotauksessa kun kohde on kumman paikoilleenjähmettynyt ja ulkonäöltäänkin kovasti esinettä muistuttava ilmestys.

Rats ei ole missään nimessä hyvä elokuva tai edes kovin katsottavakaan, vaan sen "voimavarat" piilevätkin ainoastaan sen kaikenpuoleisessa typeryydessä. Kun leffan kulku ei myöskään ole Matteille tyypillistä laahaavaa tervanjuontia ja tapahtumat vieläpä sijoittuvat liekinheitinten ja aavikoiden hallitsemaan post-apocalyptiseen maailmaan, on tällä huomattavasti muita ohjaajan töiten enemmän tarjottavanaan joka suhteessa.
Kurkkuharja's rating:

People who added this item 28  Average listal rating (14 ratings) 6  IMDB Rating 5.3 
13. Day of the Animals (1977)
Eläimet menevät sekaisin kun ponnekaasupullot saastuttavat otsonikehän sekä ilmeisesti myös filmin, joka on kauttaaltaan ylivaloittunut.

Epäilen Eläinten päivän olleen oikeasti paljon parempi elokuva kuin miltä vaikutti, sillä Tumpin käydessä vessassa ja pari minuuttia keskityttyäni rainaan, se alkoi tuntua rakenteellisesti kiinnostavalta. Onneksi turpa ei tästä huolimatta jatkossakaan pysynyt rullalla. Pitää katsoa Day of the Animals uudestaan joskus kymmenen vuoden päästä.

Sitä paitsi tässä on hienoja kohtia, kuten isä joka lupaa tytölle, ettei koskaan jätä tätä ja joutuu parin sekunnin kuluttua kalkkarokäärmeiden sekä koirien syömäksi. Myös paidaton psykopaatti-Leslie, joka riehuntansa päätteeksi joutuu painimatsiin karhun kanssa, on pelastava hetki. Ei se Frank Drebinin solmio kurkun ympäriltä enää lähde kerran kuristamaan alettuaan.

Kaiken lisäksi voi vain miettiä, että mikäköhän seeferikenneli tuolla syrjämetsässä on ollut. Saksanpaimenkoiria kun näkyy juoksevan pari sutta seuranaan hulluina laumoina peräkorvessa Nielsenin ja kumppanien veren houkuttelemana aika arkisissa tunnelmissa.
Kurkkuharja's rating:

People who added this item 64  Average listal rating (50 ratings) 5.4  IMDB Rating
14. Infestation (2009)
Aivan järjetöntä, että jo etukäteen kiroamani sadomasokismituokion sijaan Tuholaiset onkin ihan hemmetin asiallista ja toimivaa 2000-luvun eksploitaatiota. Jättiläishyönteiset ovat tietokoneistuksestaan huolimatta uskottavia, näiden ilmestymistä ei turhaan yritetä pohjustaa ja mättäminen alkaa heti leffan ensiminuuteilla ilman puuduttavaa "tunnelman" hakemista. Perseilyhuumori pelittää ja filmi välttää onnistuneesti niin ottamasta itseään turhan tosissaan, kuin myöskään olemasta alleviivaavan hauska. Voisipa miltein tsekata toisenkin kerran.
Kurkkuharja's rating:

People who added this item 32  Average listal rating (17 ratings) 5.9  IMDB Rating 5.1 
15. Grizzly (1976)
Kun Jenkkien katoavaa luontoa varjelevassa kansallispuistossa retkeilleen kaunokaiskaksikon veriset jäänteet löydetään muutaman tunnin poissaolosta huolestuneen riistanvartijan toimesta, ei syyllistä ole vaikea arvata: irrallaan on kuin tyhjästä alueelle ilmestynyt, tonnin painoinen, neljä ja puoli metrinen sekä ihmislihan makuun päässyt harmaakarhu muinaisilta luola-ajoilta miljoonan vuoden takaa. Moinen hirviö pitäisi tietenkin pamauttaa takkuturkkien taivaaseen, mutta onko asian omakseen ottavalla metsänvartijajoukolla hommaan tarvittavat edellytykset? Edes, vaikka näiden varaamasta asearsenaalista löytyisikin sinko?

Grizzly - ihmissyöjä on jälleen yksi uusi yritys rakentaa pelon siltaa ihmisen ja milloin minkäkin uhanalaisen plus vähänkin hurjemmanpuoleisen elikon välille. Propaganda kaiken eteensä osuvan raatelevasta, äärimmäisen murhanhimoisesta tappokoneesta aloitetaan jo elokuvan alkuteksteissä ja ellei katsoja vielä (syömättä jäävän) ruumiskasan alati kasvaessa vakuutu otson pahuudesta, viimeistään kotipihallaan valkean kanin kanssa leikkivän pikkupojan ja tätä urhoollisesti puolustavan äidin kohtalo riittänevät leffaa katsovalle punaniskalle syyksi napata haulikko narikasta ja lähteä kiukusta kihisten jokaista pesukarhua suurempaa luontokappaletta takapihalleen ammuskelemaan.

Eivät asiat (tekijätiimin aiheelleen omistautumisesta huolimatta) onneksi näin ikävästi sentään taida mennä, sillä Tappajakarhun tarinat on toteutettu kuonosta töpöhäntään sen verran surkuhupaisasti, että on äärimmäisen vaikeaa veikata yhdenkään alle kuusikymppisen jättävän marjanpoimintareissuaan väliin tätä tapitettuaan. Jännitettä petoa kohtaan ei yritetä rakentaa hitaasti ja pahaenteisesti tunnelmaa alati kiristämällä, vaan väkivalta starttaa vitosvaihteella jo elokuvan lähtöviivalta ja vyöryy ruudulle jok'ikisen tilaisuuden tullen valojaan sammuttamatta. Mistään splatterista ei kuitenkaan ole kyse, eikä väkivaltaviihdettä kauhistelevaa tätiä aleta shokeeraamaan paria irtoraajaa, naarmuilla olevaa naamaa sekä päätöntä ratsua rankemmalla gorella. Musiikkiakaan ei ole tilanteiden tiivistämisessä osattu hyödyntää piirun vertaa ja taustalla soivat sävellykset tuovat kauhua ja terroria enemmän mieleen niin erään lierihattuisen ruoskamiehen seikkailut, kuin yhden nimeltämainisemattoman ja dinoja vilisevän puistonkin.

Viimeisenkin kynsienpureskelijan narskuttelunautinnon lopettaa kuitenkin itse karhu. Pedon silmin katseltavat tilanteet eivät jaksa toimia mitenkään, mekaanisen eläimen esittely sitäkin huonommin ja aito, leppoisasti hymyilevä sähkökaulapantakontiokin on juuri niin hurja ilmestys, mitä kolme kertaa päivässä syövä ja pehmoisella olkipatjalla mukavasti koisiva lahtaaja voi olla. Huono toteutus paistaa häiritsevästi eritoten nopeatempoisiksi leikatuista hyökkäyskohdista, jotka ovat epämääräisiä välähtelyjä heiluvaa tassua, lentävää verta sekä taivaalle karjuvaa kitaa.

Sudeksi syntyessään tuomitun käsiksen vielä surkeampi ohjaus imee ja pahasti. Juonenkuljetus on todella tumpeloa ja tapahtumien kulku pelkkää soutua ja huopaamista. Välillä kiljutaan toimistolla, sitten juostaan laihoin tuloksin pyssy kourassa metsässä, kunnes tartar-illallinen jälleen katetaan sammalmättäällä ja on aika viinalekaan nojaillen pohtia, voiko tätä painajaista unohtaa milloinkaan. Rainan logiikka tuntuu joka toinen minuutti olevan lainassa Sinebrychoffin panimon olutsammioissa majailevalta pikkuväeltä ja lieneekin turha kysellä itseltään, miksi nallea etsivä naikkonen varpaita vesiputouksessa kastaakseen riisuutuu ilkosilleen, miten metsämiesten koirat eivät vainua viereisen kuusen takana piilottelevaa saalistaan tai kuka on pystyttänyt keskelle tiheintä pusikkoa pienen no hunting -kyltin.

Touhun yleiseen henkeen sopien myös metrin päässä lähestyvää karhua paljaalla aukiolla nököttävästä tähystystornista huomaamaton imbesillihahmogalleria vetää loistavuudessaan vertoja Muumilaaksoon syöksyvälle pyrstötähdelle. Huumorista vastaa tärähtänyt luonnontutkija, sikamaisuudesta rahanahne pukumies ja onhan mukana tietysti kaiken kuviteltavissa olevan kannalta irrallinen tyttönenkin, ainoana tarkoituksenaan tuoda minimaalista romanssinpoikasta jykeväleukaiselle ja naista isojen poikien leikkien tieltä patistavalle metsänhoitajasankarille. Näyttelijät lukevat noloja vuorosanojaan suoraan paperista, kukaan ei yritäkään eläytyä rooliinsa ja ylinäytellyt ilmeiden vääntämiset nousevat parhaaksi saavutukseksi, mihin tämä sakki kykenee.

Grizzly on kiistatta niitä filmejä, joista on miltein mahdoton löytää ylipäänsä mitään hyvää sanottavaa, kaikin puolin amatöörimäisesti toteutettua roskaa, mutta kaikella on aikansa ja paikkansa. Kuka tahansa selväpäinen antaisi tuskaisan katselu-urakan päätyttyä tälle hirvitykselle epäilemättä pohjalukemat, mutta mikäli olet useamman viikon reiluilla viiden tunnin yöunilla pärjäillyt, eräänlaisessa sumussa rättiväsyneenä elänyt ja raskaan työpäivän päätteeksi kotisohvallesi tipahtanut eläväkuollut, jonka aivot eivät kestä viimeisintäkään rasituksen ripettä, voi Ihmissyöjä avata sinulle portin aivan uuteen maailmaan ja saada napauttamaan leffan arvosanaksi kokonaiset kolme tähteä. Istu ja nauti..
Kurkkuharja's rating:

People who added this item 40  Average listal rating (25 ratings) 6.3  IMDB Rating 5.3 
16. Prophecy (1979)
Mielenkiintoista, miten moni tämänkin elokuvan on haukkunut maanrakoon. Ovathan Pahan enteen pelottaviksi tarkoitetut kohtaukset epäonnistuneesti ohjattuja sekä melko tylsiä, näyttely kehnoa ja itse mutanttikarhukin kankeasti toteutettu, mutta omaan sydämeeni upposi leffan yhteiskunnallinen teema. Yhdysvallat ajaa kyllä taloudellisia etujaan vapauden ja oikeuden nimissä ympäri maailmaa, mutta omassa maassa mustat elelevät getoissa, reserveihin ajettujen intiaanien maita ryöstetään ja luonto tuhotaan hetkellistä voittoa tuottavien tehtaiden tieltä. Mikäpä siinä, elohopeat + muut paskat vain jokiin ja myrkyt ilmaan, jos sillä vain voi hieman lihottaa lisää jo entuudestaan pulskaa lompakkoa.

Sanokaa mitä sanotte, mutta Frankenheimerin tiimin ikävän heikosta osaamisesta huolimatta Prophecy ei ole mikään camp-komedia (jona itsekin sitä katsomaan aloin), vaan ensimmäinen leffa aikoihin, joka oikeasti sai ihoni kananlihalle (ei tosin sen kontionsa takia...).
Kurkkuharja's rating:

People who added this item 28  Average listal rating (20 ratings) 5  IMDB Rating 5.4 
17. The Mighty Peking Man (aka Goliathon) (1977)
Alun mahtava, törkeän määrän toivottomia tyriä syytävä camp-henki lupaa paljon: porukka etsii jättiapinaa viidakosta, tiikeri puraisee mieheltä yhdellä haukulla jalan poikki, välillä gorillapukuinen kiinalainen örisee ja ruudulla nähdään (elokuvan tyylille uskollisesti) uskomattoman surkeasti kahta kuvaa käyttäen luotu illuusio niin maanjäristyksestä kuin norsulaumankin hyökkäyksestä ("voi ei, elefantit tulevat!"). Lopulta intian pöpeliköstä löytyy kiinaa puhuva ja maan tapaan nimetty eurooppalaiselta kovasti näyttävä blondi bimbo, tietysti vain pariin nahan suikaleeseen pukeutuneena. Tutkimusretkeläisen miehen ja tytön välillä puhkeaa kipinää, mikä antaa katsojalle makoisat naurut parin varjojen kirmatessa baywatch-hidastuksilla maustettuna (ilmeisesti) imelän rakkauslaulun soidessa taustalla..

Ikävä kyllä leffan naurettavuus ei onnistu kantamaan läheskään loppuun asti, vaan "taso" lässähtää ja katsojan mielenkiinto herpaantuu pahemman kerran apinan jäädessä taka-alalle, kunnes lopussa voitetaan hitunen takaisin kongin pistäessä Hong Kongin säpäleiksi muovipanssarien tulituksessa. Otuksen kuolema on jälleen saatu hitusen surumieliseksi, mutta eipä tuo näiden elokuvien parissa suurikaan ihme ole.

The Mighty Peking Man on harvinaisen röyhkeä King Kong klooni, jonka sekä vahvin että heikoin osa on, että kaikki on tehty aivan käsittämättömän paskasti. Siitä on mahdotonta vakavalla naamalla löytää mitään positiivista sanottavaa, vaikka joku voisikin pitää filmiä puhutteluna luonnon riistämisestä ja ihmisen ahneudesta. Nuo sanat kieltämättä liittyvätkin elokuvaan ja sen tekijöihin, vain hieman vähemmän positiivisessa mielessä tosin. Elokuvalla olisi silti mahdollisuus olla roskaelokuvien aatelia, mutta ajoittain ylivoimainen tylsyys ja kokonaisuuden kannalta turha seksploitaatio ikävä kyllä pilaavat senkin osa-alueen. Sääli.
Kurkkuharja's rating:

People who added this item 44  Average listal rating (28 ratings) 5  IMDB Rating 4.3 
18. Squirm (1976)
Oh-hoh, hullua törkyähän sitä taas tuli katseltua. Alun maitojuomasta löytyvä mato antaa odottaa Worm Eatersin (jonka Squirm piste-erosta huolimatta pesee mennen tullen) tapaista mässäilyä ruoissa kiemurtelevilla kasiaisilla, mutta tähän ei ikävä kyllä sorruta.

Vielä kehnompi juttu on se, että elokuva antaa totuttuun eksploitaatiotapaan odottaa paria böötä lukuunottamatta toimintaansa viimeiseen puoleentuntiin. Sitten onneksi alkaa tapahtua ja meininki on varsinaisen absurdia matovyöryn kaatuessa tyypin päälle avonaisesta komeron ovesta tai kokonaisen luikertelijameren velloessa olkkarin lattialla.

Lähikuvat piikkileukaisista verimadoista ovat messeviä ja erikoistehosteet siistejä erityisesti pikku paskiaisten porautuessa erään häiskän naamalihojen sisälle. B-kliseiden kuninkaan unohtava "liian aikainen" loppu jättää vaisuksi. Lieneeköhän muuten sattumaa, että itselleni tuli Squirmista parikin kertaa Evil Dead mieleen?
Kurkkuharja's rating:

People who added this item 35  Average listal rating (20 ratings) 5.9  IMDB Rating 5.9 
19. Kingdom of the Spiders (1977)
Tarantellat tappavat pari kotieläintä jossain kaktusten täyttämällä aavikolla sijaitsevassa tuppukylässä. Hämähäkkejä tutkitaan ja niistä jutellaan melkein tunnin ajan.

Sitten lopulta alkaa tapahtua ja leffa hyödyntää aihettaan aivan täysillä katujen ollessa kasisukkaisten peitossa ja karvajalkojen tippuessa sisälle asuntoihin milloin savupiipusta, milloin ilmastointikanavasta. Eeppisimmin araknofobiaa käytetään hyödyksi skenessä, jossa kaksitasokoneellaan lentävä äijä huomaa lentsikkansa olevan pullollaan tarantelloja.

Lopussa pieni ihmisryhmä onnistuu linnoittauutmaan talonrähjään ja filmi alkaa tuntua Elävien kuolleiden yöltä. Onneksi viimeinen twisti on niin hieno, että sen valossa ainakin osan Hämähäkkien valtakunnan tappavasta tylsyydestä on valmis antamaan anteeksi ja nostamaan sen pisteytystä puolella tähdellä.

Parempaa hämähäkkileffaahan tämä on, vaikkei todellinen taso kummoinen olisikaan. Eläinten tyly käsittely ei sitä vastoin innosta.
Kurkkuharja's rating:

People who added this item 455  Average listal rating (301 ratings) 5.9  IMDB Rating 5.9 
20. Cujo (1983)
Beethoven lähtee kostoretkelle.

Cujo kuuluu eläinkauhun siihen alalajiin, joka pelottelee katsojaa sympaattisen kotieläimen sekoamisella. Vaikea kiistää, etteikö bernhardilainen olisi tässä suhteessa oiva valinta terrorisoijaksi. Ystävällisen ja lauhkean näköistä eläintä kohtaan kun on vaikea muovailla mielessään mitään todellista uhkatekijää.

Cujon esittäjä(t) jää anonyymiksi, mutta onnistuneen panoksen koira elokuvalle antaa. Käsikirjoitus sen sijaan on sangen heikkolaatuinen. Vaikka autoon vangiksi jääminen on sinänsä painostavaa, kliseet esimerkiksi tyhjistä akuista ja kuolleista heräävästä uhasta aiheuttavat vain tympääntymistä. Hyökkäykset eivät ole erityisen kiinnostavasti toteutettuja ja moralisointi kyrsii - tottakai aviovaimo on itse kauhunhetkensä petollisella käytöksellään kylvänyt.
Kurkkuharja's rating:

People who added this item 55  Average listal rating (32 ratings) 5.8  IMDB Rating 5.8 
21. The Black Cat (1981)
Tylsä ja turha elokuva, joka ansaitsee niukasti kaksi tähteänsä kelpo kuvauksensa, englantilaisen pikkukaupungin sumuisten katujensa, sekä hyvän musiikkinsa ansiosta (unohtamatta tietenkään yhtä pääosaa esittävän ukon ikimuistoisien kulmakarvojen hehkuttamista). Fulcille tyypilliset zoomaukset ja lähikuvat etenkin silmistä ovat jälleen vahvasti mukana.

Harvat veritehosteet eivät pahemmin jaksa uskottavuudellaan vakuuttaa ja ajatus kissasta pahiksena on typerä, mitä ei ainakaan unettava käsikirjoitus paljoa pelasta. Kun näyttelyssäkään ei ole hurraamista, lepakot riippuvat liian selvien narujen varassa ja koko roskan muutenkin hatara uskottavuus alkaa kokea melkoisen kovia katin ryhtyessä teleporttailemaan paikasta toiseen, niin eipä ainakaan kissoja kohtaan tuntema vihani tämän tekeleen myötä paljoa lauhtunut. Kestää juuri ja juuri yhden katselukerran.

Elokuva muuten ohimennen mainiten taitaa perustua samaan Poen tarinaan, josta Dario Argento teki Black Cat -puolikkaansa George A. Romeron kanssa ohjaamaansa Two Evil Eyes -leffaan, ainakin rainojen loput tuntuvat kaiken kaikkiaan pirullisen samanoloisilta..
Kurkkuharja's rating:

People who added this item 55  Average listal rating (35 ratings) 5.3  IMDB Rating 4.8 
22. Slugs (1988)
Eihän tämä tappajaetanasplatter kaikessa järjettömyydessään niin hulvaton ollutkaan. Pari hauskaa hyökkäyskohtausta (varsinkin kohta, jossa äijä iskee nilviäisen sormiinsa saatuaan kätensä kirveellä veks, minkä jälkeen koko pirtti vieläpä äkisti pamahtaa tuusan nuuskaksi kuin itsestään) sekä ennen kaikkea torahampaiset limanuljaskat elokuvasta toki löytyvät, mutta muilta osin mieli ei (jälleen kerran, kiitos iloisen ja vajaa kymmenpäisen miittiremmin) oikein jaksanut Slugsille täydellä kapasiteetillaan omistautua. Uusintakatselu jossain hamassa tulevaisuudessa lienee vähintäänkin välttämätön.
Kurkkuharja's rating:

People who added this item 13  Average listal rating (10 ratings) 5.4  IMDB Rating 5.3 
23. Wild Beasts (1984)
Alussa norsu ryntää tiiliseinän läpi ja kolme muuta kaataa rautaportin. Tämän jälkeen fiilikseen päästään kiinni vain pari kertaa, elefantin juostessa lentokentällä, gepardin jahdatessa autoa ja jääkarhupukuisen pedofiilin jahdatessa kersoja koulun käytävällä.

Lapsiin kohdistuvaa sadismia on paljon, mutta vielä vastenmielisemmäksi nousee eläimiin kohdistuva rääkkäys. Rottia poltetaan ja nurkkaan ahdistettujen kotieläinten häkkiin lasketaan villipetoja, jotka raatelevat nämä paloiksi. Se joka puhuu tässä välissä luonnollisuudesta ja elämän kiertokulusta, pitänee myös antiikin Colosseumin kristitynpopsintapippaloita ihan normaalina toimintana.

Lopussa herkutellaan shokeerauksilla niin yliampuvan eksploitaation hengessä, että viimeinenkin uskottavuus koko touhlta katoaa. Eikä siinä mitään, nopeasti mietittyä elokuva kaiken lisäksi on - uskomatonta kyllä - lopulta varsin tylsä.
Kurkkuharja's rating:

People who added this item 32  Average listal rating (19 ratings) 4.3  IMDB Rating 3.8 
24. Spiders (2000)
B-Movie Collectionin ensimmäinen esitys, Spiders, ei laittanut pystyyn mitään riemuparaatia boxia kohtaan tai ollut ylipäätään muutenkaan mitään muuta, kuin mitä lootan kansi antaa ymmärtää: mielikuvituksen puutteesta kärsivä ja aneeminen b-luokan pläsäytys.

Suurimman osan kestosta vievä, Alien-sarjaa rankasti plagioiva laboratorio-osuus armeijan suojelemassa bunkkereissa saa masentumaan. Näyttelijät ovat paskoja, hämähäkkejä näkyy turhan vähän, eivätkä nekään suurempia puistatuksia tympeällä toteutuksellaan onnistu herättämään. Musiikistakin vastaavat ne samat miljoona kertaa aiemmin puhkikulutetut ja katsojan ulkoa osaamat hollysävelmät.

Onneksi leffan viimeisellä vartilla (spoil spoil...) aletaankin sitten revitellä kaiken kyrsiintymisen edestä. Pahisäijän sisältä tunkema hämähäkkiparasiitti survoo raajansa ulos isäntänsä selästä räjäyttäen tämän tuhannen pirstaleiksi, kasvaa norsun kokoiseksi ja rysäyttää collegen seinän läpi ahmimaan kirkuvia opiskelijoita. Ja voi, miten tästä ahdingosta selvittäisiinkään, ellei sankaripariskunta löytäisi sattumalta keskelle läheistä autotietä pysäköityä helikopteria (jota he tietysti lentääkin osaavat), minkä takapenkille joku tonttu onkin juuri sopivasti unohtanut singon sekä läjän raketteja?
Kurkkuharja's rating:

People who added this item 74  Average listal rating (42 ratings) 4.6  IMDB Rating 4.1 
25. Frogs (1972)
Nyt kyllä voisin väittää saaneeni virtsaa silmiini ja pahasti. Komeasta kannestaan ja uljaasta nimestään huolimatta Sammakot ei kerro ihmisiä popsivista jättikonnista, eikä oikeastaan edes pelkistä pikkutappajistakaan, vaan kupletin juoni etenee seuraavasti: rikas, ilkeä ja pyörätuolissa istuva äijä kutsuu joukon sukulaisiaan syntymäpäiväkekkereille saarelleen. Mies vihaa eläimiä ja on antanut myrkyttää kaikkea ryömivää, luikertelevaa ja lentävää tiluksillaan pilvin pimein. Luonto päättää kuitenkin kostaa ja pian perhosia pyydystelevällä ja lintuja ampuvalla sakilla onkin itsellään häntä koipien välissä ja hyvät neuvot kalliit niin liskojen, alligaattorien, hämähäkkien, sammakoiden... näemmä jopa puiden käydessä agressiivisesti päälle ainoana tarkoituksenaan vaihaa valta sitä enemmän ansaitseville.

Frogsin idea eläinten vallankumouksesta on sympaattinen ja tunteita herättävä, mutta ikävä kyllä toteutus ei ole lähelläkään elokuvan ansaitsemaa tasoa. Tarinankerronta on onnetonta ja leffa on unettavan tylsä jopa "hurjimmissakin" kohdissa, joissa vaikkapa kilpikonna säikäyttää tytön kuoliaaksi tai mummo juoksee sammakkolaumaa kiljuen karkuun. Uhkaavan ilmapiirin rakentaminen kuvaamalla ranskalaisten mieliruoan vakavia kasvoja epäonnistuu sekin melkoisen kurjasti. Musat sen sijaan tuovat katsojalle edes pientä tyydytystä ja intoa menoon.

Hyökkäyskohtaukset on nekin munattu alligaattori-skeneä lukuunottamatta onnettomasti. Hiljaa uhreja kohti/näiden päällä matelevat mönkiäiset eivät luo kuvaa murhanhimoisista koston paholaisista ja esimerkiksi osio, missä liskot tiputtavat kymmenisen (jostain syystä kasvihuoneen hyllyille jätettyä) myrkkypulloa miehen päälle on... naurettava. Nauraa tosin ei paljoa jaksa, kun haukotus vie suulta kaiken mahdollisen käyttökapasiteetin.

Sammakoiden viimeiseksi pelastajaksi koituu onneksi nerokas loppukohtaus, jossa (spoiler spoiler spoiler, piip piip piip) kymmenet kurnuttajat donkkaavat miljönäärin ikkunista kämpän sisälle, tämä näkee silmissään nopeatempoisen leikkauksen siivittämänä kaikki olohuoneensa seinältä tälle irvistelevät ja pollan sisällä mylvivät eläinten irtopäät, kunnes tipahtaa lattialle ja antaa luonnon hoitaa tehtävänsä. Erityisen tyylikäs on myös sympoolinen kohta, jossa osaansa tympääntyneet vihernutut pomppivat häpeämättä Ameriikan lipuksi koristellun synttärikakun päällä. Jos eläinkunta yhdistyisi, mitä pelastumisen mahdollisuuksia hienolla ja edistyneellä sivistyksellämme - jonka turvissa piilottelemme kivikaupungeissamme jakamatta kotiamme edes hämähäkin kanssa - oikeasti olisi?

Kaunis ajatus ei silti riitä pelastamaan tätä filmiä. Puuduttavuus ja tekijöiden ammattitaidottomuus on liian suuri pala purtavaksi ja estää pahasti suosittelemasta Sammakoita ideologiastaan huolimatta kuin niille, jotka haluavat keinolla millä hyvänsä nähdä homo sapiensia ottamassa turpiin alistamiltaan luikertelijoilta, ja on tuon saadakseen valmis myös kalastelemaan ne pari sulamatonta jyvää helskatin mahtavasta puhvelinpaskaläjästä.
Kurkkuharja's rating:

People who added this item 3  Average listal rating (1 ratings) 4  IMDB Rating 2.7 
26. White Pongo (1945)
Oli taas vallan vallaton elokuvakokemus... Kourallinen pällejä - mukaan lukien teerenpeliä keskenään vetävä kaksikko - lähtee synkkään viidakkoon etsimään suurta ja pahamaineista valkoista Pongoa, joka perinteiseen gorillatyyliin tietysti iskeekin omat silmänsä edemmällä mainittuun naiseläjään.

Sen enempiä juonesta tai muustakaan on melko mahdotonta sanoa, surkealaatuisena rahisevasta ääninauhasta kun on leffan edetessä ilman korvalappuja hyvin haastavaa saada mitään tolkkua. Kuvanlaatukin on aivan karsea, eikä tylsänä ja mielikuvituksettomana rullaavasta rainasta voikaan paljoa oikeaa hyvää sanoa, vaikkei erinäisistä makoisista nauruista tekijäpoppoota voi olla kiittämättä.

Umpihuvittava musiikinkäyttö ja itse apina puvustuksineen (joka tosin järkytyksekseni silti hakkasi toteutuksellaan reilut 60 vuotta nuoremman sukulaisapinansa elokuvasta Yeti: Curse of the Snow Demon silmät sidottuna ja yhdellä risulla) ovat tietysti suurin syy "viihtymiseen", mutta unohtaa ei passaa myöskää mielenkiintoista lopetusta, jossa (spoil spoil) onnellisena ratkaisuna imperialistit sulkevat Pongon vihdoin häkkiin, kaikki nauravat ja pääpari suutelee autuaasti. Kaunista...
Kurkkuharja's rating:

People who added this item 55  Average listal rating (28 ratings) 4  IMDB Rating 3.9 
27. Night of the Lepus (1972)
Idea kaiken kansan lihaan talttahampaansa upottavista jättiläismutanttihirviötappajapupuista on kyllä kiehtova kuin litran Jim Beam -leka, mutta totaalisen tylsyyden, hirveän tyrimisen ja kanihyökkäysten rajoittuminen lähinnä vakavanaamaisten pitkäkorvien loputtomassa käytävässä rynnimiseen eivät kyllä paljoa armoa kauniille ajatukselle säästä. Olihan söpön tassun ilmestyminen kattorakenteista (kirkaisujen saatossa?) ihan hehkeä skene ja vertakin skidisti roiskuu, mutta eiköhän ollut parempi vain, että tämän leffan loppupuolelle päästessä aloinkin jo olla aikamoisen kivoissa promilleissa.
Kurkkuharja's rating:

People who added this item 4061  Average listal rating (2734 ratings) 6.4  IMDB Rating 7.3 
28. King Kong (2005)
Primitiivisenä raivoavaa CGI-apinaa voi niin ikään symbolisesti verrata valtavirran ulkopuolelle jääneeseen nuoreen mieheen. Samalla kun tämä kieltäytyy hyväksymästä olevansa ympäröivän yhteiskunnan luoma tuote, pitää samainen ympäristö häntä erilaisuutensa vuoksi hirviönä - tähän sekoittuva pelko on syy, mikä antaa hänelle armon olla rauhassa.

Ainut seikka, jolla on mahdollisuus muuttaa tämän asennoituminen, on kehiin sattumalta osuva kaunis nainen. Tämä antaa hirviölle niin ikään lupauksen rakkaudesta ja paremmasta elämästä, joka lopultaa murtaa kohteensa itsesuojeluvaiston ja saa uskomaan näihin sanoihin - vain tullakseen petetyksi tytön valitessa toisen, yleisen käsityksen mukaan paremman miehen.

Kaikki purkautuu sokeaan berserkkivihaan. Tällöin lopullisesti tarpeekseen saanut otus ei enää välitä, vaan kostaa koko maailmalle juosten kaupungilla psykoosissa pistäen paikkoja päreiksi. Sekoilu kulminoituu surullisissa merkeissä virkavallan puuttuessa peliin ja antaessa syylliseksi julistetulle oman kulttuurinsa synnyttämälle uhrille oikeudenmukaisen tuomion - elokuvan tapauksessa kuoleman.

Nauroin muuten vatsa kippuralla kohdassa, jossa yksi hahmoista kommentoi tietsikkadinoja lauseella "noita ei kukaan epäile trikkikuviksi". Alkuasukkaiden esiintymisestä pursuava yltiöpäinen rasismi on 2000-luvun Hollywood-elokuvassa sekin aikamoinen saavutus.
Kurkkuharja's rating:

People who added this item 7  Average listal rating (2 ratings) 2.5  IMDB Rating 3.5 
29. Pigs (1972)
Troma on jälleen ottanut niin mielenkiintoisen tekeleen siipiensä alle. Ihmisiä syötetään sioille eläinkauhua sivuavassa teoksessa, jonka tympivä fiilis muistuttaa Ed Gein -filmatisointi Derangedia. Lähtölaukauksena ilmeisesti insesmi. Voipi olla että Pigsillä olisi ollut isommin annettavanaan paremmalla keskittymisellä ja suttuista you tube -laatua tasokkaammalla eväskorilla. Tälläisenään mieleen jää pari kohtausta vinkuvista kärsistä sekä poingpoing-kuminauhamusat.
Kurkkuharja's rating:

People who added this item 20  Average listal rating (11 ratings) 3.8  IMDB Rating 2.8 
30. The Giant Spider Invasion (1975)
Joku asteroidi iskee maapallolle tai jotain ja jokapuolelle alkaa ilmestyä munia, joista kuoriutuu hämähäkki-invaasio. Lopulta talon kokoinen jättihämiskin pääsee popsimaan sakkia suuhunsa. Lähtökohta on siis kutkuttava, mutta kun suurin osa leffasta kuunnellaan löpinää mustista aukoista, katellaan pukinpartaista jätkää ruokapöydän äärellä ja jotain muijaa kittaamassa viinaa, alkaa vituttaa. Vielä enemmän vituttaa äärimmäisen ammattimainen valaistus, jonka ansiosta monesta kiinnostavammastakaan kohdasta ei saa juuri selvää. Jokuset menevät väristykset sentään luodaan sängyillä ja vaatteilla ryömivillä karvapalloilla, campia taasen piffaavat yöpöydän lokerosta löytyvä kasisilmä sekä puolialastonta naista metsästävä jättiläishämähäkki. Viimeksi mainitun supersaalistajan tuhoaminen elokuvan lopussa on muuten harvinaisen munaton näytös.
Kurkkuharja's rating:

People who added this item 16  Average listal rating (7 ratings) 5.6  IMDB Rating 4.3 
31. Bride of the Gorilla (1951)
Barney-niminen kundi murhaa viidakossa jätkän tämän muijan vuoksi ja rangaistukseksi menneiden aikojen mustalaiselta näyttävä alkuasukasnainen langettaa tämän ylle kirouksen, jonka vuoksi Barney muuttuu öisin gorillaksi.

Wolf Man viidakossa -asetelma em. leffan käsikirjoittajalta on kieltämättä hykerryttävän makaaberi, mutta sotku kaatuu täydellisen ponnettomaan toteutukseen ja hauskan aiheen hyödyntämättä jättämiseen. Suurin osa parikymmentä vuotta itseään vanhemmalta tuntuvasta leffasta jauhetaan jauhamasta päästyä, eikä apina(pukuista)miestä nähdä kuin pari hassua kertaa nopeasti filmin loppupuolella. Näinpä mielettömän kiinnostavan tuuban seuraamista mieluumin huomaakin ties moneenko otteeseen lukevansa Killer Gorilla -boksin kätten ulottuvilla lojuvia kansia tai vahtaavansa filmin jäljellä olevaa kestoa.

Tappavasta tylsyydestään huolimatta annan Gorillan morsiammelle peräti puolikkaan lisätähden ihan vain käsittämättömän ideansa ja Barneyn hyvin lopussa tyttönsä kanssa käymän "luonto kutsuu" keskustelun vuoksi. Nähdäänpä kuvaruudussa muuten Lon Chaney Juniorkin, minkä joku voi mieltää kivaksi asiaksi. Mutta mistä vitusta lähtien Etelä-Amerikan sademetsissä on elänyt gorilloja?
Kurkkuharja's rating:

People who added this item 40  Average listal rating (24 ratings) 4.7  IMDB Rating 4.1 
32. The Food of the Gods (1976)
Ensin ojasta löytyneellä mällillä herkutelleet jättiampiaset hyökkäävät jengin päälle. Sitten jättiläiskanat, -madot ja lopulta ihan -rotatkin. Pari kaveria tuli leffan aikana käymään ja keittiössä palloilu tuntui rasittavan hermoja siellä pilkottavasta haisujuustosta huolimatta leffaa vähemmän. Erikoistehosteiltaan, juonen logiikaltaan kuin myös teknisestikin pätkä on laaduton. Jyrsijöiden ilmeinen ammuskelu tätä ainakaan ei paikkaa.

Toimittaja Porttila ei kuulemma jaksanut katsoa Jumalten ruokaa loppuun asti. Hän ei tiedä elokuvaharrastamisesta yhtään mitään.
Kurkkuharja's rating:

People who added this item 26  Average listal rating (15 ratings) 3.3  IMDB Rating 3.1 
33. Rottweiler (2004)
Sinisilmäinen robottikoira ajaa universumin huonoimman näyttelijän stipendin lunastavaa pelleä takaa lähitulevaisuudessa, joka lienee jonkinlainen vailla logiikkaa oleva rinnakkaistodellisuus omasta maailmastamme. Mitä tästäkin elokuvasta voi oikeasti sanoa? Onneksi maksaani poltti pullollinen venäläistä kahden euron kuohuviiniä, joka helpotti katselunautintoa huomattavissa määrin.
Kurkkuharja's rating:

People who added this item 13  Average listal rating (9 ratings) 2.8  IMDB Rating 2.9 
34. Zombie 5 - Killing Birds (1987)
Alussa oli pimeys. Sitten George A. Romero julkaisi uraa uurtavan zombie-klassikkonsa Night of the Living Dead vuonna 1968. Elokuva sai kymmenen vuotta myöhemmin jatko-osan Dawn of the Dead, jonka tuotannossa Romeroa oli avustamassa italialainen legenda Dario Argento, ja joka alkoi kulkemaan Saapasmaassa nimellä Zombi. Samaan aikaan Argenton maanmies Lucio Fulci oli ohjaamassa omaa eläviä kuolleita käsittelevää leffaansa, ja Italiassa tämä -79 valmistunut pätkä ristittiin Zombin menestyksen siivittämänä Zombi kahdeksi, Briteissä Zombie Flesh-Eatersiksi ja Jenkeissä ytimekkäästi Zombieksi. Italian sarja loppui (onneksi) jo Zombi kolmoseen, Zombie Flesh-Eatersit päättyivät taasen 1988 päivänvalon saaneeseen neljänteen osaan, After Deathiin. Amerikkalaiset menivät rahastuksessa vielä tätäkin pidemmälle, ja niinpä italo-splatter Killing Birds päätettiin vielä viimeisen kerran laittaa Vapauden Tyyssijassa markkinointiin Zombie-etuliitteellä. Monimutkaista, eikö totta?

Killing Birdsin juoni on jotain niin sekavaa sotkua, ettei siitä loppujen lopuksi ota selvää kirveelläkään: Vietnam-veteraani palaa kotiinsa vain huomatakseen vaimonsa pettävän tätä toisen miehen kanssa. Kaveri tempaisee raivon vallassa veitsen esille ja teurastaa lempiväisten ohella myös vanhempansa ja lemmikkilintunsa. Ikävänä välikohtauksena perheen omistamaan laajaan siivekäskantaan kuuluva petolintu kuitenkin repii tappajalta silmät päästä. Aika kuluu, ja eräänä päivänä joukko lintuja tutkivia opiskelijanuoria eksyykin samaiseen taloon, vain joutuakseen keskelle vuosia aiemmin kämpässä murhattujen ja yllättävän eläväisiltä tuntuvien kuolleiden kostoa...

Vaikka tarina onkin siis huono ja typerä, on se silti yllättäen yksi leffan kantavimpia asioita. Pätkän tunnelma on onnistuttu saamaan luonnossa samoilun ja lintujen bongailun jälkeen alkavassa osiossa jos ei nyt jännittäväksi, niin ainakin pienoista mielenkiintoa kannattelevaksi hahmojen joutuessa talon käytävillä harhojen sun muiden yliluonnollisten ja pahaa enteilevien asioiden kohteeksi. Ikävä kyllä moinen tunnelma kuitenkin kuolee kuin kärpänen lätkän alle heti ensimmäisen splatter-kohtauksen iskiessä ruudulle. Tehosteet on tehty niin perhanan huonosti, että ihan pahaa tekee aivan vääristä syistä, ja esimerkiksi ristiinnaulittu nainen onnistuu vain saamaan päähän ajatuksen siitä, mitä helvettiä elokuvan tekijät oikein katsojalle koettavat syöttää. Toisaalta nämä efektit eivät ole oikeastaan mitään aloituskohtauksessa tuputettavan goren rinnalla, maskeeraaja kun on nähnyt parhaaksi vaihtoehdoksi väsätä murhattavien kurkkuihin haavat jo etukäteen valmiiksi, ja näiden arpikudosten päällä tappaja sitten teatraalisesti liu´uttaa puukkoaan. Ja siitä silmien nokkimis-kohtauksesta ei edes viitsi puhua...

Jos veriefektit eivät onnistu vakuuttamaan katsojaa Killing Birdsin tasosta, niin tuskinpa moista ihmistä paljoa hetkauttanee myöskään leffan näyttely, joka on paria poikkeusta lukuunottamatta jo niin hirveää tasoa, että tekisi mieli vetäistä levy soittimesta ulos johonkin järkevämpään tarkoitukseen, kuten vaikkapa frisbeeksi. Porukka reagoi talon hirveyksiin asenteella "no tämäpä jännää", kunnes lopulta zombien rynnistäessä estraadille alkaakin ylinäyttely, kirkuminen ja teatraalinen kauhun tunteiden "esittäminen". Ei saa myöskään jättää mainitsematta Lin Gathrightin oikeasti unohtumatonta roolisuoritusta Jenniferinä, joka tuo väkisinkin mieleen tämän näyttelijättären kameran sijasta paremmin haulikon eteen sopivaksi.

Ei "Zombie 5" kuitenkaan sentään sarjan nelososan tasoista paskaa ole. Ohjaaja on hapuilustaan huolimatta oikeasti yrittänyt saada aikaan hyvää jälkeä, ja tavara toimiikin ajoittain jopa kiitettävän hyvin (samaa ei ikävä kyllä voi sanoa kuvauksesta, kamera heiluu ja vekottimen linssiin parissa kohtauksessa ilmeisesti tehokeinona sumutettu vesihöyry saa näyttelijät hehkumaan ja loistamaan valoa enkeli Gabrielin lailla). Myös musiikki on etenkin lopun ultratyperässä ullakkokohtauksessa jo niin tasokasta, että harvoin b-elokuvassa moista pääsee kuulemaan. Muutenkin yhtä disko-jumputusta lukuun ottamatta sävellykset ovat kunnossa kautta elokuvan, ja ovatkin omiaan pelastamaan tunnelmasta edes sen, mitä enää mahdollista on. Ja lavastuksesta sellainen sana, että Beyond-rainan ystävät pystyvät leffan alussa huomaamaan tapahtumapaikalla seisovan talon olevan yllättävänkin tutun näköinen.

Tiiviisti ilmaistuna Killing Birds on ihan ihka oikeasti surkea leffa. Se ei mene kauhusta tai splatterista surkean toteutuksensa ansiosta. Sitä ei voi katsoa viihde-mielessä ajatuksena naureskella pätkän huonoudelle, koska sen tapittaminen on miltä kantilta tahansa punnittuna kärsimystä. Jos teit oman virheeni, menit ostamaan Shriek Shown Zombie Pack vol. ykkösen ja nyt After Deathin jälkeen harkitset rahojesi vuoksi vielä Killing Birdsin katsomista, niin annan ystävän neuvon: harkitse vielä! Toisaalta, jos nautit lasinsirpaleilla herkuttelusta, itsesi viiltelystä, taikka Stockan Hulluilla Päivillä pörräämistä, ehkäpä voit saada kicksit myöskin tästä elokuvasta..
Kurkkuharja's rating:

People who added this item 28  Average listal rating (15 ratings) 4.1  IMDB Rating 5.3 
35. Le lièvre de Vatanen (2006)
Naurettava ja turha re-make Jäniksen vuodesta. Kaikki Jarvan filmin kauneus, sanoma ja sympaattisuus on lempattu laidan yli ja tilalla on karhujen tönimistä, kania työntämässä nenällään mökin ovea auki ja kännäämässä olutta, sekä kaiken kukkuraksi jonkinlaista selittelyä jänön ruumiissa asustavasta kuolleesta sielusta!

Palavassa talossakin hyvät yöunet nukkuva Lambert on tökeröine hymyineen joka kohtauksessa vakuuttava kuin kokoomusnuorten puheenjohtaja kommarikokouksessa ja jänön kolmen metrin ilmalennot milloin auton töytäisemänä, milloin peuran jaloissa ovat jotain aivan uskomatonta.

Le lièvre de Vatasen ainut tarkoitus lienee olla varoittava esimerkki siitä, kuinka haasteellista hyvän kirjan kääntäminen toimivaksi leffaksi oikeasti voikaan olla.
Kurkkuharja's rating:

People who added this item 1410  Average listal rating (942 ratings) 5.1  IMDB Rating 5.7 
36. Snakes on a Plane (2006)
Idea on kutkuttava, mutta ne moderniudessaan säälittävän epäuskottavat tietokonetehosteet, huumori, hahmot, dialogi... Snakes on a Plane on suoraan sanottuna aika hirveää sontaa ja jotain aivan muuta kuin kulttikamaa.
Kurkkuharja's rating:

People who added this item 1552  Average listal rating (1042 ratings) 4.2  IMDB Rating 4.5 
37. Anaconda (1997)
Viidakkomaisemat ovat kauniita ja taustalta välillä kantautuvaa bongorumpujen pamautteluakin kuuntelee mielellään, mutta itse elokuva onkin sitten epäkäärmeellisen typerä kalkkunan raakile, joka enemmänkin unettaa kuin naurattaa.

Epämääräistä vanginvaihtojuonta ei millään jaksa seurata hyvällä tahdollakaan, käärmeen toteutus melkoista skeidaa ja näyttelykin kelvotonta, Jon Voight olisi tosin tietyssä mielentilassa voinut Paulin tulkinnallaan naurattaa vaikka kuinka taitavasti ilmat pihalle, jos tuota nyt plussana leffalle voisi pitää.

On mukaan pari hulvatonta pässinpäätäkin onneksi eksynyt. Anakondan oksentama ja silmää iskevä muumio sekä kärmeksen masunahan läpi kauhistuneesti irvistävä nielaistu poika ovat kyllä hassuja näkyjä, mutta tällaisia emämunauksia on elokuvaan eksynyt kuitenkin aivan liian pieni läjä tehdäkseen lopputuloksesta väärällä tavalla hyvän.

Niin, ja kävihän allekirjoittaneen mielessä myöskin, että olisikohan alun dokumenttimainen kameroilla huitominen jonkinlaista kunnianosoitusta pahamaineiselle Cannibal Holocaustille, vaiko vain täyttä sattuman kauppaa?
Kurkkuharja's rating:

People who added this item 8  Average listal rating (6 ratings) 4.8  IMDB Rating 3.8 
38. Grizzly II: The Predator (1987)
Ajatuksena on ihan kiva katsella 40 prosenttisesti valmiiksi saatua elokuvaa. Karhua ei näy yhtä käpälänheilautusta lukuunottamatta ennen loppua, joka sekin voisi olla kliffa otson rähistessä rock-konsertissa, jos materiaali olisi leikattu ihan kasaankin. Nyt kohtauksia tulee jossain happotrippimäisessä loopissa naamalle vailla mitään järkeä. Kuvanlaatukin on sellainen, että eräät tässä esiintyvät nimet, mm. Charlie Sheen, jäivät tällä ainoalla katselukerralla täysin tunnistamatta.

Ehtivätköhän tekijät muuten maksaa Jackolle kuukävelijän piisien runsaasta popituksesta?
Kurkkuharja's rating:

People who added this item 34  Average listal rating (22 ratings) 4.2  IMDB Rating 3.4 
39. Attack of the Giant Leeches (1959)
Kamppi. Kampen.

Näitä Cormanin tuottamia kulttiklassikoita juu. Voiko tylsemmäksi ilta enää mennääää? Leffan pitäisi kertoa jättiläisiilimadoista, mutta näitä ei alun nopeaa välähdystä lukuunottamatta ennen puoltaväliä katselijalle näytellä. Tiedä nyt sitten, millaiseksi itse olisin jätti-iilin kuvitellut, mutta tuskinpa ainakaan kumipukuiseksi mieheksi, josta sojottaa imukuppeja. Sitten ei taas käy mitään ja leffa loppuu. Hyvää yötä.
Kurkkuharja's rating:

People who added this item 15  Average listal rating (7 ratings) 3.3  IMDB Rating 3.3 
40. Fangs (2002)
CGI-lepakkoja...
Kurkkuharja's rating:

People who added this item 19  Average listal rating (12 ratings) 5  IMDB Rating 3.4 
41. Rats (2003)
Jälleen yksi yllättämätön ja yhdentekevä pökäle, jonka syntymälle on mahdoton löytää muuta tarkoitusta kuin täyteleffan virka kehnoon B-Movie Collection -boksiin. Tietokoneella animoidut punasilmäiset rotat ovat käsittämättömän irrallisen näköisesti toteutettuja, eikä näiden johtajana ulvova, lähinnä ihmissuden ja ahman ristisiitokselta näyttävä jättipirulainen edes ole niin hauska, kuin mitä etukäteen voisi uumoilla. Kaiken lisäksi jopa tapahtumapaikaksi valittu myrskyn riepottelema ja yleisesti ottaen poikkeuksetta kiinnostava mielisairaala on ryssitty ympäristönä totaalisesti, eikä minkäänlaista jännitystunnelmaa tietenkään ole luvassa.
Kurkkuharja's rating:

People who added this item 105  Average listal rating (73 ratings) 4.1  IMDB Rating 3.5 
42. Bats (1999)
Enpä usko tämänkään lepakon lennon paljoa yläastevuosista parantuneen.
Kurkkuharja's rating:

People who added this item 52  Average listal rating (36 ratings) 3.5  IMDB Rating 2.7 
43. Anaconda III (2008)
Karsea tekele. Käärmeet saavat vain masentumaan, puhumattakaan juonenkuljetuksesta, hahmoista tai itse asiassa miltein jokaisesta, pohjatonta yhdentekevyyttä edustavasta osa-alueesta. Splatteria on olevinaan mukana paljon, mutta nolot animaatioefektit sun muut "supertehosteet" järkyttävät aivan väärällä tavalla. Musiikit on poimittu samasta arkistosta, kuin lukemattomissa muissa nykypäivän jenkkeilyistä. Ainoa kuviteltava plussa Anaconda kolmoselle päin häpyhuulia roolinsa vetävästä David Hasselhoffista.
Kurkkuharja's rating:

People who added this item 2  Average listal rating (2 ratings) 2  IMDB Rating 3.8 
44. Night of the Cobra Woman (1972)
Joku nainen muuttuu Filippiineillä kobraksi ja kaikki kiinnostaisi kuin kilo kissanpaskaa, jollei oman sukan alle olisi jäänyt. Jossain välissä kuvataan kukkotappeluita sekä lintua tappamassa käärmettä. Erikoistehosteet ovat häpeällisen huonoja ja nämä 75 minuuttia kuulunevat elämäni pisimpiin.
Kurkkuharja's rating:

People who added this item 650  Average listal rating (428 ratings) 4.7  IMDB Rating 5.4 
45. Eight Legged Freaks (2002)
Kahdeksanjalkaiset kummajaiset on pitkästä aikaa taas niitä rainoja, jotka ovat viimeistä piirtoa myöten puolikkaan tähtensä (josko sitäkään) ansainneet.

Suurimman osan ajasta tuntee pelailevansa jotain Playstation-laatuista videopeliä, jossa rillipäisen nörttikakaran johtama luuserisakki taistelee pikkulapsen äänellä jokeltavia hämiksiä vastaan. Niin, ja onhan mukaan täytynyt hollywoodlaisen pakollinen romanssikin saada.

Elokuvan ydin, hämähäkit, eivät aiheuta minkäänlaisia tunteita, eivätkä suoraan sanoen ole mitään. Eivät YHTIKÄS mitään. Vahvan vitutuskynnyksen kasvattanut huomaakin aivojen pian jättävän leffan ärsyttävyyden rekisteröimättä, sitä vain tuijottaa ruutua kuola valuen, koppa puoliksi höyhensaarilla ja välillä säpsähtää miettimään "mitä vittua viimeiset puoli tuntia on tapahtunut?".

Eight Legged Freaks sai tosiaan ruokahalut menemään loppuillaksi, muttei aivan niillä voimilla, kuin kannen perusteella olisi voinut uskoa. Tästä kurakakusta voi ärähtää vain kaksi sanaa: hyi helvetti!
Kurkkuharja's rating:


 

In Finnish.

Added to

4 votes
Eco-terror top list (2 lists)
list by Kurkkuharja
Published 1 year ago



Related lists

WaterShades
30 item list by dannyjai
25 votes
FEARnet’s Top Ten Creepiest Creatures
10 item list by Vergil x Dante
32 votes 1 comment
Japanese Monsters
22 item list by steven aka superant
9 votes
Eco-Terror Films - The 'Nature Hates You' List
212 item list by jaytoast
65 votes 21 comments
The Legendary Horror Villians
22 item list by xxxTheRipperxxx
2 votes
My Top 40 Horror Movies
40 item list by BrosephInnit
5 votes 8 comments
Favourite Movie Characters
12 item list by The Major
3 votes
Animal Faces - 3
30 item list by Antares
26 votes 1 comment
Animal Faces - 2
30 item list by Antares
34 votes 4 comments
Relatively unknown horror books...
28 item list by Lex
6 votes

View more top voted lists

People who voted for this also voted for

1930's - Rough Guide to Films
CLANNAD
Famous directors who don't like me
My Movie Highlights of 1996
JERRY LEWIS 10 favorite movies
Westerns - 1930's
Miss America
Westerns - Lobby Cards
Creative Selfies of Helene Meldahl
Joel McCrea Movies - Westerns
DVD Collection*
The Old Grey Listal Test (1992)

More lists from Kurkkuharja

Favorite directors
Zombie movies (top list)
Klaus Kinski's filmography as actor
Werewolf shit (my little top list)
My spaghetti western top list
Cannibal cinema top list


Comments

Posted: 8 months, 3 weeks ago at Nov 8 15:22
Vesi hirviöiden puutteellisuuden takia meinasin jättää voten antamatta tälle.

Login or Signup to post a comment